Melbourne - FINALLY ! ja sitte matka jo jatkuuki.

Ahkera päivittäjä ilmottautuu jälleen ja siirtyy suoraan päiväkertomuksiin. Tällä hetkellä sijaitaan Melbournen St. Kildassa ja keskiviikkona lähetään Milduraan ! Niiiiii ja kaikki kuvaset tän kertasessa postauksessa Great Ocean Roadilt ja loput kuvat löytyy naamakirjasta ku ei bloggeriin jaksa lataa ku menee iäisyys... LINKKI TÄSSÄ.

Tiistai(23.11.11) koitti sateisena jälleen kerran. Ei pahemmin kiinnostanu lähtee ulos, ni vähä meni taas jumitukseks. Käytiin sentää pesee pyykit, joit oliki kertyny kolmen hengen edestä kolme koneellista. Way to go girls.

Pyykkirumban jälkeen oltiin nii väsyneitä et otettiin parin tunnin päikkärit ja kuuden tienoilla Johanna tuli repii meijät ylös et nyt dokaataan. Nukkumatti koitti vielä tunkea unihiekkaa simmuihin, mut raahauduttiin kuitenki Johannan huoneeseen laittautuu. Party bussi oli nimittäin taas tulossa ! Plus se oli tällä kertaa ilmanen, ni oli pakko lähtee. Sateesta huolimatta.

23 tinoil bussi saapu hakee meijät ja se oli ihan täynnä ! Hostellil oli ollu iha kuollutta, et en tiä miten yhtäkkii kaikki oliki lähös kemuttaa. Hassua. Oli enempi porukkaa mitä viimeks. Just jees.

Mentiin taas Gaffiin mis oltiin viimekski. Sielt piti lähtee joskus 00.30 johki toiseen baariin, mut gaffis oli nii täyttä ja hyvä meno et jäätiin sinne sitte koko illaks.

Alkuilta oli vähä tylsä ja meni vaa tanssiessa (mistäköhän lähtien mut on saatu raahattuu tanssilattialle ??), mut iltaan tuli huomattavasti enemmän eloo, ku katottiin miesten vastinetta märkä t-paitakisalle (märkä kalsarikisa ? Mikä se on ?) ja sen voittajaks selviyty se sama tyyppi, kenen kaa vietin viime hetket gaffis viime kerralla. Ahhah. Aika hyvä. Tyttöjen voittajaks puolestaan selviyty kolmannen kerran putkeen yks meijän hostellilainen.

Törmäsin kans taas aussiin. Aussisurffari. Voi juku. Sil oli iha loistava aksentti ja aina ku se alko selittää jotain ni hajosin. En voinu sille mitään. Liian hauska aksentti !
Kampaajan ja sen veljen+kaverin+siskon ja yhen kämppiksen lisäks toi oli nyt sitte kuudes aussi, jonka kaa oon päässy jubaa. Aika säälittävää ottaen huomioon et ollaan oltu täällä nyt kuukaus. Missä on mun aussiystävät ?!

Keskiviikkona mä jäädyin. Heräsin aamul joskus kybält ihan jäässä ! Piti kaivaa verkkarit ja villasukat rinkasta.. Ihan hullua. Valuin sit hakee mulle vanukkaan ja eiku takas ylös harrastamaan koomausta.

Vaihteeks jumituspäivä (oi sade miten rakastankaan sinua) ja mitäs me tehtiin.. Käytiin hakee mäkkisafkaa, katottii leffoi (green hornet, transformers 3), kävin kaupassa, suihkussa ja vietin aikaa jutellen kämppisten kaa (skotti ja ruottalainen). Etenki ton skotin kaa oon nyt jutellu viime päivinä ihan tosi paljon. Must on hassuu, miten sen aksentti ei enää kuulosta nii pahalt mitä alkuun, millo en aina ihan tahtonu ymmärtää sen puhetta. Nyt se on jotenki selkeytyny ja voidaa jopa keskustella. Oikeesti hurjan mukava tyyppi.


Yskä tuntuu vaa pahenevan tässä päivä päivältä ja must tuntuu et näil kämppiksil menee koht hermo ku illat vaa yskin ku heikkopäinen. Pahoittelen.

Lazy day Torstai. Heräämisen jlk laitoin naaman ja piiskan ja talsin heti lääkekauppaan ostaa jotain yskäntappajia. Tuhlasin sitte parikyt dollaria yskänlääkkeeseen ja strepsilseihin. Toistaseks teho ollu aika vähäinen, mut eiköhän tää tästä. Oon vaan ilonen, et toi lääke on oikeesti suht hyvää. Ei semmost ällötyshyihyitä niinku yleensä. Hyvä valinta.

Ton jälkeen talsittiin Johannan kans kauppaan ja ostettiin kananmunia ! Oi nom miten hyviltä ne maistu leivänpääl pitkästä aikaa. Olin ihan taivaissa. Meillä ku ei tosiaan oo ees voita heittää leivänpäälle. Ostin juustoo joku päivä mut se oli nii etovaa, et en kyl iha heti oo heittämäs omaisuutta moiseen kakkaan. Hyi. Onneks on kurkkua. Noi kananmunat oli siis ihan jotain ekstraherkkua.

Safkaamisen jälkeen vissiin valuttiin vaa huoneeseen kattelee leffaa. X-Men. Se uusin niistä, mis ei oo Hugh Jackmania. Ei siis ollu mitenkää kauheen hyvä.
Ton jälkeen viel Bad Teacher, mikä oli kans vähä pettymys. Pöh.

Sit me varmaa syötiin taas. Vaihteeks pastaa kera jauhelihan. Oli kyl yllättävän hyvää.


Sittepitte vietettiin Johannan kans joku ikuisuus huonees vaa juttelemas niitä näitä ja kybält lähettii kahestaa parille. BB's kutsui meitä ja sinnehän me mentiin. Oli aika kuollutta, mut ei annettu sen haitata. Pari tuntii istuttii siellä ja ku se meni 00.00 kiinni ni käytii viel hakee mulle pari nuksuu mäkistä.

Hostellil tunkeuduttiin sitte Venlan ja muutaman muun hostellilaisen seuraan kattoo leffaa. Alotettii True Gritil, mikä oikeesti on hyvä leffa mut nää tyypit ei osannu keskittyy siihen ni vaihettiin Eagleen. Porukka ei vieläkään oikeen keskittyny, ni hylättiin Johkupohkun kans Channing Tatum ja lähettiin menee. Mä siirsin pyllyni käytävälle, mis kirjotin päivistä ja yskin aivoja pihalle. Yskä lähtee ihan käsistä aina iltasin. Oikeen mukavaa..

Perjantai alko taas hyvin. Syötiin nimittäin taas keitettyi kananmunii aamiaiseks. Jokaisen päivän pitäs alkaa yhtä hyvin. Sillee hyvällä ruualla. Tulee paljon paremmalle mielelle heti aamusta alkaen.
Käytii sit päiväl taas Bondi JN ku Pohkun piti palauttaa mokkula, ku se ei toiminu sen konees. Vepa halus kans jonku baarimekon ja siinä missä noi molemmat tuhlas rahat mekkoihin, ni mä sijotin vanukkaaseen. On se kumma ku pitää kauheen kauas lähtee, jos haluu vanukasta. Hostellin lähikaupassa (IGA) ku vanukasta ei oo, eikä muuten ollu keskustan woolworthiskaan. Coles on siis paljon parempi kauppa. Nih.

Perjantain kunniaks hostellilla taas dokaamista. J+V oli vääähäsen tilulilulei, mut mä olin iha selvänä, vaik olinki vähä goonia kitannu. Naureskelin sitte vaa kaksikolle, kunnes suunnattiin porukalla BB'siin mikä oli aika kuollu taas. Ei mitään ihmeellistä häppeninkiä ja sulkemisen jälkeen lähettiinki taas vaihteeks mäkkiin (mitennii käydää siellä paljon ?). Siel oli aika villiä menoa ja etenki Johannal oli hauskaa. Se mm. Visko ranei Brookin naamaan apinanraivolla ja meinas tukehtua hamppariinsa. Siihen toiseen minkä se sai ensimmäisen päädyttyä lattialle.. Hölmö lapsi.

Ku meijät vihdoin häädettiin mäkistä pois, ni muut jatko viel Bondi Hotellille, mut mä lähin takas hostellille. Muahan ei nimittäin tohon paikkaan enää saa. Nih. Oli mikä oli ni mä pysyn kaukana kusipää bar managerista ja sen idiooteista mielipiteistä. Mun puolesta kaikkien pitäs boikotoida mokoman yksinvaltiaan hallitsemaa mestaa, mut se on kieltämät vaikeeta sen ollessa joku Bondin ainoo menomesta kahentoist jälkeen..

Hostellil istuin sit käytäväl kirjottelemassa ja juttelin joiden random jätkien kans siihe asti et olin valmis lähtee nukkuu. On muuten yllättävän vaikeeta koittaa jutella, ku yskittää kaameesti. Huomasin sen tollon.

Lauantaina(26.11.11) paisto aurinko ekaa kertaa varmaan viikkoon ! Käytiin Vempulan kans kaupassa, safkattiin, koomattiin ja lähettiin biitsille yhen saksalaisen tytön kaa. Ahh. Olin jo kaivannu rantaa. Siel oli kuitenki vähä tuulista ja heti ku meni aurinko pilviverhon taakse piiloon, ni tuli kyly. Joku tunti tms me sitte kuitenki maattiin x-asennossa ja koitettiin pyydystää ees vähän rusketusta. Heikoin tuloksin tosin.

Rannalta hostellille, mis istuttiin hetki ulkona ja käytii vuoroissa suihkussa. Ton jälkee mä laitoin piiskaa ja venasin Vempulaa et se palaa takasin viinan+ruuanhakureissulta. Pastankokkausta oli nimittäin taas tiedossa.

Piti varata huomiselle Blue Mountains day trip, mut koska mä matkustan kahen vammasen kanssa, ni mennään sinne maanantaina ja lähetään Melbourneen vasta tiistaina. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ois pitäny sunnuntai viettää sinisillä vuorilla ja maanantaina hyppää dösään ja suunnata uuteen ja jännään kaupunkiin, mut J+V halus dokaa ni ei voinu kuulema lähtee su mihkään.
Lievästi vittuuntuneena sitte suostuin vielä yhteen yöhön täällä, mut ihan tosi jos tää tyyli jatkuu vielä, ni mä pakkaan kamat ja lähen yksin menee.

Avauduin sitte loppuillan skottikämppikselle ja se kysyki sitte, että tuliks noi tänne dokaa vai matkustaa. Mä alan veikkaa ensimmäistä. Eikä siinä mitään, mut mä vietin ite just vuoden tehden tota ihan samaa ja just siks mä halusin päästä reissaamaan. Koska mä en enää jaksa viettää jokaista iltaa viinapullo kourassa. Koska mä haluun kartuttaa mun kokemuksia ja nähä mahdollisimman paljon. Mä en tullu tänne asti vaa dokaa yhteen paikkaan. En todellakaan. Jos haluu rehaa, ni mun puolesta voi mennä kuukaudeks jonneki emt maltalle kemuttaa ja that's it. Et sä matkusta toiselle puolelle maailmaa, jos sä voit tehä samaa lähempänä. Tai emmä tiiä. Ilmeisesti joku matkustaa. En vaa käsitä, et mitä kivaa on makaa päivät hostellis krapulassa tekemättä koko päivänä mitään ja viettää yöt ryypätessä. Iha vammasta. Lisäks viina on tääl ihan törkeen hintasta (paitsi goon), et en ees tajuu miten porukal on varaa remuta jatkuvasti.

Nyt on kuitenki kuukaus vietetty Sydneyssä ja mulle alkaa riittää. Tää on kiva mesta joo, mut tylsä. Oi niin tylsä. Mä kaipaan enemmän näettävää ja koettavaa. Mä haluun päästä tutustuu ausseihin ja näkee enempi niide elämää. Tää reppureissaajien elämäntyyli on jo nähty ja se on välillä helvetin tylsä. Ja se oikeesti on tylsä, jos mä sanon niin. Terveisin laiskamato.



Sain myös katottuu pitkästä aikaa mun tilitietoja, ja hämmästyinkö pikkasen ja rahaa oliki iha kiitettävä summa vielä tallella. Ei mul varmaa oo menny ees tonnia tässä kuussa, vaik hostelli maksaa tyyliin 180AUDii viikolta. Eli jos vaan saan jatkettuu täl säästölinjalla, ni eihän mulla oo hätäpäivää vielä pitkään aikaan. Arr oon nii ilonen. Olin luullu, et ois menny paljon enempi jo, mut ei. 2 000 euroo menny ja se sisältää menolipun ja viisumin ja viimehetken hankinnat suomesta ja ties mitä. Kaikki siis toistaseks vallan mainiosti.

Venlal ja Johannal ei varmaan mee ihan yhtä hyvin. Johannal nyt ei ainakaa, ku se onnistu hävittää sen Visa Electronin.. Toi ois ihan kauheeta ! Raasu.

En tiiä oonks maininnu jossai aikasemmas tekstissä, et Johkupohku lähtee meijän mukana Melbourneen. Kaksikosta tuli kolmikko ainaki hetkeks.

Sunnuntainaki paisto arska ! Arr ihanaa. Pakattiin leivät ja sipsut mukaan ja suunnattiin sitte rantsuun muutaman muun hostellilaisen seuraan. Ilma oli törkeen kuuma ja voi ei sitä HIEN määrää.... Hyy. Enkä ees ruskettunu ! Turhaan hikoilin.

Varattiin sitte kans se lisäyö surfsideen (35 fucking dollaria) ja koitettii varaa se Blue Mountains Dau Tour, mut se oli buukattu täyteen. Jes. Pohdittiin vaihtoehtoja ja päädyttiin varaa jonku toisen reissujärkkääjän kautta. En nyt muista mikä se oli, mut makso 55 dollaria.
Jos ei tohon porukkaan oltais mahuttu, ni oltais otettu bondilt dösä junctioniin ja sielt jatkettu junal keskustaan ja sieltä juna Katoombaan mist lähtee jotain Hop on Hop off busseja hassuille sinisille vuorille. Mahuttiin kuitenki onneks tohon poppooseen jee. Ihme sinänsä ku oltiin taas nii ajoissa liikkeellä. Joskus 8-9pm taidettiin varaa. Vähä meni viimetinkaan....

Sittesitte mä selailin Melbournen hostelleja ja juttelin Memen kaa skypessä siinä samalla. Ei löytyny sitä oikeeta vielä, ku ei missää ollu tilaa kolmelle. Etenkää missää alle 30 dollarin paikoissa. Pöh.

Ankara dataus herätti ruokahalun ja lähettii hakee safkaa. Mulle mäkistä happy meal ku muut haki BiteBoxist wrapit. Ruokien kans valuttiin sitte hostellille, mis oli tarkotus kattoo joku leffa. Ei kuitenkaa saatu konetta ni ei tullukaan leffakoomailtua. Sen sijaan opetettiin porukalla Jamesille kitaransoittoa. Siinä ku se soitteli Smoke on the wateria repeatil ni mä toimin hierojana Johannalle ja yhelle saksalaiselle tytölle. Olin paras.

Blue Mountains koitti vihdoin Maanantaina ! Herätys 6.30, pikameikkaus, kamojen+ruokien kasaus ja sit dösällä junctionille ja sieltä juna keskustaan. Keskustasta kirmaaminen kauheeta kyytiä Pitt Streetille, mist meijän dösä lähti. Oltiin minuutti-pari myöhässä (hups), mut onneks meitä venattiin.

Meijän kuski/opas oli ku suoraan jostain Indiana Jones leffasta. Vanha, kurttunen aussi savannivaatteissa. Kunno seikkailija. Puuttu enää semmonen viidakkohattu päästä.
Dösä oli vähän samaa luokkaa. Sellai vanha minibussi. Toyota. Joskus ollu valkonen.

Ajomatka kesti pysähdyksineen (2krt.) jotain 2-2,5h ja meni aika nopeesti. Väsytti. Oltiinhan viime yönä nukutti huimasti jopa parisen tuntia. Järkevää. Matkal nähtiin paljon sydneyn country sidee ja näin PONEJA ! Oi. Myös lehmuja. Mut PONEJA. Aws.

Eka nähtävyys oli semmonen Flat Rock. Ei kyl ollu mikää littee kivi vaan semmone hurjan korkee mesta kera upeen maiseman ! Oi se oli hieno ja oli muuten sinistä ! Tosi hienon näköstä.

Tuolta matka jatku Three Sistersin luo. 3 hassua kivimuodostelmaa, joit pällisteltiin eka kaukaa korkeuksista ja sit käveltiin alas niiden juurelle semmosee mestaan mis niit pääs koskettaa (KIVI !!11). Takas ylös pääseminen oli hurjan rankkaa, ku portaita oli miljoonasti ja niiden jälkeen sit pelkkää ylämäkeä. Hikoilutti. Hengästytti. Emmä oo tottunu moiseen urheiluun...

Sitte me jo huristettiin kattomaan Katoomba Falls. Ei ollu mikää erikoinen putous vaan aika pieni. Varmaan hienompi kunno sateen jälkeen.

Ku oltiin ihmetelty tarpeeks ni lähettiin Katoomban kaupunkiin syömään. Meil oli omat eväät mukana ni ei ostettu mitään. Hiki virtas ja kengät hiers.

40min tauokoiltuamme hypättiin takas meijän automobiiliin. Lähettiin suorittaa joku miljoonan portaan lasku alas sademetsään. Käveltiin varmaan oikeesti 495739 porrasta välil pysähtyen ihmettelee millon mitäki/kuvailee/juttelee. Kyllä huus jalat halleluujaa. Ihan tosi.
Vähän jäi asioita varmaan näkemättä, ku piti keskittyä kinttuihin nii paljon, mut mitäpä pienistä. Oon yllättyny et ylipäänsä selvittiin hengissä tosta. Jotkut hullut käveli noi vielä ylös !

Vähä olin pettyny mun sinisiin vuoriin, vaik nyt oliki ihan täydellinen ilma niiden pällistelemiseen ! Oli niin sinistä ettei tosikaan. Jotenki vaan ei ollukaa nii hienoo. Ehkä johtuu siitä, ku kaikki aina hehkuttaa niitä, ni olin varmaan ajatellu et ne on jotku iha överit. Vähä liikaa odotuksia. Mut olihan toi nyt helvetin hieno paikka ! Eikä yhtään kaduta et tuli matkattuu tonne. Vähän erilaiset maisemat mitä suomessa.....

Viimenen koukkaus tehtiin jonneki, mis koitettiin bongata villikenkuruita. Ajeltiin jossai penkereellä ja nähtiin pari löysäilevää loikkijaa. Aika huonosti tosin. Hööh.

Sitte se oli ohi ja lähettiin matkaamaan takasin sydneyn keskustaan. Dösäs tuli vähän torkuttuu ja pysähdyttiinki vaa enää paikoissa, mis muu porukka jäi pois kyydistä. Meni siis aika nopeesti se matka.

Meijät jätettiin Kings Crossille mist napattiin 380 ja matkattiin hostellille. Dösäs iski tappoväsy ja oi onnea ku pääs hostellille suihkuun ja safkaa.

Loppuilta meni koomatessa ja saatiin varattua hostelli Melbournen St. Kildasta, mitä kaikki on kehunu kaameesti. Kuulema pakko mennä St. Kildaan jos menee Melbourneen. Käskystä.
Hostellin nimi Home Travellers Motel.

Tiistaina herätys puol 10, heitettiin kamat kasaan ja palautettiin avaimet. Loppuaika koomattiin nelosessa muutaman muun hostellilaisen kanssa. Mitä nyt näitä enää oli jäljellä näitä vanhoja tyyppejä. Porukka vaihtu muutamassa päivässä ihan kokonaan ja meijän jälkeen loputki poistumassa.

Seittemältä oli aika hyvästellä porukka (ne muutamat jotka siel viel oli) ja sit se oli hei hei Bondi ja Surfside ! Vihdoin.

Taksilla bussille (Greyhound), jolla meillä oli tarkotus matkata Melbourneen. Oli jotain 10-20dollaria halvempi ku lento, mitä nyt matka-aika 12-13 tuntia. Pikkujuttu.
8.10pm lähettiin liikkeelle.

Dösäs oli pirun kylmä ja pirun ahdasta. Olis pitäny laittaa farkut jalkaan.. Shortsit+toppi=paleleva eku. Onneks sain Vepalt yhen pitkähihasen. Jäätävää oli silti.

Matka meni ihmeen nopeesti musaa kuunnellessa ja ukkosta seuratessa. Oli aika törkeen päheetä seurata Sydneyst asti pieniä välähdyksiä kaukaisuudessa ja niiden kasvamista tunti tunnilta. Joskus 3 aikaan aamuyöllä me vihdoin saavuttiin valtavaan ukkosmyrskyyn. Ei hajuukaa missä me tollon oltiin, mut mitäpä väliä. Oli nii hienon näköstä ku ulkona ihan pilkkopimeetä aina siihen asti ku salama välähti ja oho tuliki päivä. Valas koko maiseman hetkeks ja noita tuli vähän väliä ! Oi miten hienoa. Arr.

Canberrassa toi sitte alko hyytymään ja nähtiin jopa vähän tän maan pääkaupunkiä, ku ajettiin sen läpi. Oli ihan tarpeeks meille. Toimistoja toimistojen perään ja näytti aika tylsältä. Ei siis sinne enää kitoooos.

Pysähdyttiin matkan aikana vaan kerran plus ne pari pikapysähdystä ku porukkaa tuli kyytiin/lähti kyydistä. Pylly vähän puutu ja en tainnu nukkuu ku yhteensä jonku tunnin koko matkan aikana. Vähän oli väsy ku vihdoin melkeinpä tasan 12h matkan jälkeen saavuttiin Melbournen South Central Stationille (tms). Vähän jäykkinä me kasattiin kamat ja mentiin venaa taksii.

Tässä välissä on hyvä vaihtaa päivä keskiviikoks.

Napattiin sitte tosiaan taksi, jonka oli tarkotus kuskaa meijät carlisle streetille meijän hostellille. Saavuttiin sitte jonneki, mis oli kyltti ettei sinne saa ajaa. Kuski ilmotti, et jättää meijät tähän et hostellin pitäs olla 100m eteenpäin. Lyhyt kävelymatka siis. Oltiin et ok kaipa me voidaan toi matka kävellä. Eikä enää huvittanu maksaa enempää taksimatkasta (25 dollaria meni).
Lähettiin sitte tarpoo näytettyyn suuntaan tihkusateessa ja vähän matkaa käveltyämme ihmeteltiin ympäristöä kunnes hokattiin et ollaan vääräl kadulla. Acland Street.. Carlisle st.. Melkeen sama asia.. HA HA HA. Kiitti taksikuski.

Talsittiin sitte jonku aikaa, kunnes löydettiin oikee katu ja lopulta hostelliki tuli vastaan. Olin tietty ehtiny vetää lipatki tossa matkalla, että vähänkö alko keittää kun hostellin respatyyppi ilmotti, ettei me mahuta samoihi huoneisiin. Voi hemeletin hemeletti nyt ihan tosi.....! 12h dösämatka ilman unta, jäätymiskuolema, taksimoka, kaatuminen ja nyt sitte vielä tää !

Päästiin sit kuitenki samaan huoneeseen, mut se vapautu vasta yheltä ja mitä kello oli tollon ? Yheksän ? JES. Saatiin sit kuitenki tungettuu kamat semmosee kämäsee varastoon ja lähettii subiin safkaa.

Loppuaika odottelusta meni sohvilla koomaten ja vihdoin yhelt päästiin huoneeseen. Ihmeen siisti huone (6hlö) omal vessal ja suhkul ! Ihan luksusta ku ei tartte tuijotella 9484 tyypin jarruraitoja pytyssä..... Huonees kans oma pieni telly, mihi saa respast DVDit ilmaseks. Just jees.

Loppupäivä meniki sit nukustellessa. Käytii hakee yks leffa (click), mut nukahdettiin kaikki kesken et se meni sit siinä.

Aijoo. Venla on jotenki tosi pipi ollu jonku aikaa ja käytii sit lääkäris ja mitä hemulia sillä on korvatulehdus. Venla “emmä oo ikinä kipee” Forsström kärsii nyt sit tappoflunssasta ja korvatulehduksesta. Näin sitä seikkaillaan.

Torstaina saapui joulukuu ! Joulu ja uusvuos lähestyy ja meijän suunnitelmat niiden osalta viellä vähän auki. Joululla nyt ei oo mitään väliä, mut uv ois päheet viettää Sydneys. Toisaalt se meinais sitä, et mentäs sinne taas. Pitää kattoo jos saatas tungettuu kamat joidenki tuttujen luo ni ei tarttes varaa hostellia ja maksaa asumisesta miljoonia. Kaikkihan voi varmaan kuvitella hostellien hinnat tohon aikaan..


Meijän osalta joulukuu alko tylsääkin tylsemmin. Noustiin vast joskus 12 tienoilla ja huoneesta ulostauduttiin tyyliin kahelta. Hups. Päivän ohjelma koostu syömisest, kävelemisest, syomisestä ja gumtreen selailusta (gumtree.com.au). Käytiin pankissaki (vihdoin..) pankkitilejä ajatellen, mut koska meil ei oo pysyvää osotetta tyyliin viikoks, ni piti sit vaa kiittää ja ilmoo et ei me sit voida niit viel hankkii. Damn.

Visitoitiin sit kans postissa ku Johanna kävi kyselee hintoi mitä tulis paketille suomeen lähetettynä. Mä ostin sen sijaan taas läjän kortteja, jotka makso yhteensä 3 dollaria (5klp) ja postikortit 1.60/kpl !! Rahastusta. Palkitsin sit kuitenki itteni ahh Kinder Buenolla, ku oli tuol alennuksessa ! Yleensä ne maksaa joku 2,5 dollarii, mut nyt irtos dollarilla ni oli pakko ostaa. Eka mueno aussilandiassa. Arr oli nii hyvääääääääää !

Postist talsittii tsekkaa St.Kildan biitsi. Oli aika tota.. vaatimaton. Semmonen epämääränen pitkä suikale täynnä jotai lehtiä ja muuta kakkaa. Vähä eri mitä Bondi. Ehkä jossain nurkan takana paremmannäköstä ? Who knows. Ei me ainakaa.

Kiertelyn ja kaartelun jälkeen takas hostellille datapiireilee. Vepa löys ihan täydellisen farmiduunin, johon vastattiin salamana. Suomennettuna ja tiivistettynä kuulostas tältä:

Etsitään heppatyyppiä siivoomaan, huolehtimaan useista ponieläimistä ja ratsastaa. 8 paikkanen talli + kävelytyskone. Hommiin kuuluis rugging up/down lasering (Like an ultrasound this device repairs muscle and strains), paskan lappaamista, ponieläinten heittämist kävelytyskoneeseen ja niiden vahtimista ku ne pyörii siellä.
Heppailujen ohella tulis tehä jotai pihatöitä niinku leikellä nurtsii ja hankkiutuu eroon rikkaruohoist etc. 8h päivät ma-pe, hyvä palkka ja asuminen ilmaseks.
Lisäks niil on 2000 päinen lehmulauma ja omistajat “two of the nicest blokes”

Tahtooo ! Ois niin täydellistä päästä jolleki kunno aussifarmille näkee vähä tommostaki elämäntyylii ja hei, PONEJA ! Tuntuu et mun poneiluajoista ois jo vierähtäny ikuisuus. Ihan kamalaa. Tarvii päästä karauttelemaan täydellisiin maisemiin. Unelma.

Siinä se päivä sitte taas meniki. Vähän oli kiree tunnelma välillä, ku Johkupohkujohanna (eli toi hullu suomalainen neiti porvoosta, johon törmättiin surfsides ja jotenki se tarttu mukaan) kekkas et haluu lähtee viettää synttäreit bondille lauantaina. Vempulipempuli oli kans ihan intopiukeena lähössä takasin, mut tylsä minä ilmotin etten tosiaa lähe sinne enää. Järki hoi älä jätä. Välillä mulla on suorastaan viisas olo täällä, ku joudun hillitsee näit kahta. Pöhelöt.


Perjantaina (2.12.11) mä rakastuin korvatulppiin. Oi miten ihana keksintö. Meijän kämppis nimittäin piti kauheeta mekkalaa jonku nevarityttönsä kanssa tyylii kuudelt ku ne pölötti menemään ja pussaili erittäin kovaäänisesti. MUIISSKKMMSSHHSMUMSS. Ilman korvatulppia en pärjäis. Niiden avulla sain nukahdettua uusiks ja seuraavaks heräsinki omaan kelloon 6.45 ku piti soittaa johki Great Ocean Road jutskaan jos oltais viel mahuttu päiväreissuun mukaan. Ei mahuttu ni eiku takas nukkumaan.

Ku sitte viimein herättiin ni lähettii käymää Flight centeris tsekkaa lentojen hinnat mel-syd. Oli ihan hemeletisti, ni se ratkas onneks sen et kaikki päädyttiin jäämään melbourneen. Onneks. En ois tosiaa halunnu mitää draamaa.

Shitte käytii sendii Johannan vaateläjä suomeen. 7Kg keveni rinkka ja hintaa tälle laihdutukselle tuli 86 dollaria meriteitse. Ei nyt mikää iha tappohinta ja voin kertoo et sitä kamaa kyl oli iha kiitettävästi. Sen kamat on sitte suomessa 3kk päästä, eli vähän ennen Johannaa. Ei mikään pikakuljetus.

Varattiin sitte hostellilla lauantaiks Great Ocean Road day tour. Järkkääjänä Bunyip (bunyiptours.com) ja hintana 95 dollaria. Pick uppi hostellin edestä 6.55, eli tiedossa jälleen ihanan aikanen herätys. Niitähän me rakastetaan ! Etenki ku lauantaina meijän myös piti vaihtaa huonetta, et kamatki piti pakata ja palauttaa avaimet yms sit viel aamusella ennen lähtöä. Uni älä jätä.


Viisaina tyttöinä me sit kuitenki jotenki päädyttiin nappaa spora (tram) keskustaan. Ei ollu mitää havaintoa, et mis pitäs jäädä pois tai yhtää mistää. Seurattiin vaa jotai nuorta partyporukkaa ja jäätiin pois siin mis neki. Paikalla oli joku nimiki, mut emmä sitä kyl enää muista. Keskustaan kuitenki päädyttiin ja oli ihan hienoo tollee iltasella. Joku linna siin vieressä ja tämmöstä pientä.

Oltiin ihan kujalla, et mihinkä sitte ja lähettii sitte vaa kävelee jonneki ja toivottiin et törmätään johki baariin. No ei menny ihan niinku strömsössä ja päädyttiin starbucksiin kaakaolle/teelle. Yks Jonas surfsideajoilta oli onneks melbournes kans ja suuntaamas ulos, ni törmättiin sen kanssa sitte. Mentiin johki semmoseen paikkaan ku Curtin House (252 swanton st.), joka oli iiso ja ihan tupaten täynnä kaikenikästä ja -näköstä porukkaa.

Ilta meni meijän osalta lepposasti ja juotii vaa yhet (salee joku ennätys. Joskus siinä puol kahen tienoilla me sit lähettii metsästää taksii, joka ois kuljettanu meijät takas hostellille. Vika yödösä ku meni jo puol 1. Ankaran huitomisen jälkeen saatiin huomata, ettei taksia niin vaan saadakaan täälläpäin. Kaikki oli täynnä tai muuten vaan varattuja, joten lähettii ettii jotai taksitolppaa. Tässä sitte hokattiin, et toi baari mis oltiin ni sijaitsi ihan meijän lähtöpaikan vieressä. Ois vaa pitäny kävellä hetki suoraan.. Hyvä tytöt ! Löydettii kans taksitolppa mihi jäätiin jonottaa miljoonan muun kanssa. Vajaa tunti me vissiin jonotettiin kunnes viimein saatiin taksi. Oltii takas hostellil joskus 3am jee ja innolla heitettiin herätys kuudeks. Siin vaihees ku oltii saatu kaikki iltapuuhat tehtyy ni kello oli varmaa jotai neljä, et ei montaa tuntia jääny uniaikaa..

Lauantai ja ihana herätys.. Unta takana pari hassua tuntia ja kauheessa kiireessä piti pakata laukut, pukee, meikkaa, pakkaa, raahaa rinkat varastoon, palauttaa avaimet... Meijän kyyti joutu hetken venaa, mut ei me montaa minuuttia oltu myöhässä. Hyvä me. Venytään tääl ihan hämmästyttäviin suorituksiin.

Eka bussi oli vaa joku pick up kyyditys ja hurruteltiin sit ympäri melbournee vähä aikaa. Tulipa nähtyy totaki kaupunkia vähän näi päiväsaikaan. Persoonallisemman näköne mitä sydney. Me likes.
Ku kaikki oli noudettu ni suunnattiin varsinaiseen lähtömestaan, mis suoritettiin maksu ja hypättiin oikeeseen bussiin, mikä lähtiki melkeinpä siitä sitte heti. Meijän oppaana toimi Cameron, joka myöhemmin osottautu ihan huipputyypiks. Aussi tottakai. Aksentilla.

Ilma oli vähän kakka. Kylmä ja tuulinen ilma hyyii. Välil jopa sato, mut kuurot osu täydellisesti aina ajomatkoille ni ei se sillee haitannu. Kuvausilmana toi oli ihan täydellinen. Mielummin tommonen ilma ku täys auringonpaiste. Muuten toki oisin voinu ottaa sen arskan ja +30.

Matkalla nähtiin semmoset paikat ku Bells Beach, Memorial Arch, Cumberland Bay, Cape Patton, Apollo Bay, Cape Otway Lighthouse (mis pysähdyttii safkaa joku BBQ lounas), Castle Core, Joku tie mis pysähdyttii kuvaa koaloita (ja ku mä en enää jaksanu nostaa pyllyä penkistä ni Cameron kävi kuvaamassa. Helppoa), Loch Ard George, 12 Apostolia (joit onki enää vaa tyylii yheksän. Kauheeta huijausta mainostaa kahtatoista) ja vikaks Gibson Steps. Sitte kello oliki jo hurjan paljon tyyliin emt 6pm ja otettiin nokka kohti “kotia”. Tiedossa vielä 3h ajomatka takasin.

Alkumatka reissusta suju suht pirteesti mun osalta (ihme) kun taas Venla nukku jo tollon. Paluumatkalla mäki sitte jo nukuin tyytyväisenä. Vähä alko väsymys painaa heti ku anto sille periks. ZZZZz.

Hieno reissu oli jee ja oli hauskaa. Tuli nähtyy paljon kiviä ja kamera täytty taas parillasadalla kuvalla. Hups. Kivi edestä kivi takaa kivi sivusta. Venla ei ihan ymmärtäny tätä, mut ei se mitään. Kivet on oikeen kivoja. Horisontit puolestaan ei oo mun ystäviä. Ei pitäs kuvailla tommosia juttuja missä sen pitäs olla suorassa. Liian haastavaa.....

Matkan ehdoton piriste oli meijän opas/kuski/tyyppi Cameron. Hulvaton kaveri. Pysähdyksien aikana ain jubaili meijän kans ja heitti jotai tyhmää läppää. Meil oli oikeen hauskaa. Se sai multa jopa lahjaks mun Happy Mealin lelun. Kelatkaa miten ystävällistä !
Paluumatkaks se jopa lahjotti mulle sen hupparin tyynyks (kui reilua). Veikkaan et se oli kiitos tosta hienosta lelusta. Kelatkaa nyt. Ei sitä joka kerta saa saapasjalkakissaa lahjaks. Sillä oli miekkaki !


Kumma juttu miten musta tuleeki heti kumman sosiaalinen aussien seurassa. Boo muut Yay aussit (eiks nii Heljä ?). Hämmensin varmaa Vempulaa ku yhtäkkiä mä jopa olin sosiaalinen. Sitä se aksentti teettää. Höhö.

Lopult oltii kybält perillä ja sit ois pitäny alkaa dokaa, ku Johannal 19v synttäripynttärit su. Oltii Vempulan kans aika väsyneitä ja Johanna puolestaan jo ihan naamat, ni lähettii sit vaa hakee safkaa ja jätettii dokaaminen väliin. Ei pystyny. Johannan kaitseminen oli ihan riittävän rankkaa. Se oli aika vauhti päällä.

Sunnuntaina nukuttiin pitkään. Koko päivä. Mä taisin nousta siinä kahelta ja suuntasin suihkuun muiden vielä nukkuessa. Sieltä ulostautuessa Venlaki oli heränny, mut Johanna nukku viel jonneki kolmeen asti. Kiva unikerho. Univelka mikä se semmonen on ?


Mitäs sitte. Joo lähettiin vähä enne neljää safkaa subiin. Omnom. Sit kauppaan. Sit hostellille. Sit ei mitään. Se heppafarmityyppi oli vastannu ja palkka ois 300dollaria/vko. Ei siis mikään kovin kaksinen, mut hei asuminen ilmanen ja poneja ! Mä oisin siis voinu lähtee sinne vaikka heti.

Lähtöä toki vaikeutti semmonen seikka, et pari surfsidelaist oli päivää aikasemmin ilmottanu et Milduras ois semmone hostelli, mis tehää jotai hedelmänpoimintaa yms provikkapalkalla. Lisäks asumisesta pitää maksaa 150 dollaria. Ehh.. Noi tyypit ois kuitenki siel ja Venla ja Johanna innostu. Ylläri. Mä en niinkää, mut hei ponit vs hedelmät et ei vissiin mikään ylläri.

Ilmeisesti noi nyt sit kuitenki päätti, et tonne me lähetään. Tiistaina lähtis bussi ja ajomatka joku 20h, mihi kuuluu 5h vaihtoaika Adelaidessa. Jippiaijee ja sitä rataa. Laitettiin kuitenki viel ponimestaan viestiä, et jos voitas alottaa tyylii parinviikon päästä jos mennää eka tonne milduraan. Vähä epäilen, mut ainahan voi toivoo.. Ei kauheesti nyt hedelmät kiinnostais. Etenki ku rahasta ei viel oo pulaa muutamaan kuukauteen ni ei mikää pakkorako tehä vaa jotai duunia. Pöh.

Kaksikko kuitenki haluu mennä miesten perässä ni sinne vissiin sitte seuraavaks. Mildura. Keskellä ei mitään.

Tänään on nyt sitte Maanatai (5.12.11) ! Jouduttiin taas vaihteeks vaihtaa huoneesta toiseen, ni piti herää aamusella pakkaamaan kasat ja kybält käytii heittää lakanat ja avaimet respaan. Turhaan tuli pakattuu, ku meijät siirrettiin vaan viereiseen huoneeseen, mikä on joku kahenhengen sviitti. No ei ehkä ihan sviitti, mut on tää nyt aika luksusta ku on oma jääkaappi, vedenkeitin, mikro... Maksetaan tästä nyt öö 40 dollarii per naama, vaik Johkupohku joutuu nukkuu lattial ku on vaa parisänky. Kauheeta. Tää on ihan kiva huone ja varattiin tää nyt sit viel toisekski yöks, ku keskiviikkona otetaan suunnaks Mildura eikä taas jaksettu alkaa ettii uutta hostellii kaheks yöks.. Kauheeta rahanmenoa, ku tähän menee nyt 80 dollarii ja sit dösä maksaa 114AUD/hlö !

Muuten tänään(kään) ei oo ollu mitään ohjelmaa. Ollaan oltu epäsosiaalisia ja vaa maattu huoneessa. Käytiin me kaupassa, mut siihen se sitte jäiki. Laiskat paskat. Yää.

Tulevaisuudessa eli huomenna koitetaa saada käytyy pankissa ja pesee pyykkii. Postikorttejaki pitäs sendii ! Keskiviikkona tosiaan lähtö Milduraan joskus iltasella ja sitte torstai-aamuna me ollaan sitte perillä. Farmiduuni odottaa ! Tääl nää respatyypit on kaikki ollu vähä nihkeit mitä milduraan tulee, ku kuullu nii paljo paskaa. Toivon tosiaan, et James ja Lee oli tosissaa ku ne sano et toi on ihan hyvä paikka. Pari viikkoa ois tarkotus kökkiä tuolla ja pomii jotai hedelmiä emt ja sit toivottavasti päästäis jolleki heppafarmille ! Oltais kans lähempänä Alice Springsia, joten vois vaikka mennä tuolt sitte kattelee sitä isoo kivee. Saa nähä mitä tapahtuu ! Joulu ois vaan niiiin siistii viettää jossai aussiperheessä keskellä ei mitään. Toivottavasti ponityyppi vastaa ja ottaa meijät viel parin viikon jälkeen sinne duuniin. Epäilen kyl väähäsen, mut hei aina voi toivoo !

Eiköhän siinä ollu sitte kaikki.
Arr.

Aijoo. Juttelin Susmulusmusiskon kans naamakirjassa ja se sano et porukat on nyt ihan innostunu puuhaa ties mitä meijän kämpän suhteen. Nyt siel on joku piharemppa menossa ja joku auto oli vaihtunu ja mitäs vielä. Alan vähän epäilee et löydänkö enää kotiin sit ku palaan suomeen...!

Nyt jatketaan koomausta ja varmaa mennää käymää taas subissa. Omnom. Johku haluis kans lähtee parille, mut tota saa nyt nähä. Pitää levätä ennen 14h dösämatkaa. Jos se on yhtä mukava mitä toi edellinen ni ei varmaan tuu taas nukuttua yhtään.

UNTA NASSUUN.

still in bondi !

Hitsi vieköön miten ahkera päivittäjä oonkaan. Verrattuna esimerkiksi rakkaaseen ystävääni Venlaan. Oon ylpee itestäni. Lisäks mun “private” päiväkirja päivittyy päivittäin (nyt kuuluu huokasta kovaäänisesti yllätyksestä) ! Voisin varmaan ruveta kirjailijaks.

Mitään ihmeellistä pohdittavaa ei taida olla, et siirryn suoraan päiväkertomuksiin ! JES.

Edellinen postaus tais olla maanantailta, joten tiedossa villiä tekstiä tiistain (15.11.11) kulusta. Päivähän alkoi tuttuun tapaan siirtymäriitillä rannalle. Mul oli mun uusista biksuista katkennu selkänarppa (voi miten kestävät..) joten jouduin sitte kaivaa vanhat esiin. Tylsää.

Köllöiltiin hiekkaan hukkuneina tyyliin 5h, jonka kruunas mun tulevan aviomiehen tornipatsastelut. Ah lifeguardit. Mut varmaan tullaan jossai välis pidättää liiasta stalkkaamisesta. Oon nolo ja Venla esittää ettei tuntis mua. Teehee.

Jossai loppuvaihees yks hostellilainen tuli kutsuu meiät PARTY BUSSIIN ja oltii et no kaipa me voidaa lähtee. Napattiinki sitte kamppeet ja suunnattiin hostellille keittelee pastaa (vaiheeks). Safkaamisen jälkee alko valmistautuminen. Kauhee vaatekriisi, ku emmä nyt raahannu mukaan mitään kemuvaatteita. Saati et mulla ylipäänsä semmosia ees olis. Onneks olin sentää yhe hameen ottanu messiin. Suoristusrauta on ollu mun hengenpelastaja. Se on paras. Föönin otin kans mukaan, mut se varmaa pitää heittää menee, ku se ei mee adapteriin. Turhaa painolastia vaik se onki iha mini mut mitäpä mä toimimattomalla föönillä teen..

Joskus kybält hypättiin meijä party bussiin ja matka kohti baaria alko. Paikan nimi oli The Gaff ja sellai perus räkälä. No ei vaineskaan. Aika samaa tasoo ku suomenki baarit. Ei mikää ihmeellinen. Kaks kerrosta siinä oli nii et ylhääl ei oikeestaa mitää äksönii ja alhaal tanssilattia ja muu häppeninki. Musat oli iha törkeen koval ja ei siel mitää pystyny juttelee ni tanssittii sit vaa.

Hävitin Venlan ja Johannan ihan alkuvaiheessa hengaten sitte hostellilaisten seurassa millon missäki. Aina välillä törmäsin Team Finlandiin, mut jotenki onnistuin aina kadottaa ne. En tiiä miten. Taitava minä. Ei kuitenkaa ollu iso paikka todellakaa. Onneks oli hurjan paljon porukkaa hostellilt ni enpä mä kauheesti mun kaksikkoa ehtiny kaipaamaan.

Joku jäbä jakeli ilmasii drinkkilippui sähköpostiosotetta vastaan. Ei hajuukaa mitä se niil maileil ja mä annoinki väärän (hups), mut sen jäbän kaveri intoutu must jotain en tiiä nii et sain neljä lipuketta kahen sijaan. HAH. Vähä oon kingi. Kiitän mun piiskaa jälleen kerran.

Tanssilattial oli kauheesti vientii ja iha alko ahistaa moinen. Semmosii lyhyit brittei tyyliin kaikki, joten se oli vaa big nono. Onneks sit löysin Vempulan siinä sitte ja seuraavaks alkoki märkä t-paita kisa. Voi jee. Ihmeellisen tyhmää puuhaa ja siellähän lavalla kävi luonnollisesti myös parit tytöt meiä hostellist. Voittajaa en tiä ku ei me katottu loppuun. Vajaata toimintaa. Noit kisoi on tääl iha joka paikassa, et ilmeisesti aussit tykkää. Tai eurooppalaiset. Kaikki miehen joihin törmäsin tuol tuntu nimittäin olevan oikeestaa vaa brittei. Niit on kaikkialla.

Loppuaika meni aika pitkälti samaa kaavaa. Jossai vaihees ku J+V vietti villiä aikaa tanssilattialla ni mä menin vaa istuu sohvalle ku oli vähä oksu olo. Pari tyyppii siin tuli jotai vammaa, mut lähti suht nopee menee ku ilmotin oksentavani jonku päälle viel. Helppo tapa karkottaa kaikki vammaset. Hah. Lopult siihe eksy joku kaveri, joka ei sit lähtenykää menee vaik hoin sille miljoonasti et voi jäädä omal vastuul mut oksuun sitte päälle. Sen mielest se oli vaa hurjan hauskaa ja vaa nauro mulle. Tyhmä. Naljailtiin sitte toisillemme hetki ja heitettii loistavaa läppää. Käviki ilmi et tää tyyppi oli helvetin hauska ja kerranki joku joka kesti mun naljailut. Hee jee. On muute iha vammast vittuilla englanniks, ku ei saa heitettyy nii paljoo juttuu.

Tää oli myös eka kaveri, joka ei yrittäny mitää. Me vaa hengattii ja naurettii ja oli hauskaa aina siihe asti et alakerta suljettiin ja meijän piti lähtee valuu ylös. Siellä sitte Venla tuli ilmoo et ollaan löhössä ja piti sanoo heipat hassulle kaverille. Se ois halunnu nähä viel uudestaa, mut mä en.

Kirmasin sitte pihalle muiden joukkoon ja yhes välis joku mies tuli jotai jubaa ja tarjoo karkkei. Voitte varmaan arvaa ettei karkit kelvannu. Ei siis kauaa siin ehtiny olee ku lähti menee ja mä kotin paikallistaa Team Finlandin. No eipä neitejä sitte näkyny enää missään ja soitin sitte Vimpulalle et mis hemulissa ne vipeltää. Oli hypänny taksiin. Voi helvetti miten kiva. Porukka oli jo alkanu hajoo ja oltii ties missä en tiiä. Tungin sitte itteni vikojen seuraan ja onneks niit oli vaa kolme ni mahuin niide kaa taksiin. Onneks. Olin nii vittuuntunu tos vaihees et olin iha ilonen hostellille päästyy ettei Venla viel ollu siel. Reilu feidaus ja näi. Arr.

Enne nukkumaanmenoo jäin viel hetkeks juttelee yhe tyypin kans ja sit oli aika kuorsaamisen.

Hauska ilta oli kyl kaikenkaikkiaan ja vientii oli enemmän ku ikinä. Täs maas ei selkeesti oo miehille tarpeeks naisii. Ihan tosi. Sun pitää vaa hymyillä jolleki ni heti on joku riippakivi mukana. Oon selkeesti liian ihana eikä mua vaan voi vastustaa. Ihan hyvä siis et oon maailman nirsoin ja liika läheisyys ahistaa. Jolleki toiselle toi vois nimittäin olla aika hankalaa torjuu kaikki noi miehet. Kato äiti miten viksu musta on tullu.
Keskiviikkona tuli herättyy vähän pahoinvoivana, mut ei pahasti. Oli vaa jotenki tosi hidas ja jäinen päivä eikä tehty yhtään mitään. Aamul käväsin kaupas ostaa sipsui (tääl on surkee sipsuvalikoima !!) ja sit luin vaa Hunger Gamesii. Joskus siin käytii kans mäkis safkaa.

Tylsä ja turha päivä.
Torstaina törmättiin taas vaiheeks pariin suomalaiseen tyttöön. Olikohan nää nyt numerot 6 ja 7 ? Venla ja Johanna oli miitannu ne baarissa viimeks (missä mä olin ?) ja hehkuttanu ilmeisesti nii paljo surfsidee et ne koitti kans päästä sisään. Oli kuitenki täyttä ni ne joutu lähtee surfsiden toiseen hostelliin coogee beachille. Hähää. Oli kyl iha mukavii ja toinen niist oli entine heppatyttö jostain vantaalt tms en muista ja toine ylöjärveltä. Juteltii niide kans sit siihe asti, et lähettii Bondi Junctioniin. Mun piti ostaa joku baarimekko ja vanukkaita, Venlan mustat ballerinat ja Johanna piti yllä meijän nörttiyttä mokkulan hankinnalla.

Löysin mekon heti ekast mekkoliikkeest mihin eksyttiin (tattoo) ja maksoin siitä huimat 15 dollaria. Kaamee makkarankuorihan se on, mut halvalla lähti ja on kevyt kantaa mukana ni who cares. Plus en tursunnu siit ulos ni hyvähyvä. Vepa ja Johannaki löys haluamansa ja kävästii sit viel kaupas ostaa mulle naminami vanukkaita (Kung-Fu Panda suklaavanui 12kpl aaaa taivas).

Hostellil mä painuin suihkuun ku taas oli kiire valmistautuu ku tiedossa toinen baarireissu. Piiska kuntoon, naama paikoilleen ja änkeytyminen makkarankuoreen ja tadaa valmis. Venlal ja Johannal oli kaamee vaatekriisi ja lopulta Johanna lainas mun parhaushousut ja venlaki löys jotai, ettei nyt alasti tarttennu lähtee.

Eksyttiin sitte hostelliporukalla semmoseen paikkaan ku BB's, joka on iha tos hostellin vieressä. Aika pieni paikka mut silti semmonen mukava. Hengattiin koko ilta vaan ulkona ja paikka oli täynnä meijä hostellilaisia ja vaa muutama muu oli löytäny tiensä tonne. Mä löysin melkeen heti sielt mun ekan aussin. Oi onnea. Vähän piti hymyillä ja johan se tuli juttelee. Sil ei ollu mikää överi aussiaksentti enkä uskonu sitä aussiks ennen ku se alko latoo pöytään sen ajokorttii, henkkareit ja ties mitä. Sit piti uskoo. Se oli siel sen veljen, siskon ja parin kaverin kaa ja me ehkä vähän pussailtiin vaik olinki vakuuttunu et se oli homo. Sil oli nimittäin nenärengas ja työskenteli kampaajana. Jep jep.
Piiska sai taas ihan kaameesti kehuja ja mekkooki ihasteltiin. Joku nainen halus ihan välttämättä ottaa mun kaa jotai yhteiskuviiki ku olin kuulema nii hyvännäkönen. Haha voi jee. Vaikeeta olla paras.

Jätettiin BB's taakse joskus 11 tai 12 ku ne sulki. Suunnattiin sitte Bondi Hotellille, mikä oli virhe. Ei nimittäin kauaa ehitty olee siellä, ku paikan poke tulee mulle sillee et oon juonu liikaa et taitaa olla aika lähtee. MITÄ HEMULIA ?! Tässä välissä voin paljastaa, et olin juonu viimeks hostellil pari mukii goonii ja sit ed. Paikas yhen teksun ja siinä se. En siis tosiaan ollu missään örvellyskunnossa. Tuli sitte lievästi kyseenalaistettuu tää päätös ja sit kutsuttiin bar manager paikalle (vaik poke sano et se on asshole) ja se vaa alko selittää miten oli nähny mut horjumassa neljä kertaa ku juttelin ihmisille. Yhtäkkii määrä kuitenki nous kuuteen kertaan ja siis wtf. Kaikki mut tuntevat tietää et ku mä seisoskelen ja juttelen porukalle ni mä en vaan seiso vaan pörrään paikallani. Ihan siis selvänäki. Tyyppi oli kuitenki täys idari ja herra oli sitte vaan päättäny et mä en pääse enää sisään. Koitin saada sen tajuu et mä en oo jurris mut ei kuunnellu. Seiso vaa ja näytti sitä sen ylimielist naamaa. Ois tehny mieli hutkasta sitä jollain.
Jossain välissä sitte ku oltiin huudettu sille tarpeeks ja koitettu tenttaa sen asennevammasta ni poliisit saapu paikalle. Kävin sitte kysyy et voisko ne puhalluttaa mut tms et herra jumala näkis etten oo kännissä. Poliisiherra (joka oli muuten suht hyvännäkönen ja nuori) sit sano, ettei ne testaa ku vaa jos on autolla liikenteessä. Mmmitäh ? Johanna oli sit et se on autolla. No eihän ne uskonu. Vammasta. Sano sit et aussilandiassa on sellai laki, et jos bar manager sanoo et jonku pitää lähtee ni kukaan ei voi tehä asialla mitään. Eli bar manager sanoo ja muut tottelee. Helvetin hienoo. Etenki jos bar manager sattuu oleen yhtä vammanen yksilö ku tää herra. Poliisiherra kuitenki myöns, etten mä sen mielest vaikuta jurriapinalta. Kiitos kauheesti.

Jossain välissä meiän sit piti lähtee ja vittuuntuneina valuttiin hostellin eteen ulos. Perkelettä ja vittua hoettiin ja oltiin vittuuntuneita. Venla ja Johannahan ei siis myöskään päässy sitte enää sisään, ku ne oli kehdannu mokomat tiedustella syytä mun poisheittoon. Reilu peli. Istuttiin sit ulkosal joidenki muiden kans ja venattiin loppuporukkaa. Siit käveli jossai vaihees suomalainen tyttö numero öö 9? ohi. Yks Ryan pysäytti sen ja kysy et mist se on ja oho oliki suomalainen. Mistä näitä suomalaisia oikeen tulee ?! Lähettii siit sit kuitenki sisälle ni ei jääty pahemmi juttelee. Jumitettiin keittiös viel johonki emt neljään ja sinne oli joku nevari kulkeutunu mukaan, jonka mielest mä olin hurjan söpö. Vitsit miten yllättävää. Se oli ite kuitenki ruma ja lyhyt ja nevari ja kännis ja häädettiin sit joskus pois. Hyvä vaan.

Keittiöst valuttiin sitte kuka mihinki ja ku olin pesee hampuita ni yks hostellin vakioällötys kysy et voitasko käydä panee vessas. Hei nyt ihan tosi. Katoin sitä vaa sillee voi luoja ja suljin oven. Oksu.

Puol 5 katoin vikan kerran kelloa.
Perjantaina oli taas tekemättömyyspäivä. Heräsin joskus 10 ja valuin sitte alas lukee Hunger Gamesii jee. En kauaa ehtiny syventyy ku yks hostellilainen pyys mut ulos istuu sen ja yhen hassun ranskiksen seuraan. Varmaan tunti-pari meni vaan musaa kuunnelles ja jutelles. Kärsin kauheesta nälästä ja ku Venla vihdoin raahautu paikalle ni lähettiin mäkkiin.

Safkan jälkeen takas hostellille koomaa siihe asti kunnes Johanna halus kans lähtee mäkkiläskeilee. Sinne sitte taas vaiheeks. Noloa. Sain onneks ilmasen jäden ku jouduin viimeks (=pari tuntii aikasemmin..) venaa mun nuksui nii kaua. Nomnom.

Kauhee ähky ja hostellille. Tehtiin tehokkaasti ei-mitään siihen asti et mä nappasin pyyhkeen ja kirjan ja lähin rannalle lukee. Matkal sinne ni ohitin sen edellisen illan aussin veljen ja frendin jotka sit naureskellen käveli ohi. Tosi kiva. Ne on vissiin jostain ihan huudeilta.. Jes.

Emmä sit ihan rannalle asti päässy vaa jäin siihen viereen nurtsille makoilee. Ehin varmaan tunnin olee siin, ku meijä huoneen pari brittii käveli ohi ja pyys mut niide mukaan rannalle. Eiku sinne sitte. Oli aika kylmä, mut varmaa pari tuntii oltiin. Kaksikko lähti jossai vaihees viel hakee lisää vaatetta ja sit syömään ja mä jäin viel lukee luvun loppuun. Oon vähän koukuttunu tohon kirjaan.. Kiitti Venla.

Seittemän tienoilla olin takas hostellilla. Johanna laitto nyt mun puhkun kuntoon, eli mul on vihdoin ja viimein aussinumero ! Eihän siihen montaa viikkoa mennykään.. Nyt se kuitenki on ja sovittiinki jo Jennyn kaa et nähään su iltana. JEE.

Kymmenen tienoil kävin viel väsää mulle leivän ja olin jo iha menos nukkuu kunnes Johannalt tuli viestii et lähenks sen messii hakee safkaa. Nojaa mikäs siinä ja eiku suunnaks BiteBox. Johanna sai ruokansa ja tilaajien ruuat ja mä kävin viel 7 elevenis nappaa vähän suklaata. Omnom.

Sit lukemaan ja joskus puol 1 menin nukkumaan ku kaikki muut kuorsas jo.
Lauantai meni jotenki ohi. Fiuh vaan. Heräsin aamul ihan tukkosena ja kurkku pipinä ja yskittiki viel kaiken lisäks. Voi jee. Tätä mä kaipasinki.

Käytii joidenki hostellilaisten kaa rannal, mut jäi vähä lyhkäseks ku masu alko vaatimaan ruokaa. En vissiin ikinä saa sitä taydellistä rusketusta.... Valkaistun vaan päivä päivältä.

Kuuden tienoilla oltiin sitte safkattu ja koomattu ja siirrytty ulos hengaa. Yhen ranskiksel oli synttärit ni johan porukka taas oli alottanu dokaamisen aikaseen. Meki sitte alotettiin kevyesti teksulla ja jollain ku yks James tarjos. Mikäs siinä. Vempuli oli jo teksun jälkeen iha tilulilulei ja mulla ei tuntunu missään ni se jotai rehas ja mä vaa koomasin. 11 tienoil kelattii lähtee ulos, mut Venpu ei jaksanu ja mullakaa ei ollu mitää fiilist ni jäätii vaa hostellille syömään kuivaa patonkia. Naminami.

Sain sitte myös aikaseks kirjottaa ihanan kilometrimailin heljälle ja ihan tuli iksu mun rakkauspakkaustyyppejä suomessa. Tai ku et sä täällä pysty olee iha oma ittes. Ku et sä voi kulkee ympäriinsä naljaillen. Tai voit mut se on huomattavasti vaikeempaa keksii jotai nasevaa sanottavaa englanniks. Asiat kuulostaa paljon tylsemmiltä. Oon nyt sit joutunu vähä hillitsee.

Varattiin myös TAAS UUS VIIKKO tänne.. Ollaan sitte jumitettu kuukaus Sydneys ja mun reissujalkaa vipattaa jo. Toi riippakivi vaan haluis jäädä vaik en tajuu miks. Onhan tää kiva hostelli ja jee bondi jee, mut täl paikal ei oo mitää sieluu, jos nii voi sanoo. Tai et kahen viikon jälkeen olin jo et jaa tää on nähty minne sitte. Pelkään kauheesti et jumitutaan jonneki ja aika loppuu kesken. On nii paljo nähtävää ja koettavaa enkä mä haluu vaan olla yhes paikassa. Ohan se kiva joo et tutustuu porukkaan ja näi, mut ihan tosi. Kaikki kuitenki liikkuu jossai vaiheessa, ni ihan turhaa jäädä ihmisten takii roikkuu johonki. Oon iha tyytyväinen et mä en oo mitenkää kauheen ihmisrakas tyyppi. Se ois kauheeta, jos kaikki tyypit on ihanii ja kivoi ja sit pitäs jättää ne. Onneks ei oo moisesta stressiä. Haa hyvä minä.
Sunnuntai alko lupaavasti. Tai yö ainaki. Joskus kolmen aikaa aamulla alko satamaan. Mun sänkyyn. Olin vähän et mitäs hemulia ei sisällä kuulu sataa. Nousin sit ylös ja tajusin et mun yläkerran asukki oli kaatanu jotai tms pissannu alleen. Kysyin sitte ystävällisesti et mitä helvettiä se oikeen puuhaa. Hoki sitte iha jurrisena vaa tartteevansa vettä et haluu vettä ei oo löytäny vettä ja mä luovutin. Ilmeisesti kuitenki vaa vesisade ja lupas lopettaa. Heitin sitte vaa peiton kastuneen kohan päälle ja aloin kuorsaa.

Aamusella nousin taas tukkosena ja kurkku pipinä. Jee. Olo oli aikasta kaamee ja valuin sitte vaa alas lukee ja venaa olon parantumista. Siinä meniki sitte koomatessa se päivä aina siihen asti, et Jenny infos pääsevänsä neljält duunista. Sovittii et nähää 4 jälkee circular quaylla. Vihdoin saatiin jotain sovittua ! Hiphei.

Lähettiin sitte tarpomaan sateeseen (ihan tosi täällä sataa paljon..) ja voi helvetti miten täys dösäri oli ! Enemmän porukkaa ku ikinä ku sade oli yllättäny rannal makoilijat ja kaikki oli lähös menee. Onneks meijän dösäkuski oli kiva ja kruisas meijän eteen ni mahuttiin ekaan dösään. Jouduttii kyl seisoo ja voin kertoo et ruuhka oli ihan jäätävä ! Ei liikuttu yhtään mihinkään. Laitoinki sit Jennylle viestii et myöhästytään vähäsen. En sillon tienny et matkaan tulee menee 1h 40min... Jenny venas sitte varmaan tunnin meitä.. Tosi kiva. Raukka. Yleensä toho matkaan menee siis joku reilu 30min että näin.

Lopult kuitenki päästiin perille ja löydettiin Jenny. Lähettiin sitte ettimään jotain safkamestaa ja hiihdettiin kauheeta kyytiä katuja pitkin, kunnes vihdoin löydettiin paikka ihan lähtöpaikan huudeilta.. Hyvä lenkki tuli viipotettua.

Istuttii sitte joku muutama tunti juttelemas ja safkaamas ja kivaa oli ! Kannatti nähä. Jenny osas mm sivistää meit semmosesta seikasta, et tääl ku tosiaan kaikki kulkee esim dösis opiskelijoina ni jos sä jäät tarkastajalle kiinni ni se tietää 300-400 dollarin sakkolappua. JES ! Vähä eri luokkaa toi maksu ku suomessa. Taidan silti kuitenki riskeerata ja mennä halvemmalla ku ainakaa vielä ei oo tullu tarkastajia vastaan. Kannattaa liikkuu ruuhka-aikoihin ja viikonloppusin.

Jätettiin sitte Jenny jossain välissä ja lähettii venaa dösää Hyde Parkiin. Jonku aikaa piti ootella, mihin mä en nii oo tottunu täällä. Yleensä dösä ilmestyy samantien. Lol joku odottelu. Ihan eri meininki ku suomes mis mä venaan tunnin 106sta joka ei välttis ees ikinä saavu. Tykkään täst tyylist enempi.

Dösämatka oli nyt huomattavasti nopeempi ja hostellil sitte vaa hengattiin jonku aikaa ulkona dokaajien seurassa, mut oli vähä hiljasta ni hipsittiin sisälle.
Maanantai maanantai maanantai.. Mä en ees haluu puhuu maanantaista. Päivä vaa valu ohi tylsempänä ku ikinä. Kello oli tyyliin 6pm ku vihdoin käytii tekee safkaa (kanasalaatti. Voi mitä terveysruokaa) ja siinä se. Mä käväsin sitte kans kävelyl kahesti ku ei ollu muutakaa tekemistä ku venasin Skypemiittiä sikkokullan kanssa. Ekal lenkil jumiuduin hengailee bondin skateparkille seuraa ku joku kuvas skeittareita. Skeittarit kuitenki evos jatkuvasti, ni en kauaa jaksanu toljottaa. Ois nyt ees ollu jotai loistavia.. Tokalla kerralla käväsin sitte ostaa suklaata. Tai no TIMTAMEI. Oi ne on vaan niiiiin hyviä. Siis ihan tosi. Omnom.

Mitäs muuta tapahtu.. öö. Vissii vaan istuin huoneessa lukemassa Hunger Gamesii. Eka kirja loppu ja nyt toka osa menossa. Just hyvä kirjasarja. Lukemisen lomassa sitte juttelin aika paljon yhen skotin kaa joka on meijän huonees ja sit semmosen ruotsalaisen kans jonka äiti on itseasias suomalainen (tampereelt). Osaa sanoo pari lausetta suomeks mut ei sen äiti puhu ikin suomee kuulema. Niil on kesämökki kuitenki jossai vammalan tienoilla. Mitä ihmettä. Tuli vähä yllärinä.

Siinä oliki se päivä. 11Pm miittasin Susmulusmun skypessä ja olipahan kivaa pitkäst aikaa puhuu kunnol asioiden kulusta plus näin ROLLEN ! Tekisin tähän sydämen, mut Venlan vammakoneel ei pysty.. Kauhee ikävä mun pikkupiskiä. Emmä ehkä voikaan jäädä tänne ikuisiks ajoiks, ku Rolle ei oo täällä. Emmä vois jättää mun haukkua.

Pidettii viel Sussun kaa puolentunnin tauko juttelussa, ku venattii et isipapuli saapuu töistä himppeen et seki pääsee puhuu mulle. Kaikki haluu puhuu mulle. Oon ihana.
Ihanaa oli myös se, et porukka tuli heti intopiukeena huitoo Sussulle ja Bobby jopa puhu sen kaa ! Ahhah vammaset.
Iskän kaa sovittii et tehää joku skypemiitti myöhemmin et saan kans puhuu maman kaa.
Toivottavasti se ei ala itkee...

Turhaa löpinää ja urheilua.

Mä en oo nyt iha varma, et mitä kaikkee shaibalaibaa mä kirjotin viimeks, ku en nyt päässy nettiin ku hetkeks vilkasee et mihin mä viimeks jäin. Lainasin vaa nopee yhe suomalaisen nettii et mistäköhän päivästä oikee oli kyse viimesimmäs postauksessa. Ei voi muistaa kaikkee asiaa. Mul oli kans kirjattuna sudokuvihkon kanteen kaikkii asioita, mitä piti kommentoida mut se on huoneessa enkä jaksa hakee (käytävädataus !!111). Tulee siis varmaan aika sekavaa tekstiä. Vaihteeks...

Ennen ku alotan kertomal mun päivien ohjelmista, ni heitetäänpä tähän jotain hurjan kiinnostavaa yleistä löpinää tästä hassusta maasta. Esimerkiks ruoka on tääl tosi kallista. Siis ihan tosi. Joku Kinder Bueno maksaa reippaasti yli dollarin ja oon nyt joutunu vierottaa itteni niistä. Ihan kamalaa ! Onneks uus suosikkisuklaa on Aero. Omnom miten hyvää. Timtamit on kans hyviä. Okei nyt taas huomaa et suklaa=ruoka, mut siis se ihan oikeeki ruoka on kallista. Nyt ollaan keitelty pastaa ja syöty nuudeleita ja herkuteltu omenoilla ja vesimelonilla. Suklaan lomassa. Välil tietty visitoidaan mäkissä tai subissa. Vanukkaita täält ei meinaa saada mistään ja ku kerranki löysin woolworthista vanukasläjän, ni ostin öö kaheksan pakkauksen. Kung-Fu Panda suklaavanukkaita. Oi miten hyvää.
Olikohan ruuasta vielä jotain.. Ei varmaan. Aamul me yleensä vedetää muroi tai leipää, päiväl mäkkii, subii tai pastaa tms ja illal omenoit, suklaata ja mitä nyt kaapista sattuu löytyy.

Myös vaatteet on ihan kivan hintavia. Oli kysessä paita, housut tai vaikka vaan hattu, ni alle 15 dollarin ei tunnu pääsevän. Joku 30 dollarii on semmonen aika perus ja mä en ihan ymmärrä. Tai et jos suomes haluut jonkun rätin ni kävelet henkkamaukkaan/ginaan ja ostat 5 eurolla jonkun. Täällä ei ihan onnistu. Toisaalta me ei olla ihan hirveesti mitään muista shoppailumestoja tsekattu ku Bondi Junction ja sit nää Bondin sivukujakaupat. Luultavasti jossai lymyää myös niitä halvempia rytkyjä, mutta ollaan nyt menty helpolla ja huristettu Junctionille. Laiskat kakat. Toisaalta Venla on se meijän shoppailija ku mä en oo tainnu ostaa viel mitään paitsi öö pannan. Tästä päästään hyppäämään seuraavaan asiaan !

Nimittäin näiden ihmisten tyyleihin ! Kaikilla tyypeillä on täällä ihan sama tyyli. Siis ihan tosi. Kaikilla on ne samallaiset wnb-hippisurffarikuteet tai vaihtoehtosesti porukka kulkee lähestulkoon ilman vaatteita. On tosi tylsä katella ohikulkevii tyyppei, ku kaikki on toistensa kopioita ja sama paita kulkee tunnissa ohi neljän eri immeisen päällä. Tylsääääääääää. Missä ihmisten persoonalliset tyylit on ?! Ymmärrän kyl sen, et kaupoist on vaikee yrittää löytää jotain erilaista, ku kaikkial on samallaisii rytkyi, mut hei vähän yritystä nytte ! Kai sitä tämmösessäki maassa voi käyttää myös muita ku hippisurffarijeejeitä. Sydneyssä ilmeisesti ei voi. Toivottavasti muualta löytyy vähän jotain erilaisempaa, koska mä en esimerkiks oo löytäny viel mitään kivaa ostettavaa. Haukotus.


Tyylilinjalla jatkettakoon ja seuraavaksi käsittelyyn pääsee hiustyylit ! Mä oon nähny täällä blondeja ja brunetteja ja blondeja ja brunetteja ja parit mustat piiskat. Hitsit miten kekseliästä ! Mä en oo bongannu kenelläkään viel mitään räväkkää ! Tytöil melkeinpä kaikilla pitkät blondit/brunet ja jätkillä vastaavasti lyhyet tummat. Ehkä siks mun piiska on sitte keränny kehuja. Koomista ku ottaa huomioon, et mun vaaleenpunaset raidat on melkeenpä kokonaan kadonnu ja itsestään blondautunu. Tää piiska näyttää nyt sitte iha mielenkiintoselta ku se on violetti blondein raidoin. Onneks se ei sentää oo vielä päässy kulahtaa. Väri siis. Juurikasvuki ihan olematon. Sillee jos jotain kiinnostaa mun piiska.. No toki kiinnostaa. Onhan se sentää aika ainutlaatunen ainaki täällä päin. Originelli. Jos toi on ees mikään sana. En tiä.

En muuten oo varma, et mainitsinks viime postauksessa, et viimeks ku käytii Junctionissa ni nähtiin siel eläinkaupassa ihan pienia vauvahauvoja ja kittimillejä semmosis pienis lasikopeissa. Ihan järkyttävää katottavaa. Niil ei ollu mitää virikkeitä ja ei tosissaan ollu mitään vierotusikäsiä viellä. Siellä ne tepasteli ja nukku surkeina ohuella sanomalehtipohjalla. Tuli surku. Ei tommosen pitäs olla sallittua. Ei olleskaan. Toivottavasti noi saadaan hävitettyy mahollisimman pian. Tuli vaa mieleen rollenolle, et jos se ois joutunu vaavana majailee tommoses pienes lasikopissa ihmisten pällisteltävänä. Yää.

Tähän perään on sitte pakko mainita, et tääl on porukoil piskit hallinnassa ! Kulkee omistajiensa mukana vapaina näköjään kaikkialla ja jotkut oottelee vapaina kaupan nurkallaki ku omistaja käy kaupassa. En oo nähny viel yhtää remmirähjää tai räksyttävää pikkupiskiä. Suomalaiset vois ottaa vähän mallia..

Oi vielä lisättävä maininta näiden hassuista liikennevaloäänistä ! En tiiä oonks sanonu näist jo, mut toi ääni, mikä tulee ku kävelijöille muuttuu vihree valo, on ku suoraan Star Warsin näiden Star troopereisen aseista ! Se on salee kopioitu suoraan noilta ! Harmi ettei mul oo mitää äänityskamoja, ku muuten oisin ottanu havainnollistavaa äänimateriaalia mut njää. Menkää vaan kattoo parit Star Warsit. TSUP.

Mitäköhän muuta mulla vielä oli.. Hitsit ku en muista. Ei siis varmaan mitään elämää suurempaa, et taidan jättää seuraavalle kerralle. Tästä sitte päästäänkin ah niin ihaniin päiväkertomuksiin !
Mitä tapahtui silloin ja tällöin. Hmm. Jännittävää.


Kutkuttavan villi kertomus jatkuu torstaista, jolloin ilmeisesti tein viimeisimmän postauksen. Ei menny kauaa mun koneelta poistumisesta, ku yks Alex tuli meijän luo sillee et halutaaks me suklaata. Sil oli NELJÄ LEVYÄ jotain bubbles-suklaata ja me saatiin KAIKKI ! Voi sitä ihmetyksen määrää. Jäätiin vähän hölmistyneinä suklaapinon keskelle. Hyvä ettei oltu täytetty suklaavarastoja aikasemmin.

Neljän tienoilla valuttii huoneisiin kasaa pyykit ja lähettiin ettii jotain pesulaa. Kierrettiin joku maisemareitti ku Johannan muisti taas vähän petti, mut löydettiin sitte kuitenki perille ja saatiin pyykit pestyä ! Vihdoin saatiin puhtaita vaatteita. Yks koneellinen makso 4 dollaria + kuivausrumpu dollarin per 5min tms.

Pyykkituokion jälkeen takas hostellille tekemään ei-mitään = istuttiin taas datapiirissä käytävällä. Porukka valu ohi ja naureskeli mennessään, et “TAASKO TE OOTTE SIINÄ” “AINA SIINÄ” ja sitä rataa. Mekö muka vietätään datapiirejä usein ?! Nevaeva.
Perjantaina (11.11.11) oli villiä. Valuttiin aamupäivällä yllättäen biitsille, mut jäätiin mun suureks haarmiks ihan liian kauas meijän vakiopaikasta (lifeguardien tornin vierestä) ku Johanna ja Vempula halus parkkeerata lähemmäs hostellia. Tylsät. Oltiin jossain ihan syrjässä, josta hyvännäkösten miesten stalkkaaminen oli ihan liian työlästä. Kuka muka menee rannalle vaan koomaamaan ?! Stalkkaamaanhan sinne mennään. Rusketus tulee sitte toissijaisena teehee. Voi ei nyt kuulostan ihan kauheelta stalkkerilta joka kuola poskella kattelee kaikkii ihanii treenattuja surffareita. Emmä oikeesti. Piristi kyl silti kummasti, ku yks lifeguard parkkeeras suoraan meijän eteen ja jäi siihen sitte hengailemaan. Me likes.

Ankaran rusketusoperaation jälkeen siirryttiin hostellille ja suihkun jälkeen safkattiin ja alettiin dokaa. Meno oli taas aika villiä niinku vissiin aina täällä ja nyt erityisesti ku oli oikeen hieno päivämääräki ja kaikkee. Hengasin oikeestaa koko alkuillan joidenki brittien kaa. Kerranki oli tyyppei, joille sain olla sarkastinen ja ilkee ! Se oli niist vaan hauskaa ja ilmeisti hurmasin kaikki mun ihanuudella ku yks niist ilmotti et jos meen joskus käymään enklannissa ni oon tervetullu sen luokse. Hahaaa. Myös niide kämppään sydneys oisin ollu tervetullu. Vaikeeta olla näin täydellinen. Sain myös kehuja mun piiskasta taas ku se on nii erilainen. Se onki paras. Luonnollisesti. Myös mun aksenttii kehuttiin. Se on kuulema ihan britin. Mä en ihan ymmärrä, et mitä noi brittiä noi britit siinä kuulee, mut kai ne oman aksenttinsa tunnistaa ? Kai. Sit ku viel saatan viljellä jotain hönöi britti/aussisanoja puheen seassa, ni voi jee ku en ookaa enää suomalainen. Harmi ettei toi aksentti pysy tommosena koko aikaa vaan vaihtelee vähän seuran mukaan. Lame.

AIJOO. Yhelt näist (oli kolme) oltii purtu korvasta pala pois ! Oli ollu jossai tappelussa ja sit vastustaja oli tarttunu hampailla kiinni ja hups puolet korvasta poissa. MITÄ HEMULIAAA ??!!
Kuka puree toisen korvan irti ?!

Jossai välis iltaa mä sitte jätin mun brittiseurueen ku Johanna ja Vempu ilmotti et lähetää rannalle jatkoille ku hostellis tosiaan tulee hiljasuus jo 11pm. Raahauduttiin sitte muun porukan mukana jonneki mestoille, mis mä löysin itteni muutaman kanadalaisen seurasta. Oli oikeen lepposaa ja hauskaa ja mä jopa puhuin suht paljon tätä jännää kieltä, joka tunnetaan nimellä englanti.

Tuolta me lähettiin sitte suomalaisen koplan kanssa kohti mäkkiä ja biteboxia, koska nälkä. Tarkotus oli jatkaa syömisen jälkeen jonneki baariin, mut törmättiin matkal muutamaan hostellilaiseen, jotka sit ilmotti ettei aiottuun baariin enää päästetä sisään. Kello muka liian paljon. Höh. Käytii sitte vaa 7 elevenis ostaa vähän jätskii ja suklaata ja valuttiin hostellille mussuttaa. Siin ku oltii menos tutimaan ni se korvapuoli viel pyys mut sen huoneeseen, mut ylläri en lähteny (katso äiti miten vastuullinen olen).


Huoneessa oli taas vähintäänki 100 astetta lämmintä ja ilma törkeen tunkkanen. Hyi yäk.
Lauantaina valuttiin taas biitsille (ei me oikeesti hengata siellä aina..). Ilma oli ihan täydellinen ja löydettiin tiemme jälleen Ekun suosikkipaikalle. Johannan lisäks mukana oli meijän huoneen ruotsalaisvahvistus, jonka nimee mä en kyl enää muista. Semmonen outo tyttö kuitenki.

Tää päivä oli siitä merkittävä, että mä kävin ekaa kertaa uimassa ! Johannan lievän pakotuksen jälkeen mä tein sen vaik vesi oli ihan jäätävää ! Aallotki valtavia ja joku semmonen vapaaehtonen pelastajatyyppi käviki varottaa meit ettei vaan mennä liian pitkälle. Jotain vaarallisii virtauksii tms. Kiltteinä toteltiin eikä hukuttu.

Ilmeisesti päivä oli ihan jotenki tarkotettu täydelliseks, ku pitkän stalkkausjakson jälkeen yks lifeguard VIHDOIN moikkas mua !! Hurrutteli siitä tavalliseen tapaansa ohi ja yhtäkkiä se nosti kätensä ja vilkutti. Täydellisen hymyn kera. Olin pikkasen pähkinöinä ton jälkeen. Ihan epätodellista. Etenki ku se meni ohi uudestaan ja sit se taas hymyili täydellistä hymyään, nyökkäs ja vilkutti taas ! Taitaa olla häät kohta tiedossa ! Pitää alkaa valmistelee kutsukortteja.

Koska päivä oli mun osalta niin täydellinen, niin jonkun toisen kohdalta ei niinkään. Nimittäin rakkaan Vimpulavempulan päähän kakkasi lokki. Plöts vaan suoraan hiuksiin !
Ahahaha hulvatonta. No ei, oli aika ällöä.


Biitsilt hostellille jumittaa ja luulin et oisin päässy vaan datakoomaamaan, mutta ei. Oltii Vempulin kaa käytävädataamas, kunnes neiti katos jonneki ja jätti mut yksin. Ei hyvä sitte yhtään, koska ei menny kauaa ku Alex ilmesty ja liitty seuraan. Juteltiin alkuun iha normisti valokuvauksest ja näytin sille jotai mun kuvii ja plaa ihan yhtäkkii se päätti avautua mulle (tässä vaiheessa ääni mun pään sisässä huus EEEIIIIIII) ! Ihan tosi ei taas avautuvia ihmisiä ! Kerto sitte sen itsemurhayrityksestä ja meditaatiosta ja kaikist sotkuista sen elämässä. ARR. Kiinnosti taas ihan helvetisti ja siinä mä sitte istuskelin ja nyökkäilin ja kysyin ehkä miljoonasti et miksi.


Onneks Venla sitte ilmesty jossain välissä takasin ja pääsin eroon ongelmista. Istuttiin sitte vielä hetki Venlan ja Bobbyn kaa, kunnes ne lähti viel kemuu jonneki ja mä kelasin valuu nukkuu, koska nukkuminen. Jäin sit kuitenki viel hetkeks jumittaa käytävälle yhen yksinkertasen britin kaa, jol on joku pakkomielle mun nimeen. Hokee sitä 24/7 nyt ku se oppi sen tyyliin toissapäivänä. Tai siis oppi ja oppi.. Mun nimi on nykyään vissiin “Eiiimmmmmii”. Hurjan kiva. Koitin sitte taas vaihteeks takoa toisen kalloon, et se on ihan vaan Emmi ja miljoonan yrityksen jälkeen luovutin. Hetken viel jumitin sen kaa ku se yritti päästä huoneeseen kanssa, mut loppujenlopuks lähti huojuu muualle. Vitsin vanmainen.
Ilmeisti mun nimi on ihan mahoton lausuttava plus tää kans kysy siinä eeiimmmmiiin hokemisen lomassa, et oonks britti, koska aksentti. Mitä hemulia. Ja Venla vaan sanoo et mulla on hassu aksentti.. Toisaalta mä puhun sen seurassa ja muutenki porukas ihan eritaval. Helpompi puhuu vaa yhelle tyypille ku voi keskittyä. Haluisin nyt vaa päästä hengailee aussien kaa, nii et niiden aksentti tarttuis muhun. Se ois kiva. Tahtoo aussiaksentin.


Sunnuntaina nukuttiin pitkälle ja sit ku vihdoin päästiin valuu alas safkaa, ni se samainen Alex thö avautuja tuli kysyy et lähettäiskö sen kaa kävelylle. Oli pilvinen ilma, ni päätettiin lähtee. Venattiin vaan et Johanna heräs ja söi ja lähettiin sitte kohti Coogee beachia. Porukka oli joo kertonu, et se on aika pitkä matka, mut emmä uskonu et NOIN pitkä. Reitin nimi on Coastal walk ja se on 6km pitkä ja pitää sisällään Tamaraman ja Bronte ja jonkun muun rannan Bondin ja Coogeen lisäks. Melkeen koko matkalle oltiin aseteltu ties mitä taideteoksia, mitä mä en kaikkia oikeen tajunnut. Ei mikään yllätys. Löydettii meijät myös jossain välissä hyppimästä kivenlohkareiden seasta, ku vähän lähettiin oikasemaan rantaviivaa pitkin. Oli aika eräjormafiilis. Kamera ei vaan helpottanu loikkimista, ku pelkäsin sen saavan kolhuja. Hyvin kuitenki suju ja nähtii jopa taskurapu ! Ton jälkeen oli vaan kintut vähän väsy ja reitti tais olla vasta jossain puolessa välissä. Matka sitte jatku ja jatku ja ihan tosi miks mä en tienny et Australia on täynnä ylämäkiä ?! Kaameeta kapuumista. Ilmaki ois voinu olla vähän viileempi..


Vihdoin sitte joskus saavuttiin perille ja oli kyl iha kannattava reissu ! Tuli nähtyy hienoja juttuja ja olihan se nyt aika jännää. Vähän vaan väsytti ja käytiinki Vempun kaa nappaa Coogeen mäkistä jätskit ja ku oltiin mussutettu ne, ni hypättiin tyytyväisinä taksiin ja suunnattiin Bondille.

Siihen meni se päivä.


Maanantaina jee tänään (!) heräsin tehokkaana ennen Venlaa ja olin jo heittäny aurinkorasvat nassuun ku neiti heräs ja hoputin sen heti kauppaan ostaa leipää. Kiire kiire rannalle !

Ilma oli tänää ihan ihmeellinen ! Kauheesti pilviä, mut silti ihan tappokuuma. Etenki sillon ku aurinko päätti näyttäytyä ni musta tuntu siltä, et mä sulan minä hetkenä hyvänsä. Ei voi ymmärtää.
Kävin jopa uimassa ja kaikkee, mut kuivuin jossain minuutissa ja sitte oli taas ihan yhtä kuuma. Voi jee. Hikipylly.
Bongasin tänää kuitenki en sinitiaista vaan bondi rescuen Maxin ! Ääw. En tänää kuitenkaa saanu kosittua ketään, mut ne puhu meille ! Tai siis ne sano “Sorry” et en tiiä luokitellaaks se nyt ihan puhumiseks vai miten.. Niide joku laite piti meijän kohal jotai mekkalaa ni sitä ne pahotteli. Siinä se. Tylsää.


Biitsilt laahustettiin erittäin hitaasti ja voipuneesti hostellille ja hyi hele miten kuuma ! Jossai välis yks Jenny sanoki et siel ois +36 astetta. Semmonen kevyt helle. Illallakaa ei oikeestaa viilenny yhtää.

Kello on nyt 1030pm ja vieläki on lämmin. Ei sentää mikää tappohelle enää. Ehkä tästä selviää ! Ootan vaa kesää, et miten kuuma tääl oikee on.

Nyt mä lähen kuitenki hikoilee muualle.


(hassun väriset kuvat johannan ottamia !)

DAY 13 - BONDI

hohooo. 20min aikaa dataa ja sitte loppuu aika. kamalaa. Pikainen kertaus kuitenki viel naist kahest viime paivasta eli ti ja ke.

Tiistaina mentii aamul hengaa taas biitsille ja sielta valuttiin sitte joskus siina kolmen tms tienoilla kohti Sydney Aquariumia. Ilma oli jo vaha synkenny ja dosassa jo katottii et kohta muuten sataa. Ei kauaa ehitty vaeltaa keskustassa ku alko tihkuttaa ja hups kohta sato ihan kaatamalla ja juostii vaa jonneki katoksen alle suojaan. Sitte alko kans ukkostaa ja vaha alko epailyttaa et paastaaks me ikina perille. Vetta tuli vaakatasossa ja porukka vaa juoksi hulluna kaduilla. Video siita tulee myohemmin. Harmi etten tajunnu videoida sita ihan alkumyrakkaa. Tylsaa.

Joku 20 tai 30min venattiin ja sit sade hyyty ja paastiin jatkaa matkaa. Pienen etsimisen jalkeen loydettiin sitte vihdoin perille jee ! Vahan vaa arsytti ku jos oltais tajuttu kattoo toi sijainti aikasemmin, ni oltais hokattu et se sijaitsi tyyliin kahen korttelin paassa meijan ekasta hostellista... Ihan jees.

Paastiin sisaan opiskelijoina (AUD 28) ja voi juku miten hieno paikka toi oli. Emmi 20v kayttayty ku joku innokas pikkulapsi ! Kauheesti kaikkia jannia kaloja ja juttuja ja etenki haikalat oli yyberpaheita ! Hengattiin semmosessa putkessa ja ne hait sitte uiskenteli meijan ymparil ja ylapuolella. Kuin siistia !!

Aquariumin jalkeen lahettiin suunnistaa pois ja pysahdyttiin kaupas hakemas ruokaa, koska nalka.
Loppuiltana ei varmaan tehty oikeen mitaan ? En muista. Oltiin aika vasyneita ja taidettiin vaan koomata.

Keskiviikkona oli pilvista (hyi) ja lahettiin sitte kaymaan Bondi Junctionissa. Saatiin kaytettyy dosalipukkeet loppuun jee. Junctionilla metsastettiin Venlalle Hunger Games kirjasarjan kaks seuraavaa osaa ja oli muuten vaikeeta loytaa kirjakauppa ! Ilmeisesti aussit ei lue.
Ma metsastin itelleni vihdoin bikinit jee ja sain ne jollai AUD 40, mika oli ihan jees hinta ku tuntuu et kaikki taal maksaa vahintaa sen 90 dollarii. Ei kyl oo nii kivat mut kyl ne kelpaa. Ehka toisesta kaupungista loytyy halvemmalla, koska ma en tosiaan kasita miten porukalla on varaa shoppailla taalla. Pitas vissiin vaan kulkee alasti.

Vepa osti viel pari jotain paitaa ja sit palattiin takasin hostellille. Loppuilta sitte koomattiin kaytavassa ku nois huoneis on niin torkeen kuuma ettei siel pysty oleen ! Kaytavas vahan parempi, mut on siinaki kuuma. Koko ajan vaa hikoilee hyi.
Vietettiin kaytaval sitte aika monta tuntia ja ohimeneva porukka aina jakso ihmetella et "STILL HERE??" ja joo.. Hehe hups.

Joskus yhen maissa me sitte suljettiin kone ja valuttiin nukkumaan. neljan maissa olin hereilla ja kavasin vessas hengaamas yhen kanadalaisen tyton kaa (yks kamppiksist) mis meil oli henkevat keskustelut meijan masujen toimivuudesta.. Toinen oli vahan tilulilulei ja ma iha vasyny ja kyl oli hauskaa.

Ton jalkeen kommin sankyyn ja sit ma nukahdin ja voi sita iloisuutta ku aamulla katoin kelloa ja se oli puol 12 ! Vihdoin ma sain nukuttua enka heranny sillon joskus seitteman kaheksan aikaan. Oi onnea !

Tanaan torstaina sitte oonki ollu ekaa kertaa oikeesti pirtee, mut Venla vaan lukee ja on tylas. Pitas lahtee tekee joku kavelyreissu mut en tia saanko potkittua sita ylos ollenkaan.. Muuten lahen yksin pyorii jee koska taa saamattomuus ei oo kivaa ! Haluun aksonia !

Nyt loppuu datailuaika, mut enkohan taas pian saa paivitettya.
Terkkuja Suomeen !

DAY 10 - Bondi Beach.

 Pahoittelut jos kappalejaot etc ihan pyllylleen, ku kopioin suoraan valmiiks kirjotetun tekstin vaa tähän ja blogger sit heittää nää jotenki iha tyhmästi !

En nyt yhtään osaa sanoa mistä sitä aloittaisi. Ehkä ihan alusta niin kaikille helpompaa. Etenkin mulle, koska kaikki häppeninki on kirjattuna erikseen päiväkirjaan niin siitä voi vilkasta mitä minäki päivänä oikeen tapahtu.

Saavuttiin Australiaan tosiaan tossa 29.10.2011 kello öö jotain illalla. Lennot meni ihmeen hyvin leffoi tuijottaessa ja nukkuessa. Kirjaa en avannu kertaakaan. Lentokentillä jumittaminen oli vähän lame, ku ei nyt hirveesti ollu hinkuu shoppailla missään ökyliikkeissä. Kumma juttu.
Ekalla lennolla mä olin alkuun vähä pahoinvoiva mut se ei tullu yllätyksenä, koska mua ei selkeesti oo luotu matkustamaan. Meni onneks kuitenki ohi ja jee kaikki oli taas hyvin.
Safkat koneissa oli ihmeen hyviä tai et olin vähä etukäteen kauhistellu, et mitäköhän mä saan siellä alas, mut hyvin selvisin.

Reissu kesti tosiaan jotain 30h ja sitte me oltiin perillä. Australian lentokenttää etukäteen stressanneena (kiitos sen jonku lentokenttäohjelman), mut se oliki iha läpihuutojuttu. Ei menny kauaa ku jo raahattiin rinkkoja taksiin. Ilma oli ihan sairaan hiostava ja tehtiin kuolemaa, vaikka kello oli tosiaan suht paljon meijän saapuessa (20 tai 21 ??). Taksista sitte ihmeteltiin väärinpäin keikkuvaa kuuta ja ihmeellistä liikennettä. Nurinkurinen maa.

Taksimatka kesti jotain 30min ja sitte oltiinki meijän ekalla hostellilla Sydneyn keskustassa. Base oli ihan jees, mut porukkaa ei paljon näkyny ku kaikki koomas omissa huoneissa tai sitte datas kuulokkeet korvilla. Ei hirveen sosiaalista.
Me majotuttiin kaheksan tyypin dormiin, jossa ylläripylläri asusti kaks muuta suomalaista. Vaasasta ja selkeesti enempi ruotsinkielisiä. Sit oli joitain muita mut emmä muista mistä ne oli. Porukka kans vähä vaihtu sen kahen yön aikana mitä me tuolla vietettiin.
Huoneet ja kaikki oli joo ihan siistiä ja plaa, mut paikka jätti silti jotenki vähän kylmäks.

Basessa majaillessa käytiin vilkasemassa paljon puhuttu Opera house, mikä oli yllättävän pieni ! Ei niin minkään näkönen, että se siitä hehkutuksesta. Olin odottanu jotain mahtipontaalista pytinkiä, mut njää se oliki vaa joku tönö hassulla katolla. Jee.
Samalla reissulla nähtiin sitte kanssa Harbour Bridge ja Royal Botanic Garden. Ihan kivoja joo, mutta ei vieläkään mitään veret seisauttavaa kokemusta.

Circular Quay oli muuten ihan kiva mesta ja ostin sieltä mun jokapäiväisessä käytössä olevan huivinki, jota ilman en pärjäis. Löyty kans paljon kivoja pöllökoruja, mut jäi ostamatta.

Keskusta oli mun mielestä vähän tylsä, tai siis ei poikennu kummemmin muista isommista kaupungeista ja ei se porukka nyt ihan hirveen avoimelta ja iloselta ja lepposalta vaikuttanut. Oli kyl joo hienon näköstä, mut mä en nyt ookaa mikää kauhee keskustahengari. Isot paikat peloittavat minua. No ei vaineskaan. Oisin vaan kaivannu lisää persoonallisuutta.

Nyt tää kuulostaa ihan siltä, ku mä en tykkäis tästä paikasta ollenkaan, mutta oon kyl ollu ihan hurmiossa jo ekasta illasta asti. Ei oo kertaakaan ollu ikävä suomen pakkasiin. Hyi.

Maanantaina sitte jätettiin keskusta taakse ja hypättiin bussiin, joka kuljetti meijät seuraavaan kohteeseen. Oltiin edellisenä iltana/yönä varattu hostelli Bondi beachin vierestä ja sinne suunnattiin joskus 10am jälkeen kun oltiin luovutettu huoneet. Vähän jänskätti, ku ei oltu saatu mitään varausvarmistusta majotuksesta, mutta eipä siinä mitään.

Hostelli on nimeltään Surfside Backbackers ja sijaitsee Hall streerillä ihan rannan tuntumassa ! Okei on tästä matkaa jotain parisataa metriä, mutta ei tunnu missään !
Saavuttiin paikalle ja varaus oli menny perille, mut hetki jouduttiin venaa huoneita, ku ei oltu vielä siivottu. Oli heti paljon kodikkaampi fiilis ja ranta houkutteli ja olin varmaan joku ilosin ihminen ikinä ku saatiin heittää tavarat huoneeseen ja mennä käymään rannalla ! Tuuli oli aika kylmä viel, et ei me kauaa siellä paistateltu auringossa, mutta mä olin jo ihan rakastunut. Surffareita, kuumia miehiä, aurinkoa, rantaa.. aaaa ihanaa !

Vähän päivää varjosti se, että joku oli reilusti vieny Basessa mun kopiot passista, tiliotteesta, vakuutuksesta, lentoliput ja nää kaikki tämmöset paperit. Olin eka varma, et ne oli vaan unohtunu, mut soiteltuani sinne noin miljoona kertaa, varmistuin siitä, että joku oli ne napannu mukaansa. Kiitti helvetisti. Pikkasen vitutti, vaikkei nyt mitään tärkeitä papereita ollut, kun passi yms on kuitenki ihan tallessa ja näin, mut silti. Tapahtuman jälkeen oon kuitenki varjellu mun kamoja ihan hysteerisenä. Rinkka esim pysyy koko ajan lukittuna ku en oo kattomassa sen perään ja laukku ei jää hetkeksikään vahtimatta. Mä jopa nukun se mun vieressä. Tästä huolimatta joku oli jo täällä uudessakin hostellissa napannu mukaansa mun SHEIVERIT. Ihan tosi nyt. Mitä ihmiset oikeen ajattelee ?! Onneks ei mikään arvokas tavara, mut voi sitä vitutusta, kun on menossa sheivaamaan ja hups sheiveri onki kadonnu. VOI JEE.......
Nyt sitte lukot onki mun parhaat ystävät.


Jet lagia ei muuten näkyny ollenkaan, vaikka sitä kauhulla olinki ootellut. Ilmeisesti lentokoneessa osas ajottaa nukkumiset oikein. Ihan hyvä sinänsä, koska tää hostelli on joku partypartymesta ja joka ilta jotkut dokaa.
Tiistaina käytii makoilemas biitsillä ja siellä oli vähän viluisaa. Oli kuitenki kivat aallot ja surffareita näkyvissä, joita mä sitte kuvailin Venlan koomatessa. Mitää överikuumiksia ei kuitenkaa näkyny. Pettymys.
Rantsust suihkuun ja hups hokasin et olinki ostanu Suomest shampoon sijaan hoitoaineen mukaan.. FAIL.
Loppuilta meni keittiös istuskelles muide kanssa ja saatii joiltai briteiltä aussien omaa taikajuomaa eli goonia. Halpis laatikkovalkoviiniä, joka ei tosiaan mee alas ilman appelsiinimehua tms. Se oli ihan helvetin pahaa, mut halvin vaihtoehto tääl dokaamiselle ja nousee hyvin päähän. Siitä myöhemmin.. hehhe.
Keskiviikkona heti aamusta bikinit päälle ja rannalle ! Ilma taas tuulinen, mut mitä väliä kun rantaviiva täynnä surffareita ! Onnistuin nyt näkee myös ekaa kertaa tunnistettavasti KOLME tyyppii Bondi Rescuesista ! Ryan aka tuleva aviomies, Harrison ja Hoppo. Oltii taktisesti sijotuttu siihen niiden pömpelitornin viereen ja ne kruisaili siit jatkuvasti meijän ohi mönkkärillään. Kuin päheetä ! Olin iha pähkinöinä ja Venla ei vissiin ihan tajunnu mun hehkutusta.. Outo.
Harrison kävi kans surffaamassa ja se oli kyl selkeesti paras sen päiväsistä.

Kävin kans kuvailee rantsuu toiselta puolelta ja siinä joku surffari sitte tuli, kehu mun piiskaa, kirmas aaltoihin ja katos näkyvistä. Se oli semmonen what the hell -momentti.

Vepa oli tässä vaiheessa jo ihan kärähtäny, vaikka oliki käyttäny 50+ aurinkorasvaa. Raukka. Okei nauroin sille, mut hei oisitte nähny sen.. Hohhhooh.
Torstai oli eka sadepäivä ja lähettiin sitte yhen porvoolaisen Johannan kans tsekkaa Bondi Junction, mikä on Australian isoin ostoskeskus ja joo olihan sillä ihan kivasti kokoa.. Vissiin neljä kerrosta ihan täynnä vaatteita, ruokaa, kaikkee.
Pyörittiin siel muutama tunti ja viiden jälkeen lähettiin menee, ku kaupat tääl sulkeutuu jo puol kuudelta. Missä välissä porukka oikeen shoppailee ?

Loppuilta meni jätskiä syöden ja leffoja katellen tellyhuonees muiden reissaajien kanssa.
Perjantaina otettiin suunnaksi Circular Quay, josta napattiin lautta kohti Taronga Zoota. Ilma oli ihan täydellinen ja voi jukra kun oli taas ihan parasta. Taronga oli oikeesti tosi kiva ja iso paikka ja nähtii mm. Kenkuluita, koaloja, nowsuja, vompatti etc hassuja eläimiä. Olin ku lapsi tuolla “OOII KATO IHANA VOI EI ÄÄ TAHTOO PAIJAA”.

Liput tonne oli vaan ihan törkeen kalliit. Lautta+pääsyliput oli jotain AUD 50.. Ihan hullua. Oli kuitenki ihan hurjan kiva paikka ja tuli käveltyy ihan liikaa. Kauheita urheilusuorituksia pitää suorittaa täällä päin muailimaa. Ei jaksa liian rankkaa tahtoo rannalle makaamaan.
Lauantai meni biitsillä ja sit iltapäiväl kokattiin tääl ekaa kertaa eikä vaan popsittu purkkinuudeleita. Okei tehtii Johannan kaa vaa kanasalaatti, mut silti ! Aikamoinen saavutus. Ps millon mä oon alkanu syömää terveellisesti ?!?! Aussilandialla on hassu vaikutus.

Varattiin kans toinen viikko viel tähä hostelliin, koska rakkaus.

Safkan jälkeen me sitte korkattiinki ekat juomat, ku piti sit myöhemmin suuntaa Kings Crossille johki baariin. No ei se menny sitte iha nii ku oltii ajateltu. Dokattiin hostellilla johki 23pm asti joidenki muide reissareiden kans ja sit saatii häätö ulos mekkaloimaan, koska “hiljaisuus”. Mä olin vähä tilulilulei, koska goon. Nous vähän päähän hupsista. Lopulta mun muki vaihto omistajuuden Jonasille ja jonku ajan päästä lähettii valuu mäkkiin ku Venla halus ruokaa. Mul oli vähä oksuolo ni jätin syömisen suosiolla. Yöök.
Sunnuntaina herättiin, puettiin ja lähettiin toho rantsun kävelykadulle ettii mulle biksui. Löysin yhet toosi kivat, mut hintai jotai AUD 90, ni jäi kauppaan. Toho hintaan sisälty siis vaan pelkkä yläosa. Vitsit miten halpaa.

Eksyttii sit kans johki sunnuntaimarkkinoille, mis oli hurjasti vaatteita ja koruja myynnissä. Mä innostuin ostaa arskat huimalla AUD 15 hinnalla. Ne on valkoset ray-ban feikit ja niissä on värikkäitä jotain viivoja. Ne on aika hassut ja varmaa ihan kamalat, mut sopii mun rantalookiin. Näytän varmaan helvetin hyvältä mun hippihuivissa ja hassuissa laseissa. Me likes !

Markkinoilta hipsutettiin hostellille, jos vaihettiin biksut ja lähettiin rannalle Johannan, Anssin ja Suzien kanssa. Myöhemmin seuraan liitty kans Jonas ja joku mies jol oli nii täydelliset ripset, et ei salee ollu aidot ! Oon kade.

Muutama tunti ehittiin koomaa, kunnes alko sataa ja ukkostaa eli hostellille mars. Sateen lakattuu Johanna, Suzie ja Vempu meni hakee pizza hutista ällöt pizzat ja mä kävin hakee happy mealin mäkistä. OMNOMMM.

Safkattii tellyhuonees, mut leffa mikä pyöri oli nii surkee, et lähettii huoneeseen koomaa, mut ei kauaa keritty olee, ku Johanna tuli ilmottaa et nyt lähetää baariin. Vaatteiden vaihto ja menoks. Mukaan lähti kans sama Suzie (skotti) ja suunnaks otettiin Bondi Hotel. Sijaitsee tossa ihan huudeilla ja voi että kun oli kuuma ! Oltii eka ulkona, mut siel oli nii täyttä et siirryttiin sisälle pelaa juomapelejä. Noi yritti opettaa mulle miten pelataan Bitchiä ja olin aika evo. Hups. Toinen hurjan kiva peli oli mikäs muukaan ku verikolikko. Se herätti uteliaita katseita ja kyselyitä, et ei vissiin kauheen tuttu peli täällä päin maailmaa.

Tuolta me siirryttiin YLLÄRI taas mäkkiin hakee safkaa ja Johanna kävi nappaa wrapin. Täs vaiheessa porukkaan liitty yks hollantilainen ja kaks saksalaist ja sit valuttii porukal hostellin tellyhuoneen säkkituoleille makoilee. Siel pyöri joku tyhmä hurrikaanileffa, mitä kukaan ei tainnu seurata ja alettiinki sit tuijottaa hyi Paranormal Activity kakkosta... Tosi kiva. Kauhuleffat onki niitä mun suosikeita. Täs vaiheessa porukka oliki jo vähä vähentyny ja loppupuolella Venlaki lähti nukkumaan nukuttuaan varmaan tunnin säkkituolilla. Mä jäin viel muutaman poitsulin kans kattoo leffan loppuun ja oli yllättävän kivaa vaik inhoonki kaikkii kauhuleffoi yms. Hyi.

Lopulta leffa loppu ja mä vaadin jonku komediapätkän seuraavaks ku pelotti ja alettii sit kattoo jotai Black Dynamitee, mikä oli nii huono et oli jo hauska. Täs vaiheessa meit oliki sit enää kolme jäljellä ja tän leffan loppupuolel amisviiksi (joo en tiiä sen nimee) oli nukahtanu ja mä siinä viksuna heitin sitä pullolla kostoks mun pelotteluist ed. Leffan aikana, mut ei se heränny siihen ja luulin toisen jo kuolleen. Olin heittämäs toisellaki pullolla, mut James kekkas et heitetään mielummin vettä toisen päälle. Hieno idea ja tuumasta toimeen. Heitin korkillisii vettä toisen vaatteille ku en ihan osunu naamaan ja lopult James heitti sit pari korkillist suoraan naamaan eikä tyyppi heränny vielläkään ! Luovutettiin sitte ja hetken pääst toine heräs sillee “Miks mun naama on ihan märkä” ja hajottiin aika pahasti. Leffaki loppu just sopivasti ja nää saksalaiset halus viel lähtee ulos ja amisviiksi suuntas nukkumaan (oli muute märät vaatteet. Hups. Hehee). Mut raahattiin sitte kans ulos, vaik olin jo iha ready menee nukkumaan. Buzz eli tää toinen saksalainen oli vähä ylikierroksil ku oli polttanu vähä tupakkia vahvempaa ja vaa jotai pomppi ja tyyliin kiipes puuhun. Nää sit halus lähtee viel biitsille, mut kello oli jo melkee puol 4 yöllä ni mä sanoin heipat ja painuin nukkumaan.

Mielettömän kiva ilta oli.


Tänään eli Maanantaina ollaan vaan koomattu. Mä heräsin jo joskus seittemän tienoilla ja valuin heti aamusta iha rättiväsyneenä alas mussuttaa jotain omenaa. Luin kirjaa ja Venlaki kömpi paikalle sitte jossai vaiheessa kirjan kanssa. Lueskeltiin pöydän ääressä ties kuinka kauan ja siirryttiin sitte tohon hostellin sisäpihalle, mis oli ehkä +40 astetta ja niin törkeen kuuma ettei oo tosikaan. Hikoiltiin siellä sitte hetki, kunnes luovutettiin ja lähettii käymää kaupas ostaa mulle sheiverit kadonneiden tilalle ja sielt kulkeuduttiin ostaa jätskit ja sit hostellille mussuttaa ja sit rantsuun.

Oli jo vähä pilvistä ja tuuli ja oli viilenny mut voi juku ku oli ihana saada hengitettyy ja liikuttuu ilman hikoiluu. Ilma oli ollu koko päivän nii painostava, et ei tullu yllärinä et syöhemmin sit alko sataa ja ukkostaa.

Huomenna mennään vissiin käymään Sydney Aquariumissa ja loppuviikon ohjelmaan kuuluu myös visiitti Blue Mountainsille, Manly beachille ja sit pitäs törmäillä Jennyn kanssa, kun seki jossain Sydneyssä majailee tällä hetkellä ! Nyt vielä ku ollaan täällä.

Aussinumerot pitäs nyt kans hankkia ja pankkitilit ja tax file numberit (TFN)

Mitäs vielä. Öö oon edelleen ihan rakastunu aussilandiaan ja etenki tää meren vieressä majailu on ihan parhautta. Tuntuu et kaikki on vaa koko ajan ihan täydellistä. Suomeen en kaipaa yhtään, mut piski vois kyl tulla tänne ku sitä on iksu. Aussejaki ois ihan kiva nähä, ku tuntuu ettei niit oo missään. Tää hostelli on nyt täynnä brittejä, saksalaisia ja ruotsalaisia.
En tullu tänne asti hengailee eurooppalaisten kans..

Mä jään tänne. Puhuttiin tossa, et voitais jäädä viel kolmanneks viikoks tänne. Laitetaa kans mailia johki heppafarmille, mihi etittii työntekijöitä. Se ois melbournessa ja sinne oltais tosiaan seuraavaks menossa. Sieltä vilkasemaan se iso kivi Ayers Rock ja sitte Cairnsiin ja siitä alaspäin.

Epätodellinen elämä.

Lisää kuvia TÄÄLLÄ ja meijän superpähee videoblogi löytyy TÄÄLTÄ.