Perjantai 22.6.12
Matkattiin Tweed headsiin tekee mulle
ajokorttihakemus, ku tarvittiin mulle uuteen seelantiin täys australian
ajokortti että saadaan vuokrattua meille joku kiva menopeli sieltä sitte. Kye
on vieläki jollain Peellä hetkisen ni sen kortti ei kelvannu haha (tääl ku
täyden ajokortin hankkimises menee vähä pitempää mitä suomessa ku on ties mitä
punasia ja vihreitä ja ties mitä P –kirjaimia ennen ku sen saa).
Mulle annettii tuolt sit pari lappuu täytettäväks ja huomenna sitte täytettynä
takasin ni saan mun kortin. Jepjep.
Tyytyväisinä poikettii tuol Tweedin kauppakeskukseen MÄKKIIN nomnom nugetteja.
Sieltä sit käytii ettii Kyelle uudet flipediflopedit City Beachist ja en tiiä
miten mulleki tarttu mukaan semmoset tolppakorolliset platformit. Hupss. Ne on
kivat. Niis on narpat ja kaikki ja lähti 40 dollarin alennuksella.
Seuraavaks matkattiinki sitte biitsille jonne mä
kaaduin aurinkoon ja Kye lähti ylläri taas leikkimään jotain kalastajaa. Jossai
välis sen frendi Dan tuli kans ja sit ne innokkaina lähti metsästämään jotain
saalista, mut myöhemmin ku palasin niide seuraan rantsust ku tuli kyly ni ei ne
ollu mitää saanu. Jonku pikkiriikkisen mut siinä se. Tosi taitavaa pojat.
Sanottii siinä sitte Danille heipat, käytiin ostaa hirvee läjä hedelmiä ja
vihanneksia ja oltiin tosi terveellisiä. Sitte matkattiinki takasin kotio,
missä hyppäsin suihkuun sil aikaa ku Kye kokkas. Lisäks meikkaus, sit safkaus
ja viel piiskan viimestelyt ja vaatteiden valinnat ja kaikki. Oltii nimittäi
menos istuu iltaa Kyen joidenki frendien seuraan.
Otettiin matkalta Melina mukaan ja hurruteltiin Emmalle ja Joshualle. Siellä
esittelyrumbat ja sit vaa istuttii ja jubailtiin ja noh vietettii iltaa. Kaikki
oli kovin mukavia ja tosi rentoja. Kämppäki oli oikeen kiva. Semmone perus
aussityylinen. Boheemi. Uima-allas oli kiva.
Meijän oli kovasti tarkotus lähtee takasin jo joskus 12 ku piti seuraavan
päivän hoitaa ajokorttiasia kuntoon ennen 12 ku paikka suljettiin. Kye oli
kuitenki aivan naamat ja varsin... riehakkaassa mielentilassa kirmailemassa
siellä sun täällä ni lähtö vähän venähti. Lisäks koitettiin Melinan kanssa
saada se lopettaa juomine vähintää tuntii ennen lähtöä ja siirtymään vesilinjalle
ja toimiki lopulta ihan hyvin ku Melina joi kaikki veljensä juomat. Go sis !
Sit ku oltiin melkeen pääsemässä ovesta ulos ni Kyen supermegalomaanisen
mahtaava kaveri Isac saapu paikalle ja no ei me sit vieläkään päästy mihkään.
Ne oli kuitenki nii sulosia yhessä ni ei mul ollu sydäntä lähtee repii sitä
yhtä kääliötä mihkää ni siirryin sit Melinan ja Jaken ja Joshuan seuraan ja
kaappas se Isac mut kans jossai välissä juttutuokiolle. Lisäks yks vanhempi
saksalainen nainen oli ihan mun joku uus bff ja oli koko ajan jubaamassa.
Mukava oli kyl, mut se on kamalaa ku oot jo selvinny kahen metrin päähän
vessasta ja sit matka pysähtyyki ku seinään seuraavaks tunniks ku on nii paljon
asiaa !
Lopulta joskus kolmen jälkeen, oisko ollu tyylii puol 4 ni päädyin raahaamaan
Kyen ulos ku Melina ja Jake oli kans jo iha valmiita lähtemään. Itellä iski
loppuillas iha kaamee olo, tukkonen ja kipee ni oi sitä onnea ku pääs kaatumaan
sänkyyn.
Lauantai 23.6.12
Ai ihana mikä olo aamusella. Kurkku pipi ja nokka
valu. Kiitti Kye ku tartutit. Arvostin.
Suoritin rutiininomaisen aamiaisen ulkona popsien nutri-grainia kuivana suoraan
paketista ja sit suklaamaitoa nam. Maattiin siel raatoina Jaken kanssa ja
juteltii niitä näitä samal ku Kye kokkas itellee ja Jakelle aamiaista.
Aamiaisen jälkeen täytin sen ajokorttihakemuslappulippusen, nappasin kaikki
kortit mukaan mitä tarvitsin sen lisäks ja sit lähettii Melinan ja Julien kaa
leffaan Tweediin ! Sitä ennen poikettiin kuitenki ajokorttimestaan viemään
paperihommat ja oli tosi kivaa et ne otti ajokorttikuvan siellä ku olin nukkunu
iha tosi paljon, olin kipee, oli darra, ei ollu meikkii, piiska oli ku tuhottu
linnunpesä... Tosi edustavaa.
Meni ehkä 20min odottaessa ku mun kortti oliki jo valmis ja nii sitä tuli
hankittua NSWn täys ajokortti. Vähäks oon paras.
Sitten me jo riennettiinki leffaan. Ohjelmassa oli disneyn uusin, Brave, ja se
oli kovin kiva ! Kannattaa käydä vilkasemassa jos ei pelkää karhuja.
Tuolta sit MÄKKÄRIN kautta kotio mis kaaduin suoraan sänkyyn. Joskus siinä
sitte Kye tuli herättää ku se tuli himppeen ja pääsin taas naljailee sille
kuinka MULLA on aussilan täys ajokortti ku SILLÄ on vaan joku PEE. Hah. Pelle.
Se on sentään jo ihan ikäloppuki ja kaikkee. Tuntu hyvältä. Se väitti et olin
tosi ärsyttävä. Salee.
Loppuilta sit meniki vaa chillates ja safkatessa. Tujotettiin porukalla Master
chef.
Sunnuntai 24.6.12
Vika päivä taas yhessä ennen Kyen paluuta duuniin.
Oltiin jo pitkään puhuttu et lähetää visitoimaan Kyen faija ja samal tulis
nähtyy se niide kämppä vuorilla mis Kye vietti lapsuutensa. Eli eiku tuumasta
toimeen ja matkaan.
Ajettiin varmaan 20min normiteitä pitkin ja sit suoritettiinki joku ihme
selviytyminen tontille asti erittäin mielenkiintoista tietä pitkin. Saatanan
jyrkkä ja huonokuntonen hiekka/kiviröykkiötie ties minkä kokosilla kuopilla.
Korvat lukkiutu.
Ihmeen kaupalla kuitenki selviydyttiin perille ja siellä ylhäällä meitä
odottiki hassu kakskerroksinen puutalo, Kyen faijan ittensä rakentama. Lisäks
oli vihannestarhaa, kaks kanaa, pari kania, trampoliini Surille (Kyen
puolsisko) ja puita. Paljon korkeita puita. Mangopuu. Joku pähkinäpuu.
Macadamia.
Tuolla tapasin sit Kyen Faijan, Eric ja sen uuden
vaimon, Lea, ja niide kersan Surin. Eric sit esitteli paikkoja
ja sit vaa istutttii niide kans ulkona lattialla ja syötiin sipsejä. Tää
uusvaimo oli heti ihan intona musta, ku se on joku eurooppaintoilija ja oli
kuulema hyppiny innosta ku kuuli et Kyel eurooppalainen tyttöystävä. Se sit
kyseliki kauheesti kaikkee euroopast ja et mite se eroo aussilasta ja meijän
aakkoset oli tosi kiinnostavat ja plaaplaa paljon asiaa.
Ku aurinko katos vuoren taakse ni tuli hurjan kylmä ja päätettiinki et lähetää
porukalla alas safkaamaan fish n chipsit. Eli ahtauduttiin Kyen kaaraan,
hurrutettiin se hullu tie takasin alas ja mentii Mullumiin (mullumbimby)
kalailemaan.
Oli hyvää hyvää hyvää. Masut täynnä matkattiinki sit viemään perhe niiden
autolle mikä oli joidenki niide frendien luona. Sanottiin heippaset ja sit
ajettiin kotio.
Kotona sitte eiku kamojen pakkausta ku mun oli
tarkotus lähtee Kyen mukana aamulla Brisbaneen. Olin kuitenki vieläki pipi ja
se taas vaa paheni iltaa kohden ni päädyin sit purkamaan kamat ja ilmotin
Kyelle et jään hengailee sen kämppään siks aikaa et parannun.
Illalla vielä ennen nukkumaanmenoa ostettiin meijän lennot uuteen seelantiin.
8.7.2012
6.7.2012
You followed me, I followed you. We were like each other's shadows for a while
Ihan käsittämätöntä miten vaikeeta voi suomeks kirjottaminen olla. Pahoittelen siis virheitä. Niitä näkyi olevan muutama. Hups. Jotkus lauseetkin tosi omaperäisiä. Ei tää suomi nyt oikeen suju. Lisäks muistutan kaikkia, että kuvia tosiaan on naamakirja pullollaan ja lataisin niitä ilomielin tänneki jos netti pelittäis samaa vauhtia mitä kotonakin.
Belcam.
Massive Fail.
Epic Fail.
Lauantai 16.6.12
Kamat kasaan ja check out kybältä. Sit hetkeks keittiöön koomaa kunnes lähin tarpomaan kamojeni kanssa kohti transit centreä. Bussin oli tarkotus lähtee 11.30 ja olin kerranki hyvissä ajoissa paikalla. Nojuu turhaan tuli tälläki kertaa kiirehdittyä ku eihän se bussi ollukaan aikataulussa.
Kahentoista jälkeen päästiin vihdoin liikkeelle ja oli hassua istua pitkästä aikaa greyhoundin kyydissä. Muistaakseni lupasin kyllä itelleni bowen-episodin jälkeen etten enää liiku mokomalla jumittajalla, mutta oh well. Hups.
Tarkotus oli siis matkata aina Byronille saakka, mut sit Kyen mamma Julie soitti et voi tulla nappaa mut brunswick heads, ku se on sille lyhyempi ajomatka. Se toimi siis mun kyytinä Kyelle, ku asuu sen verta syrjäs ettei siihe talon eteen mitkää bussit kulje. Arvostan suuresti talon eteen kuljetuksia. Ne on kivoja. Ei tarvi hikoilla ja eksyä ja nii.
Kävin sit kysyy kuskilt et josko se voi tiputtaa mut tonne ja kävihän se. Näin ollen munki matka-aika lyhenty 30min. En valita.
Joskus siinä kolmen tietämillä saavuin perille ja heitin mamalle infoo et apua oon täällä. Hetken sit sitä venasin kunnes se kurvas paikalle ja eiku kamat ja meitsi autoon ja menoks.
Kämpillä sitte levitin taktisesti mun kaikki kamat pitkin poikin ja pelleilin piskin kaa. En tainnu tehä oikeestaa mitää muuta ihmeellistä. Oli hassua olla taas kotona.
Sunnuntai 17.6.12
Kunhas siitä joskus keskipäivällä kampesin itteni sängystä ylös ni johan Julie käski laittautumaan valmiiks et lähen sen kanssa käymään Ocean Shoresin golf clubilla. Wtf. Okei.
Hurautettiin sit semmoseen aika kivannäköseen paikkaan ja juu vähän oli sellai fiilis etten kuulu joukkoon. Kaikki nii.. emt RIKASTA.
Mentii sit vaa sellaselle isolle lasiterdelle parille jos oli toisel puolel näkymä vuorille ja toisel puolel näkymä golfkentälle. Juu. Ja tietenki true golffareiden tapaan me suoritettiin myös vähän kenoomista. Siis Keno. Kyl te tiiätte. Se rahapeli.
Voitettiin kaks dollaria.
Joskus siinä sitte Julien poikaystävä Dave saapu kans paikalle ja tarjos ruakaaaaaa. Ranei ja erilaisii kalajuttui. Se myös kävi vuokraamassa meille semmosen menopelin. Semmosen mil leffois aina suoritetaan ties mitä takaa-ajoja. Se kärryjuttu. Minikaara. golffikärry.
Lähettiin sit Julien kaa ajelulle ku Dave palas duuniin. Julie ajo eka ja näytti miten homma toimii ja sit meikä pääs rattiin ! Taas yks asia yliviivattavana mun must do –listalta.
Oli hulvattoman hauskaa, mut olin vähän pettyny meijän menopelin vauhtiin. Leffoissa ne menee salee kovempaa ! Hurruteltiin kuitenki varmaan yli tunti ja käytii tsekkaa koko kenttä. Varmaan pariinki otteeseen. Suoritettii vähä off road kruisailua ja ylitettiin monta siltaa. Eksyttiinki.
Tuli naurettuu vedet silmissä, mut kaikki kiva loppuu aikanaan vai miten se tyhmä sanonta nyt meneekään. Ajettiin siis takas clubille, palautettiin meijän valkonen salama ja eiku autoon ja kämpille.
Maanantai 18.6.12
Odottavan aika on pitkä. Liian pitkä.
Kye oli siis vihdoin palaamassa duunista kotio ja en saanu päivän aikana mitään järkevää tehtyä ku vaa venasin herran ilmestymistä. Riekuin vaan piskin kanssa ja olin sekasin. Niinku aina. Oi ja pesin vähän pyykkiä. Hitsi vie mähän olin hurjan tehokas.
Kye sit saapu vihdoin joskus iltapäivällä ja loppuaika meniki sit sen kaa koomatessa ja kokatessa. Mitäköhän me syötiin. Varmaan NUGETTEJA ja RANEJA. Kiitos mun ni pakastin täynnä nuksuja ja raneja. Me likes.
Tiistai 19.6.12
Vaikka kuinka koitan muistella ni ei mitään hajua siitä mitä tehtiin. Tai siis joo käytiin ostaa jotain leireilyvälineitä keskiviikolle mut enempää en muista.
Nähtiin kans jossain välissä OPOSSUMI ! Se oli punanen ja oikeen söpö. Myös hiukkasen ninjamainen, koska liikku tosi nopeesti ja mielettömän hiljaa niinki paksuks karvakasaks.
Jotta päivä oli täydellinen ni bongasin kans tähdenlennon !
Molemmat oli aivan tuhannen tuiskeessa ja kauhee meno päällä. Eikä siinä kauaa menny ku Kye oli hyvässä vauhdissa niiden kanssa ja lopulta Kye, Melina, Julie, Dave ja Nigel joras täysillä keittiössä. Ihan näytti siltä ku joku klubi ois just avattu. The home club.
Mä sit seurasin menoa lievästi hämmentyneenä et mitäköhän hemulia täällä oikeen tapahtuu. Lisäks Nigel kaappas mut jossain välissä mukaansa ja piti mulle varsin intensiivisen juttutuokion mun ja kyen tulevaisuudesta ja et miten Kye on nii hyvä tyyppi ja plaaplaaplaa. Ihan tosi se melkeen itki. Mua vähän pelotti.
Lopulta meno kuitenki hyyty, safkattiin kanavoikkarit ja painuttiin nukkumaan.
Belcam.
Massive Fail.
Epic Fail.
Lauantai 16.6.12
Kamat kasaan ja check out kybältä. Sit hetkeks keittiöön koomaa kunnes lähin tarpomaan kamojeni kanssa kohti transit centreä. Bussin oli tarkotus lähtee 11.30 ja olin kerranki hyvissä ajoissa paikalla. Nojuu turhaan tuli tälläki kertaa kiirehdittyä ku eihän se bussi ollukaan aikataulussa.
Kahentoista jälkeen päästiin vihdoin liikkeelle ja oli hassua istua pitkästä aikaa greyhoundin kyydissä. Muistaakseni lupasin kyllä itelleni bowen-episodin jälkeen etten enää liiku mokomalla jumittajalla, mutta oh well. Hups.
Tarkotus oli siis matkata aina Byronille saakka, mut sit Kyen mamma Julie soitti et voi tulla nappaa mut brunswick heads, ku se on sille lyhyempi ajomatka. Se toimi siis mun kyytinä Kyelle, ku asuu sen verta syrjäs ettei siihe talon eteen mitkää bussit kulje. Arvostan suuresti talon eteen kuljetuksia. Ne on kivoja. Ei tarvi hikoilla ja eksyä ja nii.
Kävin sit kysyy kuskilt et josko se voi tiputtaa mut tonne ja kävihän se. Näin ollen munki matka-aika lyhenty 30min. En valita.
Joskus siinä kolmen tietämillä saavuin perille ja heitin mamalle infoo et apua oon täällä. Hetken sit sitä venasin kunnes se kurvas paikalle ja eiku kamat ja meitsi autoon ja menoks.
Kämpillä sitte levitin taktisesti mun kaikki kamat pitkin poikin ja pelleilin piskin kaa. En tainnu tehä oikeestaa mitää muuta ihmeellistä. Oli hassua olla taas kotona.
Sunnuntai 17.6.12
Kunhas siitä joskus keskipäivällä kampesin itteni sängystä ylös ni johan Julie käski laittautumaan valmiiks et lähen sen kanssa käymään Ocean Shoresin golf clubilla. Wtf. Okei.
Hurautettiin sit semmoseen aika kivannäköseen paikkaan ja juu vähän oli sellai fiilis etten kuulu joukkoon. Kaikki nii.. emt RIKASTA.
Mentii sit vaa sellaselle isolle lasiterdelle parille jos oli toisel puolel näkymä vuorille ja toisel puolel näkymä golfkentälle. Juu. Ja tietenki true golffareiden tapaan me suoritettiin myös vähän kenoomista. Siis Keno. Kyl te tiiätte. Se rahapeli.
Voitettiin kaks dollaria.
Joskus siinä sitte Julien poikaystävä Dave saapu kans paikalle ja tarjos ruakaaaaaa. Ranei ja erilaisii kalajuttui. Se myös kävi vuokraamassa meille semmosen menopelin. Semmosen mil leffois aina suoritetaan ties mitä takaa-ajoja. Se kärryjuttu. Minikaara. golffikärry.
Lähettiin sit Julien kaa ajelulle ku Dave palas duuniin. Julie ajo eka ja näytti miten homma toimii ja sit meikä pääs rattiin ! Taas yks asia yliviivattavana mun must do –listalta.
Oli hulvattoman hauskaa, mut olin vähän pettyny meijän menopelin vauhtiin. Leffoissa ne menee salee kovempaa ! Hurruteltiin kuitenki varmaan yli tunti ja käytii tsekkaa koko kenttä. Varmaan pariinki otteeseen. Suoritettii vähä off road kruisailua ja ylitettiin monta siltaa. Eksyttiinki.
Tuli naurettuu vedet silmissä, mut kaikki kiva loppuu aikanaan vai miten se tyhmä sanonta nyt meneekään. Ajettiin siis takas clubille, palautettiin meijän valkonen salama ja eiku autoon ja kämpille.
Maanantai 18.6.12
Odottavan aika on pitkä. Liian pitkä.
Kye oli siis vihdoin palaamassa duunista kotio ja en saanu päivän aikana mitään järkevää tehtyä ku vaa venasin herran ilmestymistä. Riekuin vaan piskin kanssa ja olin sekasin. Niinku aina. Oi ja pesin vähän pyykkiä. Hitsi vie mähän olin hurjan tehokas.
Kye sit saapu vihdoin joskus iltapäivällä ja loppuaika meniki sit sen kaa koomatessa ja kokatessa. Mitäköhän me syötiin. Varmaan NUGETTEJA ja RANEJA. Kiitos mun ni pakastin täynnä nuksuja ja raneja. Me likes.
Tiistai 19.6.12
Vaikka kuinka koitan muistella ni ei mitään hajua siitä mitä tehtiin. Tai siis joo käytiin ostaa jotain leireilyvälineitä keskiviikolle mut enempää en muista.
Keskiviikko 20.6.12
CAMPIN AT WOOYUNG !
Telttaretkelle ! Herättiin aamusella, vedettiin aamiainen, pakattiin kamat autoon ja eiku matkaan !
Olin siis hassuilta kuulostavia paikkoja googlatessa törmänny wooyung nimiseen paikkaan ja kekannu et haluun mennä sinne telttailee. Ilmotin Kyelle et mennään ja se oli vaa et joo okei. Eli nyt sitä sitte oltiin matkalla toteuttamaan suunnitelmaa.
Telttapaikan ettiminen ei ollu ihan nii vaivatonta mitä eka kelattiin. Joka puolella oli nimittäin kylttejä kertomassa et telttailu ja yöpyminen kielletty 500 dollarin sakon uhalla. Ehheh. Löydettiin kuitenki yks tosi kiva nurkkaus just yhen tommosen kyltin takaa, mut kelattiin et koitetaan löytää viel joku laillinenki paikka. Etittiin ja etittiin ja pysähdyttiin nappaa fish n chipsit mukaan ja matkattiin sitte suosiolla takasin siihen kivaan nurkkaukseen. Siellä oli keinuki ! Puun oksaan köytetty rengas. Kuin söpöä ! Ihan täydellinen leiripaikka. Lisäks biitsi siin metrin päässä ja näin. Jees.
Otettiin meijän retkituolit esiin ja ituttiin safkaa joen rannalle. Oli superhyvää ! Sit Kye kasas teltan ja mä kannustin auringosta. Oli lämmin.
Aika rennosti tuli otettua. Kye kalasti ja sai pari jotain pikkufisuu, nähtiin 16 pelikaania (mä laskin !), joku merikotka ja paljon pikkurapuja. Ohessa siemailtiin meijän drinksuja ja nautittiin hiljasuudesta.
Illan tullen Kye pisti nuotion kasaan ja siirryttiin
tulen lämpöön koska auringon laskettuu tuli ihan mielettömän kylmä !CAMPIN AT WOOYUNG !
Telttaretkelle ! Herättiin aamusella, vedettiin aamiainen, pakattiin kamat autoon ja eiku matkaan !
Olin siis hassuilta kuulostavia paikkoja googlatessa törmänny wooyung nimiseen paikkaan ja kekannu et haluun mennä sinne telttailee. Ilmotin Kyelle et mennään ja se oli vaa et joo okei. Eli nyt sitä sitte oltiin matkalla toteuttamaan suunnitelmaa.
Telttapaikan ettiminen ei ollu ihan nii vaivatonta mitä eka kelattiin. Joka puolella oli nimittäin kylttejä kertomassa et telttailu ja yöpyminen kielletty 500 dollarin sakon uhalla. Ehheh. Löydettiin kuitenki yks tosi kiva nurkkaus just yhen tommosen kyltin takaa, mut kelattiin et koitetaan löytää viel joku laillinenki paikka. Etittiin ja etittiin ja pysähdyttiin nappaa fish n chipsit mukaan ja matkattiin sitte suosiolla takasin siihen kivaan nurkkaukseen. Siellä oli keinuki ! Puun oksaan köytetty rengas. Kuin söpöä ! Ihan täydellinen leiripaikka. Lisäks biitsi siin metrin päässä ja näin. Jees.
Otettiin meijän retkituolit esiin ja ituttiin safkaa joen rannalle. Oli superhyvää ! Sit Kye kasas teltan ja mä kannustin auringosta. Oli lämmin.
Aika rennosti tuli otettua. Kye kalasti ja sai pari jotain pikkufisuu, nähtiin 16 pelikaania (mä laskin !), joku merikotka ja paljon pikkurapuja. Ohessa siemailtiin meijän drinksuja ja nautittiin hiljasuudesta.
Nähtiin kans jossain välissä OPOSSUMI ! Se oli punanen ja oikeen söpö. Myös hiukkasen ninjamainen, koska liikku tosi nopeesti ja mielettömän hiljaa niinki paksuks karvakasaks.
Jotta päivä oli täydellinen ni bongasin kans tähdenlennon !
Torstai 21.6.12
Aamusella leiri kasaan ja pois pois pois. Ajettiin johonki biitsille vähä ottaa arskaa tai no mä otin arskaa ja herra hätähousu pomppi meressä onkensa kanssa. Hohhoijaa. Nappas se sentään yhen järkevänkokosen flatheadin. Hehe lättäpää. Ne on omnom.
Tuolta poikettiin taas nappaa fish n chips ja safkattiin puistossa ennen ku lähettiin huristaa kotia kohti.
Kotona meitä odottikin varsin kovaääniset ja känniset sisko ja kaveri. Kyen sisko Melina oli saapunu Sydneyst viettää jonku aikaa byronilla ja sit Kyen joku parhaist frendeist Nigel oli muuten vaan paikalla. Lisäks löydettiin Julie ja Dave.
Ajettiin siis pihaan ja saman tien ku astuttii ulos autosta ni alko jäätävä kiljuminen ja ennen ku ehdin reagoida ni joku tuntematon punapää oli tarttunu muhun kuristusotteella ja kilju mun korvaan ennen ku tajus esitellä ittensä Kyen systeriks. Vähän hämmentävää, mut varsin hauskaa.
Nigel oli sit hiljasempana versiona ottanu puolestaan Kyen kuristusotteeseensa. Sen mä sentään tunnistin ku olin kerran aikasemmin tavannu.
Silleen rauhallinen kotiinpaluu.
Aamusella leiri kasaan ja pois pois pois. Ajettiin johonki biitsille vähä ottaa arskaa tai no mä otin arskaa ja herra hätähousu pomppi meressä onkensa kanssa. Hohhoijaa. Nappas se sentään yhen järkevänkokosen flatheadin. Hehe lättäpää. Ne on omnom.
Tuolta poikettiin taas nappaa fish n chips ja safkattiin puistossa ennen ku lähettiin huristaa kotia kohti.
Kotona meitä odottikin varsin kovaääniset ja känniset sisko ja kaveri. Kyen sisko Melina oli saapunu Sydneyst viettää jonku aikaa byronilla ja sit Kyen joku parhaist frendeist Nigel oli muuten vaan paikalla. Lisäks löydettiin Julie ja Dave.
Ajettiin siis pihaan ja saman tien ku astuttii ulos autosta ni alko jäätävä kiljuminen ja ennen ku ehdin reagoida ni joku tuntematon punapää oli tarttunu muhun kuristusotteella ja kilju mun korvaan ennen ku tajus esitellä ittensä Kyen systeriks. Vähän hämmentävää, mut varsin hauskaa.
Nigel oli sit hiljasempana versiona ottanu puolestaan Kyen kuristusotteeseensa. Sen mä sentään tunnistin ku olin kerran aikasemmin tavannu.
Silleen rauhallinen kotiinpaluu.
Molemmat oli aivan tuhannen tuiskeessa ja kauhee meno päällä. Eikä siinä kauaa menny ku Kye oli hyvässä vauhdissa niiden kanssa ja lopulta Kye, Melina, Julie, Dave ja Nigel joras täysillä keittiössä. Ihan näytti siltä ku joku klubi ois just avattu. The home club.
Mä sit seurasin menoa lievästi hämmentyneenä et mitäköhän hemulia täällä oikeen tapahtuu. Lisäks Nigel kaappas mut jossain välissä mukaansa ja piti mulle varsin intensiivisen juttutuokion mun ja kyen tulevaisuudesta ja et miten Kye on nii hyvä tyyppi ja plaaplaaplaa. Ihan tosi se melkeen itki. Mua vähän pelotti.
Lopulta meno kuitenki hyyty, safkattiin kanavoikkarit ja painuttiin nukkumaan.
3.7.2012
I do what I love and I love what I do.
Tiistai 27.3.2012
Check out siinä kymmeneltä aamulla, eli kamat kasaan ja ulos. Valuttiin sit kaikkien tavaroiden kanssa kohti queen st. mall mistä napattiin meille subwayn patskut. Mussutettiin ne ulkosalla halaillen ja auringosta nauttien. Oli oikeen mukavaa.
Sit kellon tikittäessä etiäpäin ni kävin ostaa mulle varastoon farmille mukaan otettavaks pari omppua ja kaks pakettia omnom timtam keksejä. Ai että miten mä rakastankaan noita. Niiiin hyviä !
Sitten olikin jo aika valua transit centreen ettimään mulle oikea juna. Kye kulki mukana ku oli ite menossa Rubinaan, missä sen auto oli parkissa ku ajaa sieltä kotio. Oltiin siis matkalla samaan suuntaan, mitänyt mun pysäkki vähän aikasemmin.
Junalippu taskussa soitin sitten pomoherralle ja kerroin et millon juna lähtee ja plaaplaa ja se sano lähettävänsä Suen matkaan. Hieno homma. Eikun siis junaan missä tuli taas käperryttyä Kyen kainaloon matkan ajaks. Ei nimittäin tiedetty että ollaanko näkemässä miten usein nyt ku alotan duunit ja saan nauttia vaan yhdestä vapaapäivästä.
Check out siinä kymmeneltä aamulla, eli kamat kasaan ja ulos. Valuttiin sit kaikkien tavaroiden kanssa kohti queen st. mall mistä napattiin meille subwayn patskut. Mussutettiin ne ulkosalla halaillen ja auringosta nauttien. Oli oikeen mukavaa.
Sit kellon tikittäessä etiäpäin ni kävin ostaa mulle varastoon farmille mukaan otettavaks pari omppua ja kaks pakettia omnom timtam keksejä. Ai että miten mä rakastankaan noita. Niiiin hyviä !
Sitten olikin jo aika valua transit centreen ettimään mulle oikea juna. Kye kulki mukana ku oli ite menossa Rubinaan, missä sen auto oli parkissa ku ajaa sieltä kotio. Oltiin siis matkalla samaan suuntaan, mitänyt mun pysäkki vähän aikasemmin.
Junalippu taskussa soitin sitten pomoherralle ja kerroin et millon juna lähtee ja plaaplaa ja se sano lähettävänsä Suen matkaan. Hieno homma. Eikun siis junaan missä tuli taas käperryttyä Kyen kainaloon matkan ajaks. Ei nimittäin tiedetty että ollaanko näkemässä miten usein nyt ku alotan duunit ja saan nauttia vaan yhdestä vapaapäivästä.
Tässä välissä voisin vaan kasata pienen tiivistelmän mun ajasta Belcamissa.
Belcam 27.3.2012-
Vaikeeta näin jälkikäteen koittaa päättää että mistä aloittaa. Hmm. Aloitan siis esittelemällä mun sijaisperheen. Mun pomona toimi Ulli ja sen vaimona hääräs Sue, jotka molemmat siinä 5-kympin tietämillä. Lisäksi perheessä hääräsi kaks hurjan söpöä (ja lihavaa) koiravanhusta Bully ja Bear, jotka tais rodultaan olla jotain australin lehmäkoiria emmä tiiä. Pitää googlata.
Lisäks tietenki noin miljoona kissaa ja kaks kanaa (joista toinen oli varmasti jonkinsortin koulutettu tappaja).
Kämppä missä asuin oli varsin mainio, rakennettu kahesta erillisestä sodanaikasesta tönöstä jotka Ulli oli sit rempannu ja yhistäny ja jee oli just pähee. Oli oma pieni baarinurkkaus, iiso olkkari, uima-allas, valtava ulkoterde.. Ihan jepa.
Mulla oli käytössä oikeastaan se koko toinen tönö niistä kahesta yhistetystä. Oli oma huone (okei kaks makkaria), oma kylppäri, oma nörttihuone tämmöselle datikselle, oma rauha. Ainoo hetki kun mun rauha häiriinty oli kun Ulli kävi jääkaapilla korkkaamassa kaljan. Asuin siis baaritiskipuolella ja työsuhde-etuihin kuului ilmainen alkoholi. Hassua.
Mun työnkuvaan kuului herääminen aamusella ja Ponieläinten ruokkiminen. Ruokin aamuin vaihtelevasti viidestä kymmeneen hevosta, riippuen paljon meillä milloinkin oli hevosia. Ulkona olevat hurrutin ruokkimaan mönkijällä, ettei nyt liian rankaksi käynyt työnteko.
Ruokkimisen jälkeen siivosin karsinat, yleensä vaan kaksi, mutta välillä oli varsoja sisällä tai junnuja niin sitten määrä nousikin yhtäkkiä kahdesta parhaimmillaan kuuteen. Yleensä vain kaksi tai neljä karsinaa siivottavana kuitenkin. Karsinat kuitenkin kahden normikarsinan kokoisia, että aika tilavia.
Ruokinnan jälkeen lakasin käytävät ja sitten hurrutin varsalaitumelle viemään vauvoille laatikollisen leipää ja sitten eikun talolle vetämään aamupalan (nutri-grain ahh rakkaus) ja suoritin aamudatauksen siinä ohessa. Sitten siinä reilun tunnin päästä ridakamat niskaan ja eikun takasin tallille ja oli aika aloittaa ratsastus.
Kun alotin mun duunin, niin ratsastettaviin kuului August, Alwina ja Pony (oikeelta nimeltä Jetstar aka Jett, mutta tutummin vain Poni). Alwina oli 3v, Augi 4v ja Pony 5v. Junnuja siis kaikki.
Myöhemmin Alwina myytiin, joten ratsastin vain kaksi. Sitten poni lähti takaisin kotiin (oli tuolla vaan koulittavana kun oli ihan mahoton ja kulki lisänimellä little devil) ja vaan Augi jäi. Mun onneksi paikalle saapui kuitenkin uutena Leroy 12v, semmonen ex-kenttähevonen. En oo ikinä ratsastanut yhtä osaavalla hevosella. Se vaan luki mun ajatukset. Siitä oltiin parhaina päivinä tarjottu 300 000 dollaria, mutta nyt oli vaan palautumassa jännevammasta. Ratsastin sillä ensimmäistä kertaa muutaman kuukauden tauon jälkeen ja oli ihan kingi. Mieletön hevonen ja ei kyllä olisi ikinä uskonut luonteen puolesta oriksi. Tosi simppeli otus. Tykkäsin hirveesti ja viikon kohokohta olikin aina se kun pääsin hyppäämään herran kyytiin. Ratsastin Letun siis vaan kerran viikossa sen kinttujen takia.
Noiden lisäksi pääsin keikkumaan ensimmäisenä kahen junnun (Agastina ja Aladdin, 2,5v) kyytiin ja myöhemmin pääsin työskentelemään Suen (joka hoiti junnujen ratsukoulutuksen) kanssa kahen toisen junnun (Agastini ja Cardel, 2,5v) kanssa ihan alusta asti siihen pisteeseen saakka, että oltaisiin hypätty kyytiin. Cardel kuitenkin onnistui jotenkin mystisesti turvottamaan kinttunsa niin, ettei viittitty lähteä tekemään sen suhteen mitään ja Agastinin kaviot vuoltiin päivää ennen aiottua selkäännousua ja oli sitten tosi kipeenä kintuistaan niin päästettiin se pälkähästä ja pääsi tarhaan palautumaan. Oli siis tosi pahannäköset kaviot ja oli ihme, että seppä sai vuoltua ne edes jotenkin kuosiin. Tälläkin junnulla jäi siis selkäännousu kokematta mun toimesta. Mun päivät oli nimittäin käymässä vähiin jo tossa vaiheessa.
Mun oman ratsastuksen lisäksi laitoin Ullille hevoset valmiiksi tai vaihtoehtoisesti hoidin ne ratsastuksen jälkeen. Tähän kaksikkoon kuului World Royal aka Wordly 5v, joka todellakin tiesi olevansa ori. Ihan mahoton tapaus, joka rakasti huomiota. Liiallisuuksiin asti. Kun sen vei tarhaan tai haki sisään niin se oli huutamista ja keulimista kun oli niin hirveesti kavereita ympärillä ja kaikkea !
Toisinaan erittäin rasittavaa.
Kuitenkin ollessaan rauhallinen niin rakasti rapsuttelua ja huomiota yli kaiken. Kunnon halivauva ja mahottoman sympaattinen. Vastapainoksi osasi olla yksi huomiohuora joka ei malttanut seisoa paikallaan hetkeäkään (mielettömän kiva yrittää kääriä pinteleitä) ja huusi niin maan perkeleesti. Kuuroutuminen kävi lähellä. Noina päivinä olisin lähettänyt kaverin pikana makkaratehtaalle.
Wordly oli oikeasti Ullin veljen hevonen ja mieletön liikkuja. Kouluhevonen siis, joka ei hyppäämisestä tajunnut mitään. Tarkoitus käyttää jalostukseen ensi vuoden puolella.
Toisena kaksikosta oli Suen rakkain hevonen eli Kev 6v. Oli tullut Suelle vauvaponina lahjana joltain ja oli ehdottomasti Suen silmäterä.
Toimi nuorempana estehevosena, mutta oli nyt siirtynyt koulupuolelle ja pärjäsi siinä mainiosti. Mieletön hyppääjä ja lahjakas liikkuja ja luonteeltaan mitä leppoisin. Ei hötkyillyt ikinä. Varsin mukava ruuna.
Ratsastamisen ohella hevoset liikkui aina mun parhaaks kattomana päivänä kävelytyskoneessa pessoan juoksutusjärjestelmän kanssa. Yleensä kerran viikossa.
Hevosten liikuttamisen jälkeen mä yleensä hoidin taas ruokinnan ja kävin viskomassa leipää junnuponeille. Päivä oli yleensä pulkassa siinä 4-5pm tienoilla.
Päivät meni hurjan vikkelään. Lisäksi mulla oli aikaa aina välillä seurata mm. Tor van de Bergin treenaamista, joka pyöritti tallia Ullin tiloissa ja rehasin kanssa vähän väliä mun suosikkipiskin kanssa. Polly oli kelpie ja ihan mahtava persoona. Hoiti mun kanssa yleensä ruokinnat istumalla mönkkärissä mun sylissä. Hauska hauva.
Toisinaan käytiin myös kisoissa ja estekisoissa mä hoidin verkat ja Ulli kisas. Koulukisoissa mä hoidin vaan hevoset ja Ulli keikkui kyydissä aina, koska radan suorittava ratsastaja oli ainoa joka sai kilpailualueella olla selässä. Estekisoissa ei moista sääntöä.
Kisoista me tultiin kotiin aina ruusukkeiden kanssa.
Mitäs muuta. Työskentelin siis sen 6krt viikossa. Vapaapäivän sain pitää minä päivänä vaan halusin ja yleensä Sue kyyditsi mut edellisenä iltana Beenleighiin, josta nappasin junan Brisbaneen. Menin siis yleensä miittaa Kyen sinne tai mun rakkaan hollantilaisen kaverin, Jannesin, ja chillasin niiden kanssa kunnes oli aika taas valua takasin töihin.
Kye vietti kans ihan mukavasti aikaa mun seurana tuolla, eli oikeestaan se oli siellä aina kun pääs pois töistä. Etenkin ku se joku päivä sattu sokeutumaan toisesta silmästään päiväks ja siitä johtuen juoksi miljoonissa testeissä ja sai vapaata duunista ni se oli oikeestaan jatkuvasti belcamissa. Sit ku sen päänupista löyty kysta ni oli viel hetken vapaalla ja sit palas töihin ku ei ollu mitään tavattoman vaarallista.
Sen kanssa käytiin sit ajelee ties missä ja käytiin kattoo hurjasti leffoja ja visitoitiin Lamington national park O’Reillys ja syötiin paljon mäkkärin nugetteja.
Great times.
Olikohan vielä jotain tähdellistä. Ei varmaan. En ainakaan muista.
Kaikenkaikkiaan ihan mieletön kokemus ja olin kyl hurjan onnekas että päädyin noin mahtavaan paikkaan.
Laajensin myös mun kokemuksia erikoisten ruokalajien parissa, mistä kiitos Ullille ja sen kokkailuille. En myöskään oo eläissäny syöny yhtä paljon lihaa. Lähes poikkeuksetta illalliseks oli jotain pihviä tai makkaraa tai mitä tahansa lihan kanssa.
Mä tai Sue ei siis koskaan kokattu. Kye kokkas mun puolesta sillon ku se sattu olee paikalla. Hyödyllinen henkilö.
Lauantai 9.6.2012
Mun vika päivä Biddaddabassa.
Ulli ja Sue oli lähteny edellisenä aamuna Byronille viettämään Suen synttäreitä ja mut oli jätetty johtoon. Tuntu aika hyvältä, kun ne luotti muhun sen verran että pysty jättämään koko hoidon mun harteille. Niiden lomailut kun ei kuulunut ihan jokakuukautiseen ohjelmaan, kun ei voinu jättää paikkaa reppureissaaja-työntekijöidensä vastuulle. Olin kuitenki special ja porukat sai niiden tarvitseman loman. Hyvä minä !
Mun vika päivä Biddaddabassa.
Ulli ja Sue oli lähteny edellisenä aamuna Byronille viettämään Suen synttäreitä ja mut oli jätetty johtoon. Tuntu aika hyvältä, kun ne luotti muhun sen verran että pysty jättämään koko hoidon mun harteille. Niiden lomailut kun ei kuulunut ihan jokakuukautiseen ohjelmaan, kun ei voinu jättää paikkaa reppureissaaja-työntekijöidensä vastuulle. Olin kuitenki special ja porukat sai niiden tarvitseman loman. Hyvä minä !
Tein siis aamulla normaalisti aamutallin ja vein Kevin ja Wordlyn ulos ja sitten palasin kämpille pakkaamaan mun kamat valmiiksi. Ulli ja Sue palas siinä aamupäivän aikana ja sitten sanoinkin jo heipat Suelle, jonka kaa oltii tultu tosi läheisiks ja hyppäsin kamoineni Ullin lava-auton kyytiin ja sain kyydin Beenleighiin. Siellä sanottiin heipat ja mä kirmasin brisbaneen menevään junaan.
Olin varannu mulle huoneen City backpackeristä, joten talsin mun erittäin painavan rinkan kanssa sinne. Mulla oli ihan mielettömästi tavaraa, vaikka olin lähettäny osan vaatteista ja papereista ja muusta roinasta Kyen mukana byronille sen kämppään. Tavaravyöry.
Hostelli oli tuttu siitä, että oltiin pari kertaa käytetty sen baaria. Viimeks mm Jannesin kanssa ku olin näkemässä sitä mun vapaapäivänä.
Huone oli 14hlön female dorm ja kämppikset kaikki ihan normaaleita ja mukavia. Etenki kaks irkkutyttöä ja yks ruotsalainen. Mun päivä meni kuitenki koomatessa ja työttömyydestä nauttien.
Sunnuntai 10.6.2012
Varsin hidas aamu, kun heräsin vasta siinä joskus 12 tienoilla. Hupsista keikkaa. Sit kävin pyörimässä keskustassa ja sieltä takasin huoneeseen kattomaan vähän HIMYMiä.
Johanna aka ruotsalainen kämppis tuli kuitenki sit jossai välissä takasin duunista ja ilmotti että me lähetään nyt dokaamaan. Koitin kovasti sanoa että emmä nyt oikeen jaksais, mutta vastarinta oli täysin turhaa. Eikun jonkinsortin meikit naamaan, vaatteet päälle ja ettimään Johannan duunikaverit joiden kanssa oltiin menossa YHAn tiloihin dokaamaan goonia.
Meitä oli sitten lopulta ainakin pari saksalaista, muutama ruotsalainen ja yks suomalainen jäbä. Istuttiin YHAn keittiössä ja pelattiin juomapelejä. Juomapelit ei ollu hyvä idea. Ei ollenkaan.
Maanantai 11.6.2012
Darrakooma.
Raahauduttiin kuitenki Johannan kanssa Colesiin ja ostettiin neljä pussia sipsejä. Molemmat.
Sit vaan katottiin HIMYMiä ja koitettiin selvitä.
Darrakooma.
Raahauduttiin kuitenki Johannan kanssa Colesiin ja ostettiin neljä pussia sipsejä. Molemmat.
Sit vaan katottiin HIMYMiä ja koitettiin selvitä.
Tiistai 12.6.2012
Vietin päivän ikkunashoppaillen. Koitin ettiä mulle uusia kenkiä. Ihan huvin vuoks. Oisin halunnu löytää jotku arkiset korot, mut ei toivookaan. Kaikki oli ihan tylsiä tai järkyttävän kalliita.
Illan hengasin taas vaan Johannan kanssa.
Keskiviikko 13.6.12
Vietin päivän ikkunashoppaillen. Koitin ettiä mulle uusia kenkiä. Ihan huvin vuoks. Oisin halunnu löytää jotku arkiset korot, mut ei toivookaan. Kaikki oli ihan tylsiä tai järkyttävän kalliita.
Illan hengasin taas vaan Johannan kanssa.
Keskiviikko 13.6.12
Mun lekuri oli joku kiinan ihme ja ihan pihalla. Tuli semmonen fiilis, että turhaan tuli käytyä. Sain kuitenkin lähetteen magneettikuvaukseen et jos haluun käydä kuvauttamassa vammasen polven ja jotain uutta rasvaa taistelemaan ring wormia vastaan. Hienoa.
Tuolta talsin takasin hostellille safkaamaan ja sit jonku ajan päästä talsin takasin keskustaan miittaamaan Johannan ja yhen toisen ruotsalaisen tytön.
Pyörin sit jonku aikaa niide kanssa, kunnes talsin taaaas hostellille, mis chillasin irkkukämppisten kanssa.
Torstai 14.6.12
Sain kammettua itteni sängystä taas siinä joskus yhen tienoilla ja vietin aamupäivän koomatessa. Heh. Sit revin itteni liikkeelle ja menin keskustaan pyörimään ja hyörimään.
Sieltä palasin hostellille ja hetken koomaamisen jälkeen päädyin lähtee irkkujen kanssa parille hostellin omaan baariin.
Meillä oli varsin hauskaa. Etenkin kun toinen irkuista joi meidän muidenki edestä ja oli sit jossain välissä jo ihan naamat. Hauska tyyppi. Ite jätin ihan tyytyväisenä dokaamisen sille.
Sit ennen sänkyyn kaatumista mentiin vielä johki mestaan hakee meille ruokaaaaa ja safkattiin ja sitte me valuttiin nukkumaan.
Hurja päivä.
Perjantai 15.6.12
Heräämisen jälkeen Johannan kaa keskustaan shoppailemaan. Piti ostaa jotain pientä porukoille ja löysinki kaiken mitä halusin suhteellisen helposti.
Sitte vielä Coles ja eiku huoneeseen soittamaan greyhoundille. Piti nimittäin varata matka byronille, mistä Kyen mama oli lupautunu tulee hakee mut seuraavana päivänä. Jee.Tarkotus oli nimittäin säästää vähän rahaa ja mennä chillaa Kyen nurkkiin ku se oli palaamassa takasin maanantaina.
Oli muuten ehkä hauskin puhelu ikinä. Alotin puhelun jotenki tosi typerästi sanomal hellooouuu ja sit hajosin ja luurin toisessa päässä ollu jäbä hajos kanssa ja sit naurettii tyhminä ja sit koko puhelu suju jotakuinki samalla tyylillä. Hulvatonta. Mä koitin sanoo jotain ja hajosin. Se koitti sanoo jotai ja se hajos.
Meni iäisyys ennen ku sain lipun varattua ku meil oli nii hauskaa.
Loppuun tyyppi sanoki että mä olin sen uran kohokohta. Hauskin asiakas ikinä.
Ylläri.
Kämppiksetki ihmetteli et kenen kaa mä oikee puhuin ku ne luuli et soitin greyhound mut kuulosti ku oisin puhunu jonku tosi hyvän kaverin kaa.
Hehe.
Ton puhelun jälkeen soitinki sit Kyen mamalle ja kysyin et voiks tulla noutaa mut sillon tällön ja tollon byronilta. Oli ok.
Soittelu oli nii rankkaa et piti hetki kattoo Johannan kaa HIMYMiä. Sit valuttiin Johannan uuteen huoneeseen ku oli vaihtanu isompaan ja halvempaan dormiin, mis se sit kopioi vähän leffoja mun kovolta.
Sieltä valuin pakkaamaan mun kamat ja kävin safkaamassa ennen ku palasin koomaamaan Johannan seuraan.
15.6.2012
Little town, it's a quiet village. Everyday, like the one before.
Hahaa blogi on täällä taas !
Vähän menee vieläkin väärässä päivässä, taino kuukaudessa, mut hei sivuseikka. Vietin tossa justiinsa 3kk farmiduunia tehden eli siis ratsastin nuoria hevosia ja hoidin ruokkimiset ja paskanlappamiset ja muut oheisduunit siinä sivussa. Mielettömät 3kk ja opin kauheesti uutta. Paikka oli tosi hieno ja ihmiset mukavia, mutta kirjottelen jonkun koosteen siitä tässä joku päivä.
Nyt majailen brisbanessa jälleen kerran. Saavuin lauantaina ja lähden huomenna kohti byronia. Taas. Meen asustelemaan Kyen nurkkiin, vaikkakaan se ei oo paikalla kun vasta maanantaina. Hups.
Tiedossa on ainakin joku reissu jolleki wooyung biitsille. Löysin paikan ku satuin googlailemaan hassun kuulosia paikkoja ja ilmotin Kyelle että me mennään sinne telttailemaan. Hieno idea.
Lisäks meijän pitää nyt vihdoin varata ne lennot uuteen seelantiin.
Koitan saada blogin nyt taas ajan tasalle ja kuvia tulemaan ja kaikkea, mutta juu. Voi mennä hetki haha. Nauttikaa nyt edes tästä pikkusesta pätkästä. Mä oon vieläkin ilonen että pääsin pois bowenista.
Sunnuntai 25.3.2012
Kamat kasaan ja check out kybältä. Pyysin ihmeellisen jenkkileffatyylisen karavaaniparkin pitäjää soittaa mulle taksin lentokentälle ja en kauaa joutunut venaamaan. Joku jäbä kuitenki ehti tulla juttelee niitä näitä. Perus.
Lentokentälle hurrutellessa juttelin taksikuskin kanssa ja aika meni ihan hujauksessa.
Kentällä check in ja kamat ruumaan. Sitten tiedossa olikin mukavasti odottelua, kun olin paikalla siinä puol 11 ja mitäköhän mun lento lähti öö kolmen tienoilla ? Ei niin mitään muistikuvaa.
Istuin sitten kentällä ja hyödynsin paikan kahvilaa (joo oli aika pieni kenttä...) ja ilmasta nettiä ja stalkkasin ohikulkevia ihmisiä. Ihan lepposasti siis meni odottelu.
Vihdoin sitten joskus siinä pääsin koneeseen ja muutaman tunnin lentelyn jälkeen saavuin brisbaneen. Taas. Sitte eikun kamat liukuhihnalta ja taksijonoon. Olin tosiaan miittaamassa Kyen jossain hostellissa missä se aina hengaa ku joutuu duunin takii kökkii brissies aina vähän väliä. En nyt millään muista paikan nimeä, mutta hieno se oli ku mikä. Taksikuskin kurvatessa siihen hotellin eteen ni koitin vielä kovasti änkyttää että onkohan tää nyt ihan se oikee paikka. Intialainen ystäväni kuitenki vakuutti että oikeessa paikassa ollaan, joten soitin Kyelle et oon vissiin oikeessa paikassa että voiko herra raahautua hakemaan mut.
Sieltähän se sitten taapers lasiovista ulos, makso taksin ja otti mun kamat kantoon.
Lähettii melkeinpä heti siitä pörräämään hetkeks kaupunkiin ku nälkä ja kaikkee. Mmm ruokaa.
Maanantai 26.3.2012
Soittelin heräämisen jälkeen sinne mun farmiduunimestaan, että oon vihdoin päässy pois bowenista ja pääsisin matkustamaan Biddaddabaan tiistaina. Asia selvä ja sovittiin että nappaan ti jossain välissä junan beenleighiin ja sieltä joku Sue niminen tyyppi tulee hakemaan mut. Ok. Hienoa.
Maanantai menikin sitten ihan vaan Kyen kanssa hengatessa. Koomattiin, käytiin syömässä, leffassa... Ei mitää erikoista.
Vähän menee vieläkin väärässä päivässä, taino kuukaudessa, mut hei sivuseikka. Vietin tossa justiinsa 3kk farmiduunia tehden eli siis ratsastin nuoria hevosia ja hoidin ruokkimiset ja paskanlappamiset ja muut oheisduunit siinä sivussa. Mielettömät 3kk ja opin kauheesti uutta. Paikka oli tosi hieno ja ihmiset mukavia, mutta kirjottelen jonkun koosteen siitä tässä joku päivä.
Nyt majailen brisbanessa jälleen kerran. Saavuin lauantaina ja lähden huomenna kohti byronia. Taas. Meen asustelemaan Kyen nurkkiin, vaikkakaan se ei oo paikalla kun vasta maanantaina. Hups.
Tiedossa on ainakin joku reissu jolleki wooyung biitsille. Löysin paikan ku satuin googlailemaan hassun kuulosia paikkoja ja ilmotin Kyelle että me mennään sinne telttailemaan. Hieno idea.
Lisäks meijän pitää nyt vihdoin varata ne lennot uuteen seelantiin.
Koitan saada blogin nyt taas ajan tasalle ja kuvia tulemaan ja kaikkea, mutta juu. Voi mennä hetki haha. Nauttikaa nyt edes tästä pikkusesta pätkästä. Mä oon vieläkin ilonen että pääsin pois bowenista.
Torstai 22.3.2012
Check out jälleen ja eiku pysäkille venaamaan bussia. Olin soittanu greyhoundille ed. iltana ja teiden piti olla kuulema kunnossa. Siinä vaiheessa ku bussi oli kymmenisen minuuttia myöhässä ni paikalle saapu huhu et se on jääny jumiin jonneki jonku hajonneen sillan takia. Tässä vaiheessa teki mieli alkaa itkeä. Kävin sit kysyy matkatoimistotädiltä et okse kuullu mitään ja sano et pitäs olla vaan pieni viivästys.
Valuin sitte oottamaan bussia ja odotin ja odotin ja odotin ja... noh. odotin. Soittelin sitte sinne greyhoundille taas vaihteeks ja miten iloinen uutinen niillä olikaan mulle: jumissa bowenissa lauantaihin asti ! Ei busseja ennen sitä. Voi helvetti.
Ei siinä sitte muuta ku vaihteeks rinkka selkään ja matka kohti hostellia. Tällä kertaa menin kuitenki eri hostelliin, mut ei mitään muistikuvaa että mikä sen nimi oli ? Pitänee googlata joku päivä haha. Oli kuitenki tosi mukava paikka. Hurjan rento ja kämppikset kivoja. Kelasin siis selviytyväni nää pari päivää vielä.
Perjantai 23.3.2012
Yö meni mielenkiintosesti. Heräsin ehkä miljoonasti siihen, et joku random jäbä tiirikoi ittensä meijän huoneeseen. Sillä oli jotain tosi tärkeetä asiaa mun kämppikselle (joka oli sammunu ajat sitte tehtyään turhankin läheistä tuttavuutta ystävämme goonin kanssa), mutta ei kuitenkaan saanut tätä heirelle. Se siis ihan tosissaan tiirikoi tiensä sisälle, heitti valot päälle ja alko huutaa kämppiksen nimeä. Ömm. Just.
En tiiä montako kertaa käskin sen häipyä ja aina kun se hävis ni kävin lukitsee oven ja sammuttaa ne valot. Ilmeisen turhaan kuitenkin, koska johan se kohta taas seiso tutulla paikallaan.
Varmaan tunnin-pari se jakso yrittää, kunnes luovutti. Lievästi vammautunut yksilö.
Päivä meni koomatessa niinku nyt bowenissa yleensäkin. Ei tapahtunut niin mitään ja tylsyyskuolema uhkasi.
Lauantai 24.3.2012
Olin hereillä ja valmiina jo ennen check outtia ! Ihme. Vissiin pieni hinku päästä lähtemään bowenista. Jumitin kuitenki hostellilla aina siihen johonkin iltapäivään kunnes oli aika jälleen kerran nostaa rinkka selkään ja suunnata pysäkille venaamaan bussia.
Lievästi alko jo tuskanhiki iskemään pintaan kun bussi oli kymmenisen minuuttia aikataulusta jäljessä. Olin täysin vakuuttunut siitä, että mä en vieläkäään pääse pois kunnes se ihana punainen greyhoundin logolla varustettu bussi ilmestyi näköpiiriin ! Voi sitä riemua kun vihdoin pääsin hyppäämään kyytiin ja sain sanottua heipat bowenille ! Vihdoin olin matkalla poies !
Loppuaika menikin bussissa istuen kun matkasin kohti mackayta, mihin mun bussipassi päätty.
Bussissa istuessa koitin miettiä että missä mä oikeen vietän mun yön, ku mihkään hostelliin en tuntunu pääsevän. Kye sit huolehti musta jälleen kerran ja varas ja makso mulle jonku mökin johonki traileriparkkiin.
Olin kanssa päättänyt lentää mackaysta brisbaneen bussilla kulkemisen sijaan, koska sillä mä säästin yhen päivän ja halusin viettää sen yhen päivän kyen luona. Sitten kun oli aika matkata vihdoin töihin.
Joskus myöhään saavuin sitten mackayihin ja soitin itelleni taksin tohon mun yöpaikkaan. Kuski oli hurjan mukava ja se esitteli mulle vähän mackayta siinä ajellessa. Tärkein mitä mun kuulema tuli tietää oli että missä on paloasema. Näytti sen mulle. Just in case.
Perille löydettiin helposti ja sain kyydin suoraan oven eteen. Kauheen kilttiä. Maksoin ja kiitin ja sanoin heipat. Sitte eikun mökkiin sisään !
Oli aika kiva pikku mökki ! Oli parisänky ja oma keittiö ja telly ja raamattu ja kaikki. Ahh.
Aika nopeesti hipsin kuitenkin nukkumaan.Check out jälleen ja eiku pysäkille venaamaan bussia. Olin soittanu greyhoundille ed. iltana ja teiden piti olla kuulema kunnossa. Siinä vaiheessa ku bussi oli kymmenisen minuuttia myöhässä ni paikalle saapu huhu et se on jääny jumiin jonneki jonku hajonneen sillan takia. Tässä vaiheessa teki mieli alkaa itkeä. Kävin sit kysyy matkatoimistotädiltä et okse kuullu mitään ja sano et pitäs olla vaan pieni viivästys.
Valuin sitte oottamaan bussia ja odotin ja odotin ja odotin ja... noh. odotin. Soittelin sitte sinne greyhoundille taas vaihteeks ja miten iloinen uutinen niillä olikaan mulle: jumissa bowenissa lauantaihin asti ! Ei busseja ennen sitä. Voi helvetti.
Ei siinä sitte muuta ku vaihteeks rinkka selkään ja matka kohti hostellia. Tällä kertaa menin kuitenki eri hostelliin, mut ei mitään muistikuvaa että mikä sen nimi oli ? Pitänee googlata joku päivä haha. Oli kuitenki tosi mukava paikka. Hurjan rento ja kämppikset kivoja. Kelasin siis selviytyväni nää pari päivää vielä.
Perjantai 23.3.2012
Yö meni mielenkiintosesti. Heräsin ehkä miljoonasti siihen, et joku random jäbä tiirikoi ittensä meijän huoneeseen. Sillä oli jotain tosi tärkeetä asiaa mun kämppikselle (joka oli sammunu ajat sitte tehtyään turhankin läheistä tuttavuutta ystävämme goonin kanssa), mutta ei kuitenkaan saanut tätä heirelle. Se siis ihan tosissaan tiirikoi tiensä sisälle, heitti valot päälle ja alko huutaa kämppiksen nimeä. Ömm. Just.
En tiiä montako kertaa käskin sen häipyä ja aina kun se hävis ni kävin lukitsee oven ja sammuttaa ne valot. Ilmeisen turhaan kuitenkin, koska johan se kohta taas seiso tutulla paikallaan.
Varmaan tunnin-pari se jakso yrittää, kunnes luovutti. Lievästi vammautunut yksilö.
Päivä meni koomatessa niinku nyt bowenissa yleensäkin. Ei tapahtunut niin mitään ja tylsyyskuolema uhkasi.
Lauantai 24.3.2012
Olin hereillä ja valmiina jo ennen check outtia ! Ihme. Vissiin pieni hinku päästä lähtemään bowenista. Jumitin kuitenki hostellilla aina siihen johonkin iltapäivään kunnes oli aika jälleen kerran nostaa rinkka selkään ja suunnata pysäkille venaamaan bussia.
Lievästi alko jo tuskanhiki iskemään pintaan kun bussi oli kymmenisen minuuttia aikataulusta jäljessä. Olin täysin vakuuttunut siitä, että mä en vieläkäään pääse pois kunnes se ihana punainen greyhoundin logolla varustettu bussi ilmestyi näköpiiriin ! Voi sitä riemua kun vihdoin pääsin hyppäämään kyytiin ja sain sanottua heipat bowenille ! Vihdoin olin matkalla poies !
Loppuaika menikin bussissa istuen kun matkasin kohti mackayta, mihin mun bussipassi päätty.
Bussissa istuessa koitin miettiä että missä mä oikeen vietän mun yön, ku mihkään hostelliin en tuntunu pääsevän. Kye sit huolehti musta jälleen kerran ja varas ja makso mulle jonku mökin johonki traileriparkkiin.
Olin kanssa päättänyt lentää mackaysta brisbaneen bussilla kulkemisen sijaan, koska sillä mä säästin yhen päivän ja halusin viettää sen yhen päivän kyen luona. Sitten kun oli aika matkata vihdoin töihin.
Joskus myöhään saavuin sitten mackayihin ja soitin itelleni taksin tohon mun yöpaikkaan. Kuski oli hurjan mukava ja se esitteli mulle vähän mackayta siinä ajellessa. Tärkein mitä mun kuulema tuli tietää oli että missä on paloasema. Näytti sen mulle. Just in case.
Perille löydettiin helposti ja sain kyydin suoraan oven eteen. Kauheen kilttiä. Maksoin ja kiitin ja sanoin heipat. Sitte eikun mökkiin sisään !
Oli aika kiva pikku mökki ! Oli parisänky ja oma keittiö ja telly ja raamattu ja kaikki. Ahh.
Sunnuntai 25.3.2012
Kamat kasaan ja check out kybältä. Pyysin ihmeellisen jenkkileffatyylisen karavaaniparkin pitäjää soittaa mulle taksin lentokentälle ja en kauaa joutunut venaamaan. Joku jäbä kuitenki ehti tulla juttelee niitä näitä. Perus.
Lentokentälle hurrutellessa juttelin taksikuskin kanssa ja aika meni ihan hujauksessa.
Kentällä check in ja kamat ruumaan. Sitten tiedossa olikin mukavasti odottelua, kun olin paikalla siinä puol 11 ja mitäköhän mun lento lähti öö kolmen tienoilla ? Ei niin mitään muistikuvaa.
Istuin sitten kentällä ja hyödynsin paikan kahvilaa (joo oli aika pieni kenttä...) ja ilmasta nettiä ja stalkkasin ohikulkevia ihmisiä. Ihan lepposasti siis meni odottelu.
Vihdoin sitten joskus siinä pääsin koneeseen ja muutaman tunnin lentelyn jälkeen saavuin brisbaneen. Taas. Sitte eikun kamat liukuhihnalta ja taksijonoon. Olin tosiaan miittaamassa Kyen jossain hostellissa missä se aina hengaa ku joutuu duunin takii kökkii brissies aina vähän väliä. En nyt millään muista paikan nimeä, mutta hieno se oli ku mikä. Taksikuskin kurvatessa siihen hotellin eteen ni koitin vielä kovasti änkyttää että onkohan tää nyt ihan se oikee paikka. Intialainen ystäväni kuitenki vakuutti että oikeessa paikassa ollaan, joten soitin Kyelle et oon vissiin oikeessa paikassa että voiko herra raahautua hakemaan mut.
Sieltähän se sitten taapers lasiovista ulos, makso taksin ja otti mun kamat kantoon.
Lähettii melkeinpä heti siitä pörräämään hetkeks kaupunkiin ku nälkä ja kaikkee. Mmm ruokaa.
Maanantai 26.3.2012
Soittelin heräämisen jälkeen sinne mun farmiduunimestaan, että oon vihdoin päässy pois bowenista ja pääsisin matkustamaan Biddaddabaan tiistaina. Asia selvä ja sovittiin että nappaan ti jossain välissä junan beenleighiin ja sieltä joku Sue niminen tyyppi tulee hakemaan mut. Ok. Hienoa.
Maanantai menikin sitten ihan vaan Kyen kanssa hengatessa. Koomattiin, käytiin syömässä, leffassa... Ei mitää erikoista.
25.3.2012
No one knows what changes, big or small, lie ahead. One thing is certain, our journey's not over
Dodii ja tässä sitte se Part 2. Vieläkään ihan oikeessa päivässä mennä, mut nyt sentään vaan päivää, paria jäljessä.. Ei suinkaan kuukautta. Heh. Pahoittelen kuvien puutetta, mut blogger jumii ja en jaksa. Haluun vaan saada tekstit esille ! Vihdoin.
Tällä hetkellä istun siis Mackayn lentokentällä. Lattialla.
Olin yhen yön jossain karavaaniparkissa ja nyt sit lennän kolmen tienoilla brissieen. Siellä miittaan Kyen ja hengataan yhessä pari päivää ennen ku mun on aika suunnata töihin !
Nauttikaa lukemisesta. Kannattaa varmaan varustautua kunnon yöunilla ja kahvilla ja sitte eiku antaa mennä vaan. Oon erittäin ylpeä jos joku suoriutuu molemmista teksteistä saman päivän aikana.
Nyt saattaa olla tiedossa hetken päivityskatko, koska en tiiä onko mulla nettiä sitte duunipaikassa vaiko ei. Mielenkiinnolla odotan !
Tiistai 28.2.2012
Tällä hetkellä istun siis Mackayn lentokentällä. Lattialla.
Olin yhen yön jossain karavaaniparkissa ja nyt sit lennän kolmen tienoilla brissieen. Siellä miittaan Kyen ja hengataan yhessä pari päivää ennen ku mun on aika suunnata töihin !
Nauttikaa lukemisesta. Kannattaa varmaan varustautua kunnon yöunilla ja kahvilla ja sitte eiku antaa mennä vaan. Oon erittäin ylpeä jos joku suoriutuu molemmista teksteistä saman päivän aikana.
Nyt saattaa olla tiedossa hetken päivityskatko, koska en tiiä onko mulla nettiä sitte duunipaikassa vaiko ei. Mielenkiinnolla odotan !
Tiistai 28.2.2012
Herätys mukavasti siinä 4.45am ku lento oli lähössä 6.05am... Väsytti pikkasen. Onneks oli kamat pakattuna ja ainoo mitä piti tehä ni oli heittää vaatteet päälle ja käydä pesee hampaat. Sit check-out ja eiku talsimaan kohti lentokenttää. Onneks oli vaan joku 10min kävely.
Perille päästyä käväsin tekee check-in ja heh rinkka nykyään vajaa 17kg. Suorastaan kevyt.
Sitte turvatarkastus ja eiku odottaa koneeseen pääsyä.
Koneessa istuin jonku aussitädin vieressä jonka kanssa juteltiin sitte niitä näitä ja aika nopsakasti meni lento. Yhtiönä tais olla virgin australia jos muistan oikein. Saatan valehdella.
Saavuttiin Melbourneen aikataulusta jäljessä. Jopa niinkin, että siinä vaiheessa ku porukkaa alettiin päästää ulos ni ois pitäny jo olla toisella portilla valmiina. Heh.
Ei voinu mitään ja toinenki kone oli sit pikkasen myöhässä ni meni aika näppärästi.
Tosiaan mulla oli vaihto melbournessa ja vasta sieltä pääsin lentämään kohti Adelaidea.
Joskus siinä hypäsin sitte Adelaideen menevään koneeseen ja se lento meniki aika pitkälti vaan nukkuessa. Nukkuminen on kivaa.
Saavuin Adelaideen joskus 11am tietämillä vaikkaki olin jo tossa vaiheessa tippunu kärryiltä et mitä se kello oikeen oli. Oli pitäny nimittäin vaihtaa aikaa ku reissasin byron-coolie, coolie-melbourne, melbourne-adelaide... Koita siinä nyt pysyä mukana.
Nappasin siis rinkan mukaan ja menin vaan istuu johonki dataamaan. Jee lentokenttien ilmanen wifi jee. Latasin jotain kuvia ja naamakirjailin ja ku olin nörtteilly tarpeeks ni suuntasin maksaa lentokenttäbussin ja valuin sinne kökkimään ja ihmettelemään Adelaidea.
Matkan ajan juttelin kuskin kanssa reissaamisesta ja tämmösestä. Kauheen moni on kiinnostunu täst yksin reissaamisesta ja aina tenttaamassa et miten mä pärjään ja eiks se oo pelottavaa ja nii. Hassua. Tuskin kuitenkaan oon ainoo yksin reissaava keneen porukka törmää. Kuiteski, matka meni varsin nopsakasti ja sitte mä jo löysinki itteni seisomasta Annies placen ovelta. Eiku sisään ja check-in.
Talo oli kovin ihana, varsin symppis ja porukka vaikutti mukavalta. Heti oli jotenki kotoisa olo. Mä päädyin sitte semmoseen 10hlön mixed dormiin missä mun lisäks majaili kylläki vaan yks saksalainen, yks irkku ja yks italia.
Ihmettelin sitte hetken et mihkä sitä oon nyt tullu ja sit lähinki jo ettimään kauppaa. Mitään havaintoa suunnasta, mut seikkailumielellä mentiin ja ei kauaa mennykään ku bongasin Colesin. Hitsit oon taitava.
Ladoin sitte sylin täyteen ruokaa ja talsin takasin hostellille. Siellä juttelin sit kämppisten kanssa ja käytin hyväkseni hostellin ilmasta wifiä. Hemuli miten oli kehno...
Lopulta olin väsy ja oli aika painua pehkuihin.
Sitte turvatarkastus ja eiku odottaa koneeseen pääsyä.
Koneessa istuin jonku aussitädin vieressä jonka kanssa juteltiin sitte niitä näitä ja aika nopsakasti meni lento. Yhtiönä tais olla virgin australia jos muistan oikein. Saatan valehdella.
Saavuttiin Melbourneen aikataulusta jäljessä. Jopa niinkin, että siinä vaiheessa ku porukkaa alettiin päästää ulos ni ois pitäny jo olla toisella portilla valmiina. Heh.
Ei voinu mitään ja toinenki kone oli sit pikkasen myöhässä ni meni aika näppärästi.
Tosiaan mulla oli vaihto melbournessa ja vasta sieltä pääsin lentämään kohti Adelaidea.
Joskus siinä hypäsin sitte Adelaideen menevään koneeseen ja se lento meniki aika pitkälti vaan nukkuessa. Nukkuminen on kivaa.
Saavuin Adelaideen joskus 11am tietämillä vaikkaki olin jo tossa vaiheessa tippunu kärryiltä et mitä se kello oikeen oli. Oli pitäny nimittäin vaihtaa aikaa ku reissasin byron-coolie, coolie-melbourne, melbourne-adelaide... Koita siinä nyt pysyä mukana.
Nappasin siis rinkan mukaan ja menin vaan istuu johonki dataamaan. Jee lentokenttien ilmanen wifi jee. Latasin jotain kuvia ja naamakirjailin ja ku olin nörtteilly tarpeeks ni suuntasin maksaa lentokenttäbussin ja valuin sinne kökkimään ja ihmettelemään Adelaidea.
Matkan ajan juttelin kuskin kanssa reissaamisesta ja tämmösestä. Kauheen moni on kiinnostunu täst yksin reissaamisesta ja aina tenttaamassa et miten mä pärjään ja eiks se oo pelottavaa ja nii. Hassua. Tuskin kuitenkaan oon ainoo yksin reissaava keneen porukka törmää. Kuiteski, matka meni varsin nopsakasti ja sitte mä jo löysinki itteni seisomasta Annies placen ovelta. Eiku sisään ja check-in.
Talo oli kovin ihana, varsin symppis ja porukka vaikutti mukavalta. Heti oli jotenki kotoisa olo. Mä päädyin sitte semmoseen 10hlön mixed dormiin missä mun lisäks majaili kylläki vaan yks saksalainen, yks irkku ja yks italia.
Ihmettelin sitte hetken et mihkä sitä oon nyt tullu ja sit lähinki jo ettimään kauppaa. Mitään havaintoa suunnasta, mut seikkailumielellä mentiin ja ei kauaa mennykään ku bongasin Colesin. Hitsit oon taitava.
Ladoin sitte sylin täyteen ruokaa ja talsin takasin hostellille. Siellä juttelin sit kämppisten kanssa ja käytin hyväkseni hostellin ilmasta wifiä. Hemuli miten oli kehno...
Lopulta olin väsy ja oli aika painua pehkuihin.
Keskiviikko 29.2.2012
Heräsin siinä aamupalalle eli joskus ennen kaheksaa valuin keittiöön kirja kainalossa ja paahdoin vähän leipää. Sit menin ulos lukee ja syömään.
Kylläisenä hain koneen paikalle ja suoritin aamudataukset ku ei tohon aikaan kuulu tehä vielä yhtään mitään. Ei todellakaan.
Heräsin siinä aamupalalle eli joskus ennen kaheksaa valuin keittiöön kirja kainalossa ja paahdoin vähän leipää. Sit menin ulos lukee ja syömään.
Kylläisenä hain koneen paikalle ja suoritin aamudataukset ku ei tohon aikaan kuulu tehä vielä yhtään mitään. Ei todellakaan.
En tehny mitään erikoisempaa, hengasin kämppisten kanssa ja olin sosiaalinen. Kauheen kivoja tyyppejä kaikki. Nii ja sit soittelin jonku tätösen kanssa duunipaikasta ja se sano ilmottavansa mulle parin päivän sisällä et valitseeks ne mut vai jonku toisen. Pooloponeja ja polocrossea. Mitään havaintoa kummastakaan lajista.
Torstai 1.3.2012
Sato. Eli ei mitään erikoisempaa puuhaa. Kuhan taas hengasin tyyppien kanssa ja valitin sadetta ja kylmää. Adelaidessa oli oikeesti ihan jäätävää ! Huppari niskassa piti kulkea ku ihan oli kylmä. Hurr.
Jossai välissä hipsittiin saksalaisen kämppiksen kanssa kauppaan ja pyörittiin hetki ympyrää ku piti saada vähän jotain tehtyäki. Hostellille jumittuu kovin helposti vaa hengaa tyyppien kaa.
Käytiin siis ettimässä mulle hostelli viikonlopuks ku Annies place täyteen buukattu yhyy. Eksyttiin semmoseen paikkaan ku Shakespeare backpackers, joka tyyliin korttelin päässä anniesta. Hyvä paikka siis.
Kävin sit ilmottaa mun tulosta sinne ja jee.
Perjantai 2.3.1012
Check-out ! Herätys reippaana puol 10 ja sit taas väsytti niin kovasti et torkutin aina kymmeneen asti. Sit käväsin heittää liinavaatteet pois ja tsekkaa ulos ja eiku takas sänkyyn. Nukkumista vielä noin tunnin verran, kunnes aloin pakkaa kamoja.
Kamojen pakkaamisen jlk jätin ne vaa huoneen nurkkaan aina siihe asti et kävin heittää ne jossain välissä shakespeareen.
Sieltä valuin takasin annies placeen ja lähettiin saksalaisen kämppiksen kaa ihmettelee keskustaa.
Shoppailua !
Käveltiin ja vaellettiin ja eksyttiin lopulta kattoo jotai taikuria. Se oli hauska tyyppi.
Tuolta hairahduttiin maagiseen kauppaan mistä mulle tarttu mukaan maagisen päheet kultaset shortsit ! En vaan voinu vastustaa niitä, vaikka järki sano että älä osta. Mun oli vaan ihan pakko saada ne. Yyberpäheet !
Sit vaellettiin lisää, käytiin MÄKISSÄ ja lopulta löydettiin ittemme takasin hostellilta. Melkeen jäin jo shakespeareen hengaa, mut sit njää mitä mä siellä eli eiku takas annies placeen.
Ilta meniki porukan kanssa hengatessa varsin rattosasti, kunnes jokus 11pm tienoilla valuin sit nukkuu mun unihostelliin.
Tai siis ”nukkumaan”... Törmäsin hostellilla mun johonki aussikämppikseen ja voi luoja ku oli puhelias täti ! Puhu ja puhu ja puhu aina 2am asti. Mun osuus keskustelusta meni jotakuinki näin: ”mmh.” ”oh really” ”i know” ”I didnt know that” ”oh you did” ”noooo”. Hitsiläinen ku se ei hiljentyny millään ! Voin kertoo ettei mulla oo oikee mitää muistikuvaa siitä mitä se selitti. Kunhan nyökyttelin pontevasti ja piilostin haukotukset.
Lauantai 3.3.1012
Heräsin siinä joskus ja hipsin aamiaiselle, mistä löysin ikävä kyllä taas papupatatädin ja ninjamaisista piiloutumisyrityksistä huolimatta se bongas mut. Sit kuuntelin taas reilun tunnin sen löpinöitä kunnes ilmotin et haluun ehtii käydä suihkussa ennen annies placeen valumista ja sanoin heipat. Huh.
Hipsutin sitte taas Annies place ja siellä lagasin hetken ennen ku lähettiin saksalaisen ex-kämppiksen kaa pyörii keskustaan. Kuhan taas vaan pyörittiin ja hyörittiin ja käytiin salee mäkissä.
Hostellilla sitte hengasin taas iloisena ja jossai välissä ku istuin koneel ulkosalla ni pojat tulee tiedustelee et oonks lähös niiden kanssa ulos. Olin et njää emmä nyt.
Sit myöhemmin tuli yks aussijäbä joka oli jo vähän tilulilu ni jubaa ja heitettii tyhmää läppää ja emmä enää muista miten tää juttu meni mut yhtäkkiä se katos ja kävi väsää itelleen pussin päähän. Siis muovipussi mihin se oli tehny silmien kohalle reiät. Ahhhaa mitääh. Sit se raahas mut ihmettelemään isoa australia – karttaa ja sit se selittiki kovasti miten se synty siellä ja kasvo täällä mut asuu tuolla ja siis tän stoorin kuulin ainaki seittemän kertaa. Oli hulvaton tyyppi kunnon aussiaksentilla.
Sit ennen ku olin valuu takas shakespeareen ni popsin mun ilta-omenaa ja menin sit istuu poikien seuraan ja emmä tiiä miten tää tapahtu, mut jotenki ne sai puhuttua mut lähtemään niiden kanssa ulos.
Huono idea.
Oltiin saatu jotai ilmanen sisäänpääsy –lipukkeita johki Balcony partyihin. Grand opening ja kaikkee. Lähettii sit ettimään paikkaa ja kyllähän etittiinki. Mun lisäks matkassa oli siis kaks aussia, yks irkku, yks ruotsalainen ja yks britti. Voin kertoa että älkää ikinä antako ruotsalaisen toimia kartturina. Ikinä. Päädytte vaa menee ees-taas ja eksymään jokaisen kulman takana.
Joo eksyttiin siis matkalla pari kertaa ja meni varmaan tunti ennen ku nää kääliöt osu oikeeseen paikkaan. Ei ihan näyttäny miltään menomestalta ja mietittiin jo et tultiinkohan ees oikeeseen paikkaan. Kysyttiin sit joltin nevarilta et tietääks se tost kemutusmestast mitään ja se ohjas meijät valuu portaat ylös. Hienoa.
Löydettiin sit vihdoin tiemme maailman mahtavimpiin parvekepartyihin ikinä. Noin oisin voinu kirjottaa jos tommonen menomesta ois löytyny. Sen sijaan päädyttiin istumaan parvekkeelle jossa meijän lisäks oli ehkä viis muuta. Upeeta !
Ei musiikkia, ei valoja, ei ihmisiä... JES. Juomat oli sentään halvat ja pojat sytytti partsin reunalle sijotetut soihdut palamaan, ni vähän tilanne parani. Vähän.
Päädyttii sit jäämään parille tonne ku halpaa ja samalla mietittiin et mihinkäs sitte. Tässä välissä porukan toinen aussi katos jonneki ja meki lähettiin sit menee. Päädyttiin taas vaeltelee ympäriinsä kunnes koitettiin päästä sisään jonneki mut se tyssäs siihen ku britiltä puuttu henkkarit. Chas 23v ei päässy sisään. Haha hulvatonta.
Koitettiin sit johonki toiseen paikkaan, mut taas jäi papereista kiinni. Täs välis britti ilmotti et lähtee menee ku ei se pääse mihinkää eikä haluu pilaa meijän iltaa. Irkku heitti sit läpäl et hei mul on kahet henkkarit et käytä mun toisia. Kuningasidea ! Ne oli molemmat aika samannäkösiä ja hei kuka nyt näkee parran takaa täydellisiä kasvonpiirteitä... Haaha ! Eiku tuumasta toimeen ja arvatkaa vaa mentiinkö kaikki heittämällä sisään seuraavaan paikkaan. Tietenki.
Paikka oli aika lame. Siellä illan kohokohta oli bilis, mitä kukaan näistä ei osannu pelata yhtään. Ei yhtään. Mä en ees vaivautunu kokeilemaan. Johan se on tiedossa et mä en osaa sohia sillä kepillä yhtään. Sen sijaan mä keskityin tekee sotamaalauksia pojille. Kaikki tietää sen hassun palikan mil hinkataan sitä keppiä. No siitähän lähtee hyvin väriä ! Tein sit hienoja kasvomaalauksia ja kannustin epätoivosia bilistähtiä siinä sivussa.
Tuolta lähettiin taas feikkihenkkareiden kanssa kohti toista niistä paikoista mihin brittiä ei oltu päästetty. Nyt ei ollu mitään ongelmaa ja valuttiin sit kaikki perässä johonki vähän outoon paikkaan. Se oli outo. Tai ei niinkään paikka vaan ne ihmiset siellä. Kummallisia.
Sitte me taas vaan istuttiin ja heitettiin tyhmää läppää ja kuhan nyt oltiin vähän vammasia. Siinä joskus öö 4am tienoilla lähettiin ulos istumaan ja siellä istuessa yökkäiltiin jonku jäbän persvaolle. Rekkamies hymyili siis varsin maireasti viereisessä pöytärykelmässä ja en tiiä miten pojat sai taas yllytettyä mut tekemään jotain niinki viisasta ku ottamaan tyhjän röökipaperipaketin, kävelemään rekkiksen luoke, tunkemaan tyhjän röökipaperipaketin toisen perseeseen ja kävelemään takasin poikien luokse.
Tajus ainaki nostaa niitä housujaan.
Sitte me taas jäätiin pohtimaan elämän ikuisuuskysymystä: Mitäs sitte.
Pojat oli hyvässä nousussa menossa strippiklubille ja mä ilmotin lähteväni nukkumaan ku paikallinen yöelämä lievästi kuollutta. Britti sano kans et lähtee mun kans kävelee hostellille ja loput nappas sit taksin mut just ennen ku ne lähti, ni aussi hyppäs sittenki ulos ja ilmotti lähtevänsä meijän kanssa hostellille.
Irkku ja ruotsi lähti sit kahestaan ettimään jotain menomestaa ja me lähettiin valuu takas hostellille. Matkalla pysähdyttiin mäkkärillä, mistä aussi nappas jonku toisen kahvin ja anto sen britille wtf ja mä ostin ranet. Omnom. Oli maittavaa.
Sitte matkattiin hostellille kauheessa tuulessa ja tuiskeessa.
Hostellilla istuttiin sit vaa ulkona juttelemassa kunnes mä lähin nukkumati.
Sunnuntai 4.3.2012
Hostellilla hengailua ja jee. Käytiin saksalaisen kanssa taas vaeltelemassa ja tällä kertaa haettiin meille valtaisat subin patskut. Omnom.
Annies placessa katoin ruottalaisen kanssa Bad Boys leffan ja siinä oliki se päivä.
Hurjan villiä.
Maanantai 5.3.2012
Siirryin takas Annies place ! JEE. Ilon päivä. Siellä sitte aamupäivä menijubaillessa kaikkien kanssa ja oli kivaa. Myöhemmin kävin saattaa saksalaisen kirjastolle, mistä sen kyydin oli tarkotus lähtee kohti Perth. Oli löytäny gumtreen kautta jonku porukat jotka oli ajamassa tonne ja se lähti sit niiden mukaan.
Oli taas suruisaa sanoa heipat hyvälle tyypille.
Tuolta sit kävelin takas ja päädyin poikkeemaan Peterpans ku halusin kysellä vähän hintatietoja mitä Alice springsiin meno maksaa ja mitä toureja ulurulle ja näin. Jotenki sitte hassusti päädyinkin varaamaan noi kaikki. Siis bussimatka Aliceen, yks yö hostellissa siellä, 3 päivän tour kivelle ja sitte lennot Cairnsiin. Hupsista.
Hauskinta tässä oli se, että mun bussi lähti seuraavana iltana siinä 6pm. Olin kelannu lähtee tekee tourin joskus vklp tienoilla, mut oho. Äkkilähtö Aliceen.
Menin sit hostellille ilmottaa et oon lähös sittenki jo seuraavana päivänä et saanks mun rahat takasin siltä yöltä. Ei ongelmaa sen suhteen ja sit meninki vaa juttelee britin kanssa valokuvaamisesta ja sen jotai filmiporukasta. Ne tekee siis jotain musavideoita ja kuvauskeikkoja briteissä. Opiskeli siis alaa ja näin.
Juteltii sit alasta niitä näitä ja katottii jotai videoit mitä ne oli tehny ja tämmöstä. Jänskää.
Sitte... Taisin käydä kaupassa ja puhuin Kyen kans puhelimes yli tunnin. Oho.
Tiistai 6.3.2012
Hengailua hostellilla aina 5pm asti enimmäkseen aussien kanssa jutellessa kunnes oli aika lähteä ettimään paikan bussiasema.
Löyty varsin helposti ja siellä kävin ilmottaa itteni matkaan. Bussin lähtöä odotellessa törmäsin kahteen saksalaiseen tyttöön keiden kaa olin jutellu peterpansissa edellisenä päivänä. Niiden kanssa sitte hengasin ja jotenki puhuttii siit miten itä-eurooppalaisii ei oo pahemmin näkyny ku vieressä istuva jäbä ilmotti olevansa jostain sieltä. Random. Juteltii sit senki kaa siinä hetki ennen ku lähettii bussille.
Bussimatka tosiaan jotain 22h ja meni aika pitkälti koomatessa. Juttelin Kyen kaa puhelimessa, söin, nukuin, tuijotin ulos... Öö siinä se vissii oliki. Kauheen kiva. En tajuu miten se lentomatka ausseihin tuntu sillon joskus nii ylivoimaselta... Tässähän matkustetaan nykyään melkeen samanverran bussilla.
Torstai 1.3.2012
Sato. Eli ei mitään erikoisempaa puuhaa. Kuhan taas hengasin tyyppien kanssa ja valitin sadetta ja kylmää. Adelaidessa oli oikeesti ihan jäätävää ! Huppari niskassa piti kulkea ku ihan oli kylmä. Hurr.
Jossai välissä hipsittiin saksalaisen kämppiksen kanssa kauppaan ja pyörittiin hetki ympyrää ku piti saada vähän jotain tehtyäki. Hostellille jumittuu kovin helposti vaa hengaa tyyppien kaa.
Käytiin siis ettimässä mulle hostelli viikonlopuks ku Annies place täyteen buukattu yhyy. Eksyttiin semmoseen paikkaan ku Shakespeare backpackers, joka tyyliin korttelin päässä anniesta. Hyvä paikka siis.
Kävin sit ilmottaa mun tulosta sinne ja jee.
Perjantai 2.3.1012
Check-out ! Herätys reippaana puol 10 ja sit taas väsytti niin kovasti et torkutin aina kymmeneen asti. Sit käväsin heittää liinavaatteet pois ja tsekkaa ulos ja eiku takas sänkyyn. Nukkumista vielä noin tunnin verran, kunnes aloin pakkaa kamoja.
Kamojen pakkaamisen jlk jätin ne vaa huoneen nurkkaan aina siihe asti et kävin heittää ne jossain välissä shakespeareen.
Sieltä valuin takasin annies placeen ja lähettiin saksalaisen kämppiksen kaa ihmettelee keskustaa.
Shoppailua !
Käveltiin ja vaellettiin ja eksyttiin lopulta kattoo jotai taikuria. Se oli hauska tyyppi.
Tuolta hairahduttiin maagiseen kauppaan mistä mulle tarttu mukaan maagisen päheet kultaset shortsit ! En vaan voinu vastustaa niitä, vaikka järki sano että älä osta. Mun oli vaan ihan pakko saada ne. Yyberpäheet !
Sit vaellettiin lisää, käytiin MÄKISSÄ ja lopulta löydettiin ittemme takasin hostellilta. Melkeen jäin jo shakespeareen hengaa, mut sit njää mitä mä siellä eli eiku takas annies placeen.
Ilta meniki porukan kanssa hengatessa varsin rattosasti, kunnes jokus 11pm tienoilla valuin sit nukkuu mun unihostelliin.
Tai siis ”nukkumaan”... Törmäsin hostellilla mun johonki aussikämppikseen ja voi luoja ku oli puhelias täti ! Puhu ja puhu ja puhu aina 2am asti. Mun osuus keskustelusta meni jotakuinki näin: ”mmh.” ”oh really” ”i know” ”I didnt know that” ”oh you did” ”noooo”. Hitsiläinen ku se ei hiljentyny millään ! Voin kertoo ettei mulla oo oikee mitää muistikuvaa siitä mitä se selitti. Kunhan nyökyttelin pontevasti ja piilostin haukotukset.
Lauantai 3.3.1012
Heräsin siinä joskus ja hipsin aamiaiselle, mistä löysin ikävä kyllä taas papupatatädin ja ninjamaisista piiloutumisyrityksistä huolimatta se bongas mut. Sit kuuntelin taas reilun tunnin sen löpinöitä kunnes ilmotin et haluun ehtii käydä suihkussa ennen annies placeen valumista ja sanoin heipat. Huh.
Hipsutin sitte taas Annies place ja siellä lagasin hetken ennen ku lähettiin saksalaisen ex-kämppiksen kaa pyörii keskustaan. Kuhan taas vaan pyörittiin ja hyörittiin ja käytiin salee mäkissä.
Hostellilla sitte hengasin taas iloisena ja jossai välissä ku istuin koneel ulkosalla ni pojat tulee tiedustelee et oonks lähös niiden kanssa ulos. Olin et njää emmä nyt.
Sit myöhemmin tuli yks aussijäbä joka oli jo vähän tilulilu ni jubaa ja heitettii tyhmää läppää ja emmä enää muista miten tää juttu meni mut yhtäkkiä se katos ja kävi väsää itelleen pussin päähän. Siis muovipussi mihin se oli tehny silmien kohalle reiät. Ahhhaa mitääh. Sit se raahas mut ihmettelemään isoa australia – karttaa ja sit se selittiki kovasti miten se synty siellä ja kasvo täällä mut asuu tuolla ja siis tän stoorin kuulin ainaki seittemän kertaa. Oli hulvaton tyyppi kunnon aussiaksentilla.
Sit ennen ku olin valuu takas shakespeareen ni popsin mun ilta-omenaa ja menin sit istuu poikien seuraan ja emmä tiiä miten tää tapahtu, mut jotenki ne sai puhuttua mut lähtemään niiden kanssa ulos.
Huono idea.
Oltiin saatu jotai ilmanen sisäänpääsy –lipukkeita johki Balcony partyihin. Grand opening ja kaikkee. Lähettii sit ettimään paikkaa ja kyllähän etittiinki. Mun lisäks matkassa oli siis kaks aussia, yks irkku, yks ruotsalainen ja yks britti. Voin kertoa että älkää ikinä antako ruotsalaisen toimia kartturina. Ikinä. Päädytte vaa menee ees-taas ja eksymään jokaisen kulman takana.
Joo eksyttiin siis matkalla pari kertaa ja meni varmaan tunti ennen ku nää kääliöt osu oikeeseen paikkaan. Ei ihan näyttäny miltään menomestalta ja mietittiin jo et tultiinkohan ees oikeeseen paikkaan. Kysyttiin sit joltin nevarilta et tietääks se tost kemutusmestast mitään ja se ohjas meijät valuu portaat ylös. Hienoa.
Löydettiin sit vihdoin tiemme maailman mahtavimpiin parvekepartyihin ikinä. Noin oisin voinu kirjottaa jos tommonen menomesta ois löytyny. Sen sijaan päädyttiin istumaan parvekkeelle jossa meijän lisäks oli ehkä viis muuta. Upeeta !
Ei musiikkia, ei valoja, ei ihmisiä... JES. Juomat oli sentään halvat ja pojat sytytti partsin reunalle sijotetut soihdut palamaan, ni vähän tilanne parani. Vähän.
Päädyttii sit jäämään parille tonne ku halpaa ja samalla mietittiin et mihinkäs sitte. Tässä välissä porukan toinen aussi katos jonneki ja meki lähettiin sit menee. Päädyttiin taas vaeltelee ympäriinsä kunnes koitettiin päästä sisään jonneki mut se tyssäs siihen ku britiltä puuttu henkkarit. Chas 23v ei päässy sisään. Haha hulvatonta.
Koitettiin sit johonki toiseen paikkaan, mut taas jäi papereista kiinni. Täs välis britti ilmotti et lähtee menee ku ei se pääse mihinkää eikä haluu pilaa meijän iltaa. Irkku heitti sit läpäl et hei mul on kahet henkkarit et käytä mun toisia. Kuningasidea ! Ne oli molemmat aika samannäkösiä ja hei kuka nyt näkee parran takaa täydellisiä kasvonpiirteitä... Haaha ! Eiku tuumasta toimeen ja arvatkaa vaa mentiinkö kaikki heittämällä sisään seuraavaan paikkaan. Tietenki.
Paikka oli aika lame. Siellä illan kohokohta oli bilis, mitä kukaan näistä ei osannu pelata yhtään. Ei yhtään. Mä en ees vaivautunu kokeilemaan. Johan se on tiedossa et mä en osaa sohia sillä kepillä yhtään. Sen sijaan mä keskityin tekee sotamaalauksia pojille. Kaikki tietää sen hassun palikan mil hinkataan sitä keppiä. No siitähän lähtee hyvin väriä ! Tein sit hienoja kasvomaalauksia ja kannustin epätoivosia bilistähtiä siinä sivussa.
Tuolta lähettiin taas feikkihenkkareiden kanssa kohti toista niistä paikoista mihin brittiä ei oltu päästetty. Nyt ei ollu mitään ongelmaa ja valuttiin sit kaikki perässä johonki vähän outoon paikkaan. Se oli outo. Tai ei niinkään paikka vaan ne ihmiset siellä. Kummallisia.
Sitte me taas vaan istuttiin ja heitettiin tyhmää läppää ja kuhan nyt oltiin vähän vammasia. Siinä joskus öö 4am tienoilla lähettiin ulos istumaan ja siellä istuessa yökkäiltiin jonku jäbän persvaolle. Rekkamies hymyili siis varsin maireasti viereisessä pöytärykelmässä ja en tiiä miten pojat sai taas yllytettyä mut tekemään jotain niinki viisasta ku ottamaan tyhjän röökipaperipaketin, kävelemään rekkiksen luoke, tunkemaan tyhjän röökipaperipaketin toisen perseeseen ja kävelemään takasin poikien luokse.
Tajus ainaki nostaa niitä housujaan.
Sitte me taas jäätiin pohtimaan elämän ikuisuuskysymystä: Mitäs sitte.
Pojat oli hyvässä nousussa menossa strippiklubille ja mä ilmotin lähteväni nukkumaan ku paikallinen yöelämä lievästi kuollutta. Britti sano kans et lähtee mun kans kävelee hostellille ja loput nappas sit taksin mut just ennen ku ne lähti, ni aussi hyppäs sittenki ulos ja ilmotti lähtevänsä meijän kanssa hostellille.
Irkku ja ruotsi lähti sit kahestaan ettimään jotain menomestaa ja me lähettiin valuu takas hostellille. Matkalla pysähdyttiin mäkkärillä, mistä aussi nappas jonku toisen kahvin ja anto sen britille wtf ja mä ostin ranet. Omnom. Oli maittavaa.
Sitte matkattiin hostellille kauheessa tuulessa ja tuiskeessa.
Hostellilla istuttiin sit vaa ulkona juttelemassa kunnes mä lähin nukkumati.
Sunnuntai 4.3.2012
Hostellilla hengailua ja jee. Käytiin saksalaisen kanssa taas vaeltelemassa ja tällä kertaa haettiin meille valtaisat subin patskut. Omnom.
Annies placessa katoin ruottalaisen kanssa Bad Boys leffan ja siinä oliki se päivä.
Hurjan villiä.
Maanantai 5.3.2012
Siirryin takas Annies place ! JEE. Ilon päivä. Siellä sitte aamupäivä menijubaillessa kaikkien kanssa ja oli kivaa. Myöhemmin kävin saattaa saksalaisen kirjastolle, mistä sen kyydin oli tarkotus lähtee kohti Perth. Oli löytäny gumtreen kautta jonku porukat jotka oli ajamassa tonne ja se lähti sit niiden mukaan.
Oli taas suruisaa sanoa heipat hyvälle tyypille.
Tuolta sit kävelin takas ja päädyin poikkeemaan Peterpans ku halusin kysellä vähän hintatietoja mitä Alice springsiin meno maksaa ja mitä toureja ulurulle ja näin. Jotenki sitte hassusti päädyinkin varaamaan noi kaikki. Siis bussimatka Aliceen, yks yö hostellissa siellä, 3 päivän tour kivelle ja sitte lennot Cairnsiin. Hupsista.
Hauskinta tässä oli se, että mun bussi lähti seuraavana iltana siinä 6pm. Olin kelannu lähtee tekee tourin joskus vklp tienoilla, mut oho. Äkkilähtö Aliceen.
Menin sit hostellille ilmottaa et oon lähös sittenki jo seuraavana päivänä et saanks mun rahat takasin siltä yöltä. Ei ongelmaa sen suhteen ja sit meninki vaa juttelee britin kanssa valokuvaamisesta ja sen jotai filmiporukasta. Ne tekee siis jotain musavideoita ja kuvauskeikkoja briteissä. Opiskeli siis alaa ja näin.
Juteltii sit alasta niitä näitä ja katottii jotai videoit mitä ne oli tehny ja tämmöstä. Jänskää.
Sitte... Taisin käydä kaupassa ja puhuin Kyen kans puhelimes yli tunnin. Oho.
Tiistai 6.3.2012
Hengailua hostellilla aina 5pm asti enimmäkseen aussien kanssa jutellessa kunnes oli aika lähteä ettimään paikan bussiasema.
Löyty varsin helposti ja siellä kävin ilmottaa itteni matkaan. Bussin lähtöä odotellessa törmäsin kahteen saksalaiseen tyttöön keiden kaa olin jutellu peterpansissa edellisenä päivänä. Niiden kanssa sitte hengasin ja jotenki puhuttii siit miten itä-eurooppalaisii ei oo pahemmin näkyny ku vieressä istuva jäbä ilmotti olevansa jostain sieltä. Random. Juteltii sit senki kaa siinä hetki ennen ku lähettii bussille.
Bussimatka tosiaan jotain 22h ja meni aika pitkälti koomatessa. Juttelin Kyen kaa puhelimessa, söin, nukuin, tuijotin ulos... Öö siinä se vissii oliki. Kauheen kiva. En tajuu miten se lentomatka ausseihin tuntu sillon joskus nii ylivoimaselta... Tässähän matkustetaan nykyään melkeen samanverran bussilla.
Keskiviikko 7.3.2012
Saapuminen Aliceen, ilmottautuminen Rock tourille ja sieltä kyydillä hostellille. Ei mitään muistikuvaa hostellin nimestä, mut se oli aika jees. Olin 6hlön huoneessa ja alkuun ihan vaa all alone.
Istuin sit lattialla ja koomasin ja eksyin nyppimään kulmia. Sit huoneeseen saapu ensimmäinen kämppis, japanilainen jäbä. Kauheen sympaattinen kaveri. Sen englanti oli tosi heikko, mut kauheen puhelias tyyppi eikä antanu moisen sivuseikan haitata. Ei se muakaan ymmärtäny enkä mäkään aina saanu selvää mitä se koitti sanoa. Juteltiin sit kuitenki ja tosi positiivinen tyyppi. Hauska.
Lähin sit ettii kauppaa ja pienen vaeltelun jälkeen löysin tieni woolworth. Sieltä mukaan tarttu vettä ja omenoita touria varten.
Hostellille palatessa olin saanu kaks uutta kämppistä. Saksalaisen ja jonku aasialaisen jostain. Jätkiä molemmat ja saksalaisen kanssa juttelin aika kauan. Just hyvä tyyppi. Oli just tehny tourin ja näytti jotain kuvia ja mun matkainnostus vaan kasvo. Kauheen kivaa ! Se myös ilmotti et kävelymatkat on aika hulluja, mut emmä jaksanu uskoa että ne mitään tappoa ois. Hah...
Sitte tuli lisää kämppiksiä, yks jäbä ja kaks tyttöö. Tai toinen noist oli kyl joku seniilikurppatäti jollain valtavalla asenneongelmalla varustettuna. Siis siitä asti ku kuulin sen äänen ni se oli pelkkää valittamista. Kaikesta. Koko ajan. Jatkuvasti. Lisäks se mulkoili mua kauheen pahasti. En tiiä miks. Ilmeisesti istuin väärässä paikassa tai jotain. Ihana, nyrpeä tätihenkilö. Yäk.
Saksalaisen kanssa pyöriteltiin silmiä sen valitteluille ja koitettiin vaa ignooraa se kokonaan.
Sitte mä suoritin kamojen pakkaamisen tourille. Pyyhe, hampuharja, biksut, pari paitaa, pöksyt, vedet, kamru, omput. Done.
Sitte juttelin vielä Kyen kanssa puhelimessa ku tiedossa hurja kolmen päivän kuulumattomuus.
Nukkumaan hipsin suhteellisen ajoissa ku lähtö tourille siinä mukavasti 5.50am. Eli herätys viideltä.
Kauheen hyvin sainki nukuttua aina siihen asti ku läskipallero valivalitäti päättää ilmestyä huoneeseen siinä 3am, heittää valot päälle ja alkaa penkoa sen kamoja mun sängyn alta nii et sänky vaan huoju. Kolikoliräminää.
Oli aika lähellä etten alkanu rääkyy sille naama punasena. Suatanan munapää.
Torstai 8.3.2012
Herätys siinä 5am tienoilla, kamojen viimeistely ja diudiu eiku tekee check out.
6.50 tuli kyyti ja lähettiin noutaa muita reissuun lähtijöitä.
Bussin ollessa täys, ni otettiin suunnaks Kings Canyon. Matkalla jokainen kävi bussin edessä selittämässä mikkiin et kuka on, mikä on suosikkipaikka ausseissa, mikä ois supervoima etc. Mä olin Emmi ja olin Awesome.
Lisäks kirjotettiin nimet ikkunoihin.
Eka stoppi oli tosiaan Kings Canyon missä suoritettiin mukava 3h kävely. Tällee helppo alotus. Hah. Juupa juu.. Sinne ylös ku piti tosiaan jotenki päästä, ni kavuttiin sitte semmosia ”luonnonportaita” pitkin all the way up. Olin aika varma jossain välissä että mä en selviä hengissä. 5kk tekemättä mitään ja sit tommonen kevyt startti yli 30 asteessa. Mmh me likes.
Jotenki kaikki selvis ylös, siellä meijän opas Sam (kiwi) sitte selitteli niitä näitä ennen ku jatkettiin matkaa.
Matkan varrella pysähdyttiin aina sillon tällön kuuntelemaan Samin viisauksia ja sitte käveltiin lisää. Huh hellettä.
Kings Canyon oli aikasta pähee ja oltiin aikasta korkeella.
Tuolta hypättiin sit taas bussiin ja parin kaupan kautta pysähdyttiin johonki paikkaan x keräämään polttopuita. Oli mielenkiintosta. Sain parit haavat ja verta ja hyi. Oli aika teräviä puita ja selkeesti en vaan oo kauheen hyvä metrsuri.
Ku puita oli tarpeeks ni hurautettiin meijän leiripaikkaan. Matkalla nähtiin villiponi.
Leiripaikka oli keskellä ei mitään ja siellä pistettiin nuotio pystyyn ja Sam valmisti illallisen. Lopulta kärtsättiin vaahtokarkkeja.
Yö nukuttiin leiritulen ympärillä semmosis Swag –jutuissa. Pahoittelen, mut ei mitään havaintoa mikskä niitä kutsutaan suomeks. Googlatkaa. Vähän niinku ulkoilmamakuupussi makuupussin päällä. Oli aika mielenkiintonen hässäkkä.
Perjanai 9.3.2012
Herätys kuuden jälkeen, aamiainen ja leirin purku.
Tällä kertaa otettiin suunnaks Kata Tjuta aka the olgas. Siellä me suoritettiin mukava 2-3h kävely jälleen kerran ja ihmeteltiin jättimäisiä kivihäkkyöitä. Tuollaki Sam selitti viisauksiaan. Paluumatkalla suoritettiin parin hollantilaisen ja yhen brittitytön kans pitkä keskustelu miesten outouksista. Satuin ilmasee mun mielipiteen parroista ja kerroin miten Kyen parran piti lähtee ni Sam (jolla jäätävä partahässäkkäjuttu) risti mut sit ”beard hater”iks ja ilmotti et kukaan ei saa enää puhua mulle. Haha. Hups.
Tuolta talsittii safkaa lounas ja sit hurruteltiin Abojen kulttuurikeskukseen ihmettelee niiden kulttuuria. Oli kovin mielenkiintosta. Jännä paikka.
Sieltä vihdoin hurruteltiin ihmettelemään Ulurua. Finally !
Siellä käytiin talsimassa pieni lenkki ja oli aika epätodellista vihdoin olla tuolla. Kaiken tän ajan jälkeen. Ja olihan se kivi nyt ihan helvetin iso.
Olinko pikkasen tyytyväinen ku vihdoin pääsin postikorttimaisemaan ihan ite. Jännää.
Ei kuitenkaan oltu tuolla kauaa, ku piti mennä valtaa hyvä paikka auringonlaskun kattelupaikasta. Siellä ihmeteltii auringonlaskua ja syötiin illallinen siinä sivussa. Koitin kovasti pohtia että mitä mä saan käytettyä jalustana auringonlaskua ajatellen ja mikäs muukaan sai toimittaa moista ylevää tehtävää ku swag. Toimi yllättävän hyvin.
Sitte syötiin, katottiin auringonlasku, kuvattiin ja sit TIITTIITIDIIII nähtiin kans MOONRISE. Oli aika pähee. Paljon päheempi mitä auringonlasku. Kyllä taas kameralla tuli kuvattua...
Ku oltiin saatu kaikki taas bussiin ni hipsittiin leirintäalueelle, missä oli suihkut ja vessat. Oi autuutta ! Eiku suihkuun ja ahh. Sit istuu iltaa ja joskus siinä rullattiin taas swagit auki ja eiku nukkumaan.
Lauantai 10.3.2010
Herätys ihanasti 5am. Oli kylmä. Purettiin leiri ja valuttiin taas ihmettelee ulurua kaukaisuudesta. Tiedossa oli auringonnousun ihailu ja aamiainen. Sain pari ihan ok kuvaa ja olin suhteellisen tyytyväinen. Jalusta ois kyl ollu aika oleellinen kapine...
Ku arska vihdoin oli yläilmoissa ni ajettiin takasin ulurun juurelle. Matkalla ohitettiin villikamelilauma. Wtf.
Tiedossa oli kävely ulurun ympäri. Joku parintunnin kävely. Iiiso kivi.
Kävellessä ihmeteltiin ja kuvattiin ja ihmeteltiin lisää. Ohimennessä paijattiin kivaa kiveä.
Ku oltiin suoritettu kävely ni jäätiin odottaa hitaita. Sam oli parkkiksella venaamassa ja sen kanssa heiteltiin rugby palloa. Olin aika epätoivonen alkuun mut kyl se Sam sit lopulta sai taottuu mun päähän et miten sitä palloa kuuluu heittää. Olin aika kingi viskoo sitä selän takaa. Voisin rupee ammattilaiseks.
Ku hitaat vihdoin saapu ni päästiin hyppää autoon ja otettiin suunnaks lentokenttä. Mulla ja parilla muulla oli tiedossa lentelyä. Perillä sitte sanottiin heipat muulle porukalle ja raahattiin kamat sisälle. Siellä suoritettiin uudelleenpakkaus ja eiku check in.
Sitte odottelua ja lisää odottelua kunnes päästiin koneeseen.
Lento meni pitkälti vaan nukkuessa.
Joskus parintunnin jälkeen kone saapu Sydney, missä mulla oli vaihto cairnsiin menevään koneeseen. Tuolla sanoin heipat reissutovereille ja sit vietin vajaa 2h lentokentällä koomaten. Käväsin jossain välissä paikan kirjakauppajutussa ja sieltä bongasin lonely planetin opuksen. Viisaana tyttönä selasin sitä kunnes löysin Cairnsin hostellitarjonnan. Nappasin semmosen paikan numeron ku Cairns Beach House, mitä saksalainen kämppis Alicesta oli suositellu.
Hipsin sitte soittamaan tonne ja varasin muutaman yön. 15dollaria/yö ja ilmanen aamiainen (muroi) ja illallinen. Kuulosti hyvältä.
Vihdoin seuraava kone sitte lähti kans matkaan ja tiedossa jälleen parintunnin lento. Seki meni yllättäen nukkuessa.
Cairnsiin saavuttiin siinä joskus iltasella ja kentällä hain vaan kamat ja hipsin lentokenttäbussiin. Kyyti hostellille jossa kävin tekee check in ja kuolemanväsyneenä sain respatyypin sympatiat ja sen sijaan et se ois laittanu mut raahaa kamat kolmanteen kerrokseen, pääsin ihan nurkantaakse. Ei portaita. Jes !
Päädyin valumaan melkeen suoraan sänkyyn. 10 hlön dormi ja olin ainoo asukas. Aika luksusta.
11.3.2012-14.3.2012
Ei erikoista ohjelmaa. Paljon nukkumista ja paljon vettä. Sato melkeen koko ajan.
Puhuin skypessä paljon kiitos ilmasen netin. Ennätys tapahtu maanantaina ku juteltiin Marin kaa 5h. Aika hullua. Oli selkeesti paljon asiaa.
Torstai 15.3.2012
Sain kämppiksen ! Alkuun olin et eeeeeiii, mut kämppis oliki huipputyyppi. Britti.
Sen kaa tuli juteltuu paljon ja sit skypetin taas ja illalla lähettiin semmoseen paikkaan ku woolshed, mistä saatiin meijän ilmanen illallinen. Mä vedin pasta bolognese ja Sarah kasvispastajutun. Oli hyvää !
Sit erehdyttiin ostamaan 4dollarin mutakakkuannokset. Kelattiin jotain pikkuannoksia, mut sieltä tuliki valtavat kakkupalat kahella jätskipallolla ja kermavaahdolla ja suklaakastikkeella... Herttilei !
Oli mielettömän hyvää. Sain jonku nevarisaksalaisen jäbänki tunnustaa rakkautensa mulle ku tarjosin sille haukkua ku se kuolas siinä vieressä.
Tiukkaa teki et saatiin mätettyä kaikki ja ton jälkeen vaan maattiin sohvalla ja oltiin varmoja et kuollaan suklaan yliannostukseen. Annoksen nimi oli aika kuvaava: death by chocolate.
Tuolta lähettiin kävelee sit hostellille. Paitsi ettei tiietty minne päin ois pitäny lähtee. Hostellin sijaan päädyttiin johonki kaupungin biitsilaguunille. Wtf. Oli pakko mennä kokeilee veden lämpötilaa ni mentii sinne talsimaan ja ottaa parit kuvat. Sit oltii lähössä ni Sarah heitti et mennääks uimaan. Kahen sekunnin mietintä ja sit eiku laukut rannalle ja uimaan ! Vaatteet päällä tietenkin.
Että oli hauskaa !
Ku oltiin pulikoitu tarpeeks ni lähettiin sit uudelleen ettii hostellia. Ehittiin ehkä 20m päähän vedestä ku alko sataa. Onneks oltiin jo valmiiks litimärkiä ni moinen sivuseikka ei haitannu. Löydettiin jopa oikee
katu hostellille. Voi sitä naurun määrää.Saapuminen Aliceen, ilmottautuminen Rock tourille ja sieltä kyydillä hostellille. Ei mitään muistikuvaa hostellin nimestä, mut se oli aika jees. Olin 6hlön huoneessa ja alkuun ihan vaa all alone.
Istuin sit lattialla ja koomasin ja eksyin nyppimään kulmia. Sit huoneeseen saapu ensimmäinen kämppis, japanilainen jäbä. Kauheen sympaattinen kaveri. Sen englanti oli tosi heikko, mut kauheen puhelias tyyppi eikä antanu moisen sivuseikan haitata. Ei se muakaan ymmärtäny enkä mäkään aina saanu selvää mitä se koitti sanoa. Juteltiin sit kuitenki ja tosi positiivinen tyyppi. Hauska.
Lähin sit ettii kauppaa ja pienen vaeltelun jälkeen löysin tieni woolworth. Sieltä mukaan tarttu vettä ja omenoita touria varten.
Hostellille palatessa olin saanu kaks uutta kämppistä. Saksalaisen ja jonku aasialaisen jostain. Jätkiä molemmat ja saksalaisen kanssa juttelin aika kauan. Just hyvä tyyppi. Oli just tehny tourin ja näytti jotain kuvia ja mun matkainnostus vaan kasvo. Kauheen kivaa ! Se myös ilmotti et kävelymatkat on aika hulluja, mut emmä jaksanu uskoa että ne mitään tappoa ois. Hah...
Sitte tuli lisää kämppiksiä, yks jäbä ja kaks tyttöö. Tai toinen noist oli kyl joku seniilikurppatäti jollain valtavalla asenneongelmalla varustettuna. Siis siitä asti ku kuulin sen äänen ni se oli pelkkää valittamista. Kaikesta. Koko ajan. Jatkuvasti. Lisäks se mulkoili mua kauheen pahasti. En tiiä miks. Ilmeisesti istuin väärässä paikassa tai jotain. Ihana, nyrpeä tätihenkilö. Yäk.
Saksalaisen kanssa pyöriteltiin silmiä sen valitteluille ja koitettiin vaa ignooraa se kokonaan.
Sitte mä suoritin kamojen pakkaamisen tourille. Pyyhe, hampuharja, biksut, pari paitaa, pöksyt, vedet, kamru, omput. Done.
Sitte juttelin vielä Kyen kanssa puhelimessa ku tiedossa hurja kolmen päivän kuulumattomuus.
Nukkumaan hipsin suhteellisen ajoissa ku lähtö tourille siinä mukavasti 5.50am. Eli herätys viideltä.
Kauheen hyvin sainki nukuttua aina siihen asti ku läskipallero valivalitäti päättää ilmestyä huoneeseen siinä 3am, heittää valot päälle ja alkaa penkoa sen kamoja mun sängyn alta nii et sänky vaan huoju. Kolikoliräminää.
Oli aika lähellä etten alkanu rääkyy sille naama punasena. Suatanan munapää.
Torstai 8.3.2012
Herätys siinä 5am tienoilla, kamojen viimeistely ja diudiu eiku tekee check out.
6.50 tuli kyyti ja lähettiin noutaa muita reissuun lähtijöitä.
Bussin ollessa täys, ni otettiin suunnaks Kings Canyon. Matkalla jokainen kävi bussin edessä selittämässä mikkiin et kuka on, mikä on suosikkipaikka ausseissa, mikä ois supervoima etc. Mä olin Emmi ja olin Awesome.
Lisäks kirjotettiin nimet ikkunoihin.
Eka stoppi oli tosiaan Kings Canyon missä suoritettiin mukava 3h kävely. Tällee helppo alotus. Hah. Juupa juu.. Sinne ylös ku piti tosiaan jotenki päästä, ni kavuttiin sitte semmosia ”luonnonportaita” pitkin all the way up. Olin aika varma jossain välissä että mä en selviä hengissä. 5kk tekemättä mitään ja sit tommonen kevyt startti yli 30 asteessa. Mmh me likes.
Jotenki kaikki selvis ylös, siellä meijän opas Sam (kiwi) sitte selitteli niitä näitä ennen ku jatkettiin matkaa.
Matkan varrella pysähdyttiin aina sillon tällön kuuntelemaan Samin viisauksia ja sitte käveltiin lisää. Huh hellettä.
Kings Canyon oli aikasta pähee ja oltiin aikasta korkeella.
Tuolta hypättiin sit taas bussiin ja parin kaupan kautta pysähdyttiin johonki paikkaan x keräämään polttopuita. Oli mielenkiintosta. Sain parit haavat ja verta ja hyi. Oli aika teräviä puita ja selkeesti en vaan oo kauheen hyvä metrsuri.
Ku puita oli tarpeeks ni hurautettiin meijän leiripaikkaan. Matkalla nähtiin villiponi.
Leiripaikka oli keskellä ei mitään ja siellä pistettiin nuotio pystyyn ja Sam valmisti illallisen. Lopulta kärtsättiin vaahtokarkkeja.
Yö nukuttiin leiritulen ympärillä semmosis Swag –jutuissa. Pahoittelen, mut ei mitään havaintoa mikskä niitä kutsutaan suomeks. Googlatkaa. Vähän niinku ulkoilmamakuupussi makuupussin päällä. Oli aika mielenkiintonen hässäkkä.
Perjanai 9.3.2012
Herätys kuuden jälkeen, aamiainen ja leirin purku.
Tällä kertaa otettiin suunnaks Kata Tjuta aka the olgas. Siellä me suoritettiin mukava 2-3h kävely jälleen kerran ja ihmeteltiin jättimäisiä kivihäkkyöitä. Tuollaki Sam selitti viisauksiaan. Paluumatkalla suoritettiin parin hollantilaisen ja yhen brittitytön kans pitkä keskustelu miesten outouksista. Satuin ilmasee mun mielipiteen parroista ja kerroin miten Kyen parran piti lähtee ni Sam (jolla jäätävä partahässäkkäjuttu) risti mut sit ”beard hater”iks ja ilmotti et kukaan ei saa enää puhua mulle. Haha. Hups.
Tuolta talsittii safkaa lounas ja sit hurruteltiin Abojen kulttuurikeskukseen ihmettelee niiden kulttuuria. Oli kovin mielenkiintosta. Jännä paikka.
Sieltä vihdoin hurruteltiin ihmettelemään Ulurua. Finally !
Siellä käytiin talsimassa pieni lenkki ja oli aika epätodellista vihdoin olla tuolla. Kaiken tän ajan jälkeen. Ja olihan se kivi nyt ihan helvetin iso.
Olinko pikkasen tyytyväinen ku vihdoin pääsin postikorttimaisemaan ihan ite. Jännää.
Ei kuitenkaan oltu tuolla kauaa, ku piti mennä valtaa hyvä paikka auringonlaskun kattelupaikasta. Siellä ihmeteltii auringonlaskua ja syötiin illallinen siinä sivussa. Koitin kovasti pohtia että mitä mä saan käytettyä jalustana auringonlaskua ajatellen ja mikäs muukaan sai toimittaa moista ylevää tehtävää ku swag. Toimi yllättävän hyvin.
Sitte syötiin, katottiin auringonlasku, kuvattiin ja sit TIITTIITIDIIII nähtiin kans MOONRISE. Oli aika pähee. Paljon päheempi mitä auringonlasku. Kyllä taas kameralla tuli kuvattua...
Ku oltiin saatu kaikki taas bussiin ni hipsittiin leirintäalueelle, missä oli suihkut ja vessat. Oi autuutta ! Eiku suihkuun ja ahh. Sit istuu iltaa ja joskus siinä rullattiin taas swagit auki ja eiku nukkumaan.
Lauantai 10.3.2010
Herätys ihanasti 5am. Oli kylmä. Purettiin leiri ja valuttiin taas ihmettelee ulurua kaukaisuudesta. Tiedossa oli auringonnousun ihailu ja aamiainen. Sain pari ihan ok kuvaa ja olin suhteellisen tyytyväinen. Jalusta ois kyl ollu aika oleellinen kapine...
Ku arska vihdoin oli yläilmoissa ni ajettiin takasin ulurun juurelle. Matkalla ohitettiin villikamelilauma. Wtf.
Tiedossa oli kävely ulurun ympäri. Joku parintunnin kävely. Iiiso kivi.
Kävellessä ihmeteltiin ja kuvattiin ja ihmeteltiin lisää. Ohimennessä paijattiin kivaa kiveä.
Ku oltiin suoritettu kävely ni jäätiin odottaa hitaita. Sam oli parkkiksella venaamassa ja sen kanssa heiteltiin rugby palloa. Olin aika epätoivonen alkuun mut kyl se Sam sit lopulta sai taottuu mun päähän et miten sitä palloa kuuluu heittää. Olin aika kingi viskoo sitä selän takaa. Voisin rupee ammattilaiseks.
Ku hitaat vihdoin saapu ni päästiin hyppää autoon ja otettiin suunnaks lentokenttä. Mulla ja parilla muulla oli tiedossa lentelyä. Perillä sitte sanottiin heipat muulle porukalle ja raahattiin kamat sisälle. Siellä suoritettiin uudelleenpakkaus ja eiku check in.
Sitte odottelua ja lisää odottelua kunnes päästiin koneeseen.
Lento meni pitkälti vaan nukkuessa.
Joskus parintunnin jälkeen kone saapu Sydney, missä mulla oli vaihto cairnsiin menevään koneeseen. Tuolla sanoin heipat reissutovereille ja sit vietin vajaa 2h lentokentällä koomaten. Käväsin jossain välissä paikan kirjakauppajutussa ja sieltä bongasin lonely planetin opuksen. Viisaana tyttönä selasin sitä kunnes löysin Cairnsin hostellitarjonnan. Nappasin semmosen paikan numeron ku Cairns Beach House, mitä saksalainen kämppis Alicesta oli suositellu.
Hipsin sitte soittamaan tonne ja varasin muutaman yön. 15dollaria/yö ja ilmanen aamiainen (muroi) ja illallinen. Kuulosti hyvältä.
Vihdoin seuraava kone sitte lähti kans matkaan ja tiedossa jälleen parintunnin lento. Seki meni yllättäen nukkuessa.
Cairnsiin saavuttiin siinä joskus iltasella ja kentällä hain vaan kamat ja hipsin lentokenttäbussiin. Kyyti hostellille jossa kävin tekee check in ja kuolemanväsyneenä sain respatyypin sympatiat ja sen sijaan et se ois laittanu mut raahaa kamat kolmanteen kerrokseen, pääsin ihan nurkantaakse. Ei portaita. Jes !
Päädyin valumaan melkeen suoraan sänkyyn. 10 hlön dormi ja olin ainoo asukas. Aika luksusta.
11.3.2012-14.3.2012
Ei erikoista ohjelmaa. Paljon nukkumista ja paljon vettä. Sato melkeen koko ajan.
Puhuin skypessä paljon kiitos ilmasen netin. Ennätys tapahtu maanantaina ku juteltiin Marin kaa 5h. Aika hullua. Oli selkeesti paljon asiaa.
Torstai 15.3.2012
Sain kämppiksen ! Alkuun olin et eeeeeiii, mut kämppis oliki huipputyyppi. Britti.
Sen kaa tuli juteltuu paljon ja sit skypetin taas ja illalla lähettiin semmoseen paikkaan ku woolshed, mistä saatiin meijän ilmanen illallinen. Mä vedin pasta bolognese ja Sarah kasvispastajutun. Oli hyvää !
Sit erehdyttiin ostamaan 4dollarin mutakakkuannokset. Kelattiin jotain pikkuannoksia, mut sieltä tuliki valtavat kakkupalat kahella jätskipallolla ja kermavaahdolla ja suklaakastikkeella... Herttilei !
Oli mielettömän hyvää. Sain jonku nevarisaksalaisen jäbänki tunnustaa rakkautensa mulle ku tarjosin sille haukkua ku se kuolas siinä vieressä.
Tiukkaa teki et saatiin mätettyä kaikki ja ton jälkeen vaan maattiin sohvalla ja oltiin varmoja et kuollaan suklaan yliannostukseen. Annoksen nimi oli aika kuvaava: death by chocolate.
Tuolta lähettiin kävelee sit hostellille. Paitsi ettei tiietty minne päin ois pitäny lähtee. Hostellin sijaan päädyttiin johonki kaupungin biitsilaguunille. Wtf. Oli pakko mennä kokeilee veden lämpötilaa ni mentii sinne talsimaan ja ottaa parit kuvat. Sit oltii lähössä ni Sarah heitti et mennääks uimaan. Kahen sekunnin mietintä ja sit eiku laukut rannalle ja uimaan ! Vaatteet päällä tietenkin.
Että oli hauskaa !
Ku oltiin pulikoitu tarpeeks ni lähettiin sit uudelleen ettii hostellia. Ehittiin ehkä 20m päähän vedestä ku alko sataa. Onneks oltiin jo valmiiks litimärkiä ni moinen sivuseikka ei haitannu. Löydettiin jopa oikee
Hostellilla sit vaatteet kuivumaan ja riensin skypettää porukoiden kanssa !
Perjantai 16.3.2012
Olin saanu edellisenä päivänä mailia semmoselta saksalaiselta herralta ku Ulrich Klatte, jonka suku on tunnettu ties minkä voittajahevosten kasvattajana. Niil on saksassa valtavat tilukset missä ne pyörittää siittolaa.
Ulrich Klatte itsekin siis kisannu ties millä tasolla ja nyt pyörittää ausseissa omaa tallia. Ja tonne mulla oli mahollisuus päästä töihin.
Soitin siis reippaasti Klattelle ja ku puhelu päätty ni mulla oli duuni ! Sovittiin että matkustan tonne viikon lopussa ja sit pääsen alottaa. Tiedossa nuorten hevosten ratsastusta ja ratsutusta näiden perus paskanlappamis ja ruokintapuuhien lisäks. Pääasiassa kuitenki ratsastusta.
Pikkasenko hypin tasajalkaa innosta.
Ilmanen asuminen, ruoka, palkka ja vielä kaiken lisäks 2 vuoden viisumi. Ihan tosi onko mun elämä täydellistä vai täydellistä ?!
Voin kertoa et koko loppupäivän vaelsin ympäriinsä typerä virne naamalla.
Sitte mä vaa chillasin siihen asti et ilma vähän kirkastu eikä vaik satanu enää ja hilpasin sitte nostamaan mulle käteistä. Paluumatkalla alkoki sitte sataa lievästi ilmaistuna kaatamalla ja siinä vaiheessa ku pääsin takas hostellille ni mä vaan valuin vettä. Lievästi uitettu.
Olin kans saanu lisää kämppiksiä, kaks saksalaista jäbää. Niiden kanssa sitte jubasin ja hengasin ku ne dokas. Koitti saada mut mukaan baarikierrokselle, mut skippasin. Hauskoja poikia.
Lauantai 17.3.2012
SUKELLUSPÄIVÄ !
SUKELLUSPÄIVÄ !
Olin edellisenä päivänä käyny varaamassa mulle sukelluksen isolle valliriutalle ku Sarah oli menossa kanssa ja pyys et liityn sen seuraan ni mikä ettei !
Herättiin siis siinä kuuden tienoilla, kasattiin tarvittavat tavarat ja suunnattiin venaamaan meijän bussikuljetusta. Se saapu siinä seittemän maissa ja hypättiin kyytiin.
Veneellä meille annettiin jotku turvanumerot (olin 17 jee), snorkkelit, märkäpuvut, räpylät.. Kaikki tarvittava. Sit täytettiin jotku lappuset ja sit safkattiin aamiainen. Omnom.
Sitte hurruteltiinki jonku aikaa riutalle mukavassa pienessä aallokossa jonka aikana saatiin jotain infopätkiä riutasta ja sitä rataa.
Ku oltiin perillä ni meijät jaettiin ryhmiin ja sit märkäpuvut päälle ja eiku venaa sukelluslaitteita.
Ku oltiin harjoteltu hengittämistä ni eiku hyppäys veteen. Siellä jatkettiin hengitysharjottelua ja mentiin harjottelee sitä portaita pitkin syvemmälle. Piti myös suorittaa korvissa paineen tasaus.
Oli lievästi erilainen maailma pinnan alla. Jännää.
Ku kaikki oli ready ja näin ni lähettiin polskimaan ryhmän kanssa syvemmälle. En tiiä miten syvälle päästiin ku mun korvia alko sattumaan ihan tajuttomasti. Koitin tasata painetta, mut ei korvat tuntunu olevan lukossa tai mitään. Kuhan sattu nii maan perkeleesti. Käytin sitte ammattilaisen ottein hienoa viittomakieltä et mun pitää päästä pintaan ja nii sitä sitte mentiin. Ploppasin pintaan ja se oli mun sukellus siinä sitte.
Ärsytti. Suututti. Harmitti.
Sukelluskamat vaihtu sitte ihan vaan snorkkeliin ja lähin ihan vaan snorkkeloimaan riutalle. Jotenki oli silti huono olo ja aika lyhyeks jäi. Harmitti entisestään.
Tuolta me sitte valuttiin johonkin toiseen kohtaan riuttaa. En meinannu ees päästä veteen ku eka jäin jubaa yhen työntekijän kaa joka oli aina huutamassa ” SUAAAMIII” ku näki mut ja oli intona ku ties jotain suomenkielisiä sanoja. Hulvaton tyyppi. Ku pääsin tosta eroon ja olin jo muutaman metrin päässä vedestä ni joku toinen aussiherra jäi juttelee ku se oli käyny suomessa pari kertaa ja sit kerto sen suosikkipaikoista ausseissa ja plaa. Kovin puhelias.
Vihdoin sit pääsin veteen ja nyt kävinki polskimassa oikeen kunnolla. Näin hurjasti kaloja ja ties mitä riuttakasvillisuutta vai mikskä sitä nyt kutsutaan. Kauheesti kaikkea ja kuvasin hulluna. Varmaan 93875938 kuvaa. Hups. Kuhan nyt vaan huidoin menemään.
Lopulta taisin olla viimenen veneessä.
Ton jälkeen oliki aika lähteä kotimatkalle.
Lopputarjoilut katto viiniä ja keksejä ja juustoa.
Satamassa kiitettiin kaikkia (” YAY SUAAAMIIIII) ja hypättiin taas bussiin joka vei meijät hostellille.
Oli kiva reissu loppujen lopuks ja crew oli mainio. Kaikki tosi mukavia ja hauskoja heppuja.
Ajomatkalla nähtiin porukalla kauheesti vihreetä ku hei st patricks day. Kelattiin et meki halutaan jotku päheet hatut vaikkei ees pitäny lähtee ulos. Hostellille päästyä käytiin sit kuitenki vaan heittää kamat huoneeseen ku jo kirmattiin keskustaan hattuostoksille. Mukaan tarttu isot hatut 4 dollarilla.
Lisäks käytiin pullokaupassa ja normikaupassa missä oli myynnissä mm vihreitä donitseja ja vihreetä leipää. Hauskaa ! Me ostettiin kahella dollarilla vihreet iced fingersit.
Sit takas hostellille missä mä kävin heittää pyykit koneeseen ja sit dokattiin ja hengattiin huoneessa. Piti nappaa hostellin bussi keskustaan ysiltä, mut mun pyykit oli vielä kuivausrummussa ja juomia jäljellä ni skipattiin.
Lopulta päästiin keskustaan ja siellä suunnatttiin mihinkäs muualle ku irkkubaariin. P.J.
Siellä oli ihan hullu meno livebändeineen kaikkineen ja voi luoja. Hulluja noi irkut. Ihan tosi.
Ei me mitenkään hirveen kauaa tuol oltu ja jotenki päädyttii ostaa vaa hodarit ja sitte lähettii kävelee hostellille. Sarah oli mukavan tilulilu ja ei oikeen tahtony kävellä suoraan. Jossain välissä kytät pysähty meijän kohalle ja ilmotti et meijän pitää kävellä yhessä eikä saada hukata toisiamme. Haha jep.
Seuraavaks jotku kaks pikkupoikaa (tyylii 12v) pyöräili meijän ohi ja toinen nappas Sarahin hatun mennessään. WTF. Löydettiin hattu kuitenki parinsadan metrin päästä maasta ja sit nähtiin pikkupojat taas ja sit Sarah huuteli niille hävyttömyyksiä ja tämmöstä normaalia.
Sunnuntai 18.3.2012
Aamuherätys ja vikat chillaamiset Sarahin kanssa. Toinen oli lentämässä myöhemmin Brissieen ja piti taas sanoo heipat mukavalle hyypälle. Snif. Hauska tapaus.
Sitte mä kömmin jossain vaiheessa ylös sängystä ja lähin koneelle suunnittelee mun reittiä. Maanantaina oli tarkotus jatkaa matkaa, mutta millon ja mihin oli vielä vähän auki.
Armottoman pähkäilyn tuloksena päätin lähteä kohti Bowenia vielä samana yönä, viettää siellä yhen yön ja sitte matkata mackayhin aamulla nii et vietän päivän siellä ja illalla hyppään bussiin ja hurrutan brissieen.
Ihan loistava plääni !
Sitte skypettelin porukoiden kanssa, varasin bussin boweniin ja valuin takas huoneeseen. Sinne oli ilmestyny kaks uutta kämppistä. Kanadalaisia miehenalkuja. Pakkasin siinä sitte kamppeet ja jubasin samal herrojen kaa. Pakkaamisen jlk suoritin check out ja varasin taksin bussille. Ei huvittanu lähtee talsii keskellä yötä.
Sit juttelin lisää kanukkien kanssa ja melkee harmitti et lähin jo menee. Oli ihan kauheen hauskoja tyyppejä ja toisella oli nii outo aksentti etten oo ennen kuullu. Hulvaton. Naurettii sit noiden kanssa aina siihe asti et mun oli aika hipsiä venaamaan taksia. Sateeseen. Taas.
Taksi tuli ja hyppäsin kyytiin ja juttelin kuskin kanssa aina bussille asti. Mukava tyyppi. Tässä välissä vettä tuliki jo kaatamalla ja jokaisen piti sit allekirjottaa kuskille joku lappu mis ei syytetä sitä jos ”luonnonmullistuksien” takia ei päästä sinne minne halutaan. Tulvia ollu nimittäin nyt vissiin vähän siellä sun täällä nii et teitä jouduttu katkasee ja näin.
Maanantai 19.3.2012
Meillä ei kuitenkaa ollu mitään ongelmia, vaikkaki vettä tuli enemmän ku ikinä. Lopulta sitte päästiin boweniin asti, jossa heitin rinkan päälle sadesuojan ja lähin talsii hostellille. En ollu varannu mitään eikä ollu hajuakaan mistä moinen pitäs löytyä. Ystävälliset paikalliset kuitenki neuvo mulle oikeen suunnan ja raahauduin ekaan hostelliin minkä näin. Oli nimeltään Aussiemates backpackers ja ilmeisesti rempan keskellä. Ei haitannu menoa ja omistajatyyppi oli tosi mukava ni kelasin et mitä väliä. Hostelli ku hostelli haluun pois sateesta.
Päädyin sitte olemaan hostellin ainoa asukki. Se oli mielenkiintosta.
Jossain välissä nappasin kameran messiin ja kävin vähän kuvailemassa ympäristöä. Sateessa.
Oli aika pyllystä.
Tiistai 20.3.2012
Check out aamusella ja eiku pysäkille venaamaan bussia mackayhin. Odotusta. Lisää odotusta. Ei bussia. Odotusta... Mun lisäks pysäkillä oli yks tätihenkilö matkalla myöskin mackay ja se sit sano et oli soittanu aamulla greyhound et kulkeeko bussi ja piti kulkea, mutta vähän alko epäilyttämään ku se oli tunnin myöhässä. Jes. Lopulta tätihenkilö luovutti ja mä jäin soittaa greyhound et mikä tilanne. Sainki odottaa puhelimessa jonku aikaa ennen ku pääsin läpi ja sieltä kerrottiin et juu jouduttu perumaan bussi tulvien takia. JES !
Jätin sit mun kamat johonki matkajärjestön tiloihin ja käväsin kaupassa ennen ku lähin taas sateessa talsimaan takas hostellille. Menin samaan paikkaan ja heitin vaan kamat samaan huoneeseen ja lähin kirjastoon dataamaan.
Sieltä hostellille mis kattelin vähän HIMYMiä ja puhuin Kyen kaa puhkus.
Keskiviikko 21.3.2012
Ei bussia tänään, joten nukuin pitkään ja sit kävin kävelee ympäriinsä ja napsii vähän kuvia ku kerranki aurinko paisto.
Piti ostaa jotai särkylääkettä mut ei ollu mitään. Sen sijaan mukaan tarttu parit pannat töitä varten ja suihkusaippua ja shampoo.
Sieltä hostellille suihkuun, safkasin ulkosalla ja juttelin taas Kyen kanssa siinä sivussa.
Extraordinary things happen to extraordinary people.
Wuhuuu tehokkaana taas päivittämässä ! Olin tossa justiinsa tulvien takia jumissa niinki menevässä paikassa ku Bowen ja siellä oli hyvin aikaa kasata tekstit julksua varten. Päätin jakaa nää nyt kahteen osaan, että tässä nyt Part 1 !
Kuvia löytyy tosiaan edelleen lisää naamakirjan puolelta:
Brissy-Red Center
Sydney-Brissy
Great Ocean Road
Sunnuntai 19.2.12
Juna-aussi herätti aamusella ku soitti et miitataanko tänään. Koomasin ja sit puhkusta tietenki loppu akku heti alkuvaiheessa. Hupsista keikkaa. Nousin sit ylös, heitin jotku vaatteet niskaan ja valuin viemää puhkun lataukseen päärakennukseen. Tiipiissä kun ei pahemmin ollu pistokkeita... Yllättävää. Puhelin siis lataukseen ja käväsin hakee mun suklaapalleromurot aamiaiseks. Keittiöön heittää maito sekaan ja sitte sitte takasin alas puhelimen luokse syömään. Omnomnom.
Ku puhku oli sit taas valmis heräämään henkiin ni soitinpa sitten herra juna-aussille että miten menee miitataanko. Sovittiin sitte että se hakee mut joskus tunnin päästä eli joskus 12 tienoilla, mennää lounaalle ja sit biitsille. Hyvä plääni.
Mä sitte kampesin itteni hereille, vaihdoin biksut päälle ja kävin ilmottautuu skydiveen. Hullu minä. Maanantaina sitte pudotus 14ft ja minuutin vapaapudotus. Aika mieletöntä ja täysin kahjoa. Mulle taas vaan naurettiin ku hysterioin. Paniikkipaniikkipaniikki. Mut pakkohan sitä on nyt hypätä ku kerran taas byronilla ollaan !
Sitte sitte puhelin jo pirisi että herra juna-aussi, aka Kye, oli saapunut paikalle ja venas mua parkkiksella. Nappasin sitte laukun mukaan ja valuin ettii tyyppiä. En ihan muistanu miltä se näytti et menin parkkikselle väähän pälyillen kunnes tyyppi sattu näköpiiriin. Menin sitte sen luo, halattiin ja moikattiin nää perus et mite menee plaaplaa ja hypättiin autoon.
Jubailtiin autossa ja heitettiin läppää ja heti tuntu et oltais vanhoja tuttuja eikä suinkaan nii et törmätty kerran livenä ja sillonki vaa parintunnin ajan. Hämmentävää. Hassua.
Mentiin sit keskustaan ettii jotai safkamestaa ja löydettiin reittimme johonki pikkupuotiin mist tilattiin kanasalaatit tms. Oli yllättävän hyvää ja mikäs siinä ku Kye makso kaiken. Helppoa. Koitin kovasti maksaa omani ku emmä tienny että me ollaan jollain treffeillä tms mut neip, ei onnistunu.
Hurjan hauskaa oli ja mitä nyt vietettiin varmaan tunti tuolla. Suurin syy tohon tais kuitenki olla se, että mä oon joku maailman hitain syöjä. Ihan tosi.. Säälittävää suorastaan.
Ku olin vihdoin saanu kananpalat kurkusta alas, ni lähettiin valuu kohti biitsiä. Ei jääty byronin main beachille, vaan otettiin suunnaks little wategos.
Sinne uheiltiin kovin rankasti eka ylös portaita pitkin ja sitte alas kivikkoa pitkin.
Urheilu.. ehh.
Biitsillä sitte levitettiin pyyhkeet, hinkattiin aurinkorasvaa ja sit kaks sekkaa ja suunnattiin aallokkoon ! Oli hurjan villi aallokko ja se ihan meni ja pilas mun piiskan. Mokomat aallot.
Vedestä me sitte valuttiin biitsille, mistä löydettiin mun vaatteet lillumasta kallioiden väliin muodostuneesta lammikosta. Helvetin kiva. Siellä uiskenteli shortsit, paita ja jopa rillit. JES. Eiku vaatteet kuivumaan ja meki mentii sit vaa makoilee ja ottaa aurinkoo. Aika kauan vaa chillattiin eikä tehty oikeestaan mitään. Kuhan nyt juteltii ja näin.
Käytii sit viel uimas kerran jos toisenki ja lopulta ku mun vaatteet oli kohtalaisen kuivat ni puettiin ja lähettiin byronin keskustaan. Hurruteltiin sinne ostaa JÄTSKIIII. Omnom. Oli just hyvää. Omnom.
Tuolta Kye heitti mut sit arts factorylle jost kävin vaan hakee visan ja sit hurruteltiin takas keskustaan nostaa mulle rahaa skydiven maksua varten. Jännä juttu. Moimoi rahat. Tuolta sitte takas arts factorylle, kävin maksaa hypyn ja sitte takas Kyen autoon. En tiiä miten tässä kävi niin, että lähettiin sen luokse. Dinner at Kyes place. Hui.
Ajettiin joku 10-15min semmoseen paikkaan ku South Golden Beach kunnes Kye parkkeeras autonsa talon eteen. Jännää. Naapurusto vaikutti ainaki ihan mielenkiintoselta ja sit mentiinki jo ovesta sisään. Vastaan kirmas haukkuva pikkupiski, Itchy. Ääw.
Kye kokkas sitte valtaisan läjän jotain pastahässäkkää ja oli just hjuvaa !
Sitte me vaa chillattiin ja ihmeteltiin elämää kunnes mun oli aika palata arts factoryyn ja kotoisaan telttahässäkkään. JEE. Kye kuskas mut sit takas sinne ja jotenki sovittiin et meen asuu sen luokse mun skydiven jälkeen, eli seuraavana päivänä. Wtf. Arts factory tosiaan täyteen buukattu, joten toinen vaihtis ois ollu Jonasin teltta (eikä sekään ihan varma...) tai sitte toinen hostelli (no way) tai matkan jatkaminen tyylii coollangattaan (hah). Tyyppi vaikutti kuitenki iha mukavalta ja kiva kämppä ja näin ni kelasin et voin sit vklp jlk palata arts factoryyn.
Sanottiin sitte heipat ja meitsi valu pakkaamaan kamat. Sit eiku nukkumaan ennen aamun hyppyä !
Maanantai 20.2.12
Ei alkanu aamu mitenkään toivotulla tavalla. Maskan Tiina oli nimittäin laittanu viestiä fb kautta, et Maska oltiin jouduttu lopettamaan.. Oli saanu ähkyoireita ja menny tosi nopeesti huonommaks ni oltiin sitte päästetty suosiolla ikivihreille ja haudattu laitumelle. En jotenki osannu aamulla reagoida mitenkään, en ees itkeny. En jotenki vaa tajunnu. Lisäks sitte tiedossa oli aamun skydive mitä panikoin. Nii ja myöhemmin muutto periaattees ihan tuntemattomien nurkkiin. Kauheesti ajateltavaa ja jotenki en halunnu käsitellä asiaa vielä joten koitin olla ajattelematta.

Nappasin sit liinavaatteet ja kävin tekee check-outin. Kamat tyydyin jättää telttaan siks aikaa kunnes palaan hyppäämästä ja lähen aussin luokse.
Valuin sitte vetää aamiaisen, suklaamuroja, ja istuin sit jonku kanadalaisen tytön kanssa joka oli mun yks tiipiikämppiksistä. Mukava tyyppi. Lopult Jonas liitty kans hetkeks seuraan sanoo heipat ja toivottaa onnea hyppyyn. Nii ja se kans allekirjotti mun popot jee ! Vähän oli surullista sanoo heipat ku Jonas tosi hyvä tyyppi ja meil ollu varsin hauskaa yhessä, mut ei voi mitää.
Oli kunno vanhanaikanen pikkukone, joka näytti siltä et jouduttais varmaa muutenki tekee hypyt alas. Vähän kämänen.. Hee. Ei haitannu.
Koneessa hysterioin lisää ja pelleilin mun hyppykaverin kanssa ja jonku toisen tandemtyypin kanssa. Ne nauro mulle.. Mokomat. Sit sain mun tandemtyypiltä semmosen nahkalärpätin lentäjähatun ja näytin tosi seksikkäältä ku laitoin sen päähän hyppylasien lisäks. Upeata. Oli hulvattoman hauskaa ja unohin jopa panikoida ku nauroin nii kovasti.
Paniikki iski takasin ku koneen ovi avattiin ja porukka alko loikkimaan ulos ! Oli aika hullua seurata porukan putoomista ja kelasin vaa et oonko oikeesti hyppäämässä. Mua ennen oli siis joku 4 hyppääjää.
Lopulta oli meikän vuoro valua ovelle ja sitte sitä jo mentiinki !
En muista hypystä pahemmin mitään, paitsi et ekat sekunnit vapaapudotusta oli ihan hullut ja et ku laskuvarjo avattiin ja tyyppi pyöritti mua ni olin varma et lentää laatta ! Yääääk.
Maisemat oli kuitenki aikasta päheet sieltä ylhäältä katottuna.

Laskeutuminen suju lepposasti ja sitte mä jäinki vaa maahan makaa tandemtyypin päälle. Ihana maa ! Sit mulle naurettiin. Yhyy. Sit mun tandemtyyppi irrotti ittensä ku piti lähtee hyppää uuden tyypin kanssa. Mä jäin sit mun kuvaajahepun kaa viel chillaa.Lopulta sain paidan, dvd’n ja lähettiin hurruttamaan taas poies. Oli hauska miten tulomatkal olin ollu iha jdkslnfhjjd sekasin ja vaa puhunu ja kälättäny ja noh panikoinu ja sit paluumatkalla olin ihan hiljaa ja vaa tuijotin eteen. Ei musta taida tulla koneesta loikkijaa.
Hostellilla menin vaa makoilee alasänkyyn ja sit Maskamammaki pomppas mieleen ja sittenhän sitä tuli vähän itkettyä. Voi miten kiva. Laitoin sit vaa Kyelle viestii et en oo viel kykenevä liikkumaan ja annoin itteni vaa itkee ja päästää kaiken stressin ja muun ulos. Olo oli ihan kaamee ja meni iäisyys et sain taas koottua itteni.
Järkyttävä ikävä mun ponia.
Lopulta Kye soitti et mikä tilanne ku se oli kaupassa ja ois voinu tulla nappaa mut siit kyytiin samalla. Sovittiin et okei ja kasasin mun loput tavarat. Just ennen lähtöö näin et Jonas hurautti pyörällä ohi ni kävin viel sanoo sille heipat ja halattiin ja tälleen kunnes Kye soitti et se on parkkiksella oottamassa. Eiku herran luokse ja autoon !
Tähän on hyvä lopettaa mun ja Kyen viikon mittasen kämppistelyn päiväkertomukset. Heitän mielummin vaan tiivistetysti ylös kaiken mitä tehtiin.
20.-27.2.2012
Päivät meni aika rattosasti. Aamusin Kye teki aamiaisen joka yleensä koostu scrumbled eggs and toast ja mussutin sen nauttien ulkoverannan sohvalla. Päivisin visitoitiin hassuissa paikoissa niinku vaikka kukkuloilla kattomassa vesiputouksia. Oli aka päheetä. Kiivettiin vesiputousta pitkin alas ja käytiin jopa putouksen takana olevassa luolassa. Sitte vaa istuttii siellä korkeuksissa ja nautittiin hiljasuudesta. Tai no ei siinä ihan hirveen hiljasta ollu vesiputouksen melussa mut muuten oli tooosi hiljasta. Ketään missään.
Paluumatkalla käytiin Mullumbimbys ja sieltä ostettiin ruokaa. Iso läjä nuksuja mulle ranejen kera. Nii ja vaniljapirtelö. Voi namnam.
Lisäks poikettiin vuokraamaan pari leffaa illaks. BOLT <3
Toinen hauska paikka oli Billinudgel. Sinne mentiin Kyen ja äidin kanssa syömään kunnon aussipubiin. Tuolit oli nii raskaat et hyvä ku sain liikahtamaan. Siellä tavattiin noiden kahen jotain tuttuja ja voi jukra sitä aussiaksenttia ! Haha yks niist omas niin vahvan aksentin etten tajunnu yhtään mitään. Aika hauska. Paikan takapihalla oli kans lehmä (joka oli karkuteilläki jossain välissä) ja hevonen (mitä en nähny).
Käytiin tuolt kans ostamassa mulle laatikko suomeen lähetettäväks ja sit mentii johki tehdasmyymälään mist ostin Sussulle jotain paikallisia rasvoja. Billinudgel oli hauska paikka.
Iltasin me usein maattiin vaan tellyn ääressä patjalla lattialla. Usein katottiin äidin kanssa My Kitchen Rules (MKR) ja syötiin samalla Kyen kokkauksia. Se on aika hyvä kokki kolmonen. Ei valittamista ruuissa. Paitsi et annokset oli valtavia. Yks mun suosikkipäivistä tuolla oli se ku lähin Kyen äidin mukana sen duuniin. Se siis opettaa näit jotai kauneusjuttuja ja niil oli joku harjottelupäivä ja joltain puuttu koekaniini ni mä pääsin sitte ilmaseks nauttimaan hemmottelusta. Sain mani- ja pedikyyrit, kasvohoidon ja –hieronnan, ripsienvärjäyksen... Oli aika nautinto. Makasin vaan ja juttelin mun harjottelijan kanssa niitä näitä. Mukava tyttö ja ihmeen asiallinen 16veeks.
Tuolta sitte mentiin vielä Kyen ja äidin kanssa safkaamaan kunnes äiti palas töihin ja me lähettiin Kyen kanssa kohti kotia. Hymyilytti kauheesti.
Sitte käytiin luonnollisesti myös biitsillä. Kauheen yllättävää.
Yks vakiostoppipaikoista oli joku pieni puoti matkan varrella mist ostettiin joka kerta ohi ajaessa jätskit. Aika jepa ! MMM.
Käytiin kans pörrää byronin keskustassa aina sillon tällön. Mm semmoses aboriginaaliliikkeessä, mistä ostin äidille mausteita ja isille boomerangin.
Semmonen viikko siis ! Lienee turhaa sanoa, että mulla oli tosi kivaa ja oon hurjan tyytyväinen et spontaanisti muutin jonku nevarin nurkkiin. Kye on ihan loistava tyyppi ja kunnon aviomiesmateriaalia. Se on kasvanu jossai Byronin kukkuloilla, korkeuksissa, paikassa jossa ei ollu edes vissiin sähköä. Tietokoneenki omistanu vasta pari vuotta. Anti-nerd. Tietää kans lunnosta kaiken ja on vähän väliä popsimassa lehtiä ku niitä voi kuulema syödä. Öö. Outo. Mowgli. Lisäks se kokkaa hyviä ruokia, pesee pyykkiä, siivoo... Vaimo.
Kuvia löytyy tosiaan edelleen lisää naamakirjan puolelta:
Brissy-Red Center
Sydney-Brissy
Great Ocean Road
Sunnuntai 19.2.12
Juna-aussi herätti aamusella ku soitti et miitataanko tänään. Koomasin ja sit puhkusta tietenki loppu akku heti alkuvaiheessa. Hupsista keikkaa. Nousin sit ylös, heitin jotku vaatteet niskaan ja valuin viemää puhkun lataukseen päärakennukseen. Tiipiissä kun ei pahemmin ollu pistokkeita... Yllättävää. Puhelin siis lataukseen ja käväsin hakee mun suklaapalleromurot aamiaiseks. Keittiöön heittää maito sekaan ja sitte sitte takasin alas puhelimen luokse syömään. Omnomnom.
Ku puhku oli sit taas valmis heräämään henkiin ni soitinpa sitten herra juna-aussille että miten menee miitataanko. Sovittiin sitte että se hakee mut joskus tunnin päästä eli joskus 12 tienoilla, mennää lounaalle ja sit biitsille. Hyvä plääni.
Mä sitte kampesin itteni hereille, vaihdoin biksut päälle ja kävin ilmottautuu skydiveen. Hullu minä. Maanantaina sitte pudotus 14ft ja minuutin vapaapudotus. Aika mieletöntä ja täysin kahjoa. Mulle taas vaan naurettiin ku hysterioin. Paniikkipaniikkipaniikki. Mut pakkohan sitä on nyt hypätä ku kerran taas byronilla ollaan !
Sitte sitte puhelin jo pirisi että herra juna-aussi, aka Kye, oli saapunut paikalle ja venas mua parkkiksella. Nappasin sitte laukun mukaan ja valuin ettii tyyppiä. En ihan muistanu miltä se näytti et menin parkkikselle väähän pälyillen kunnes tyyppi sattu näköpiiriin. Menin sitte sen luo, halattiin ja moikattiin nää perus et mite menee plaaplaa ja hypättiin autoon.
Jubailtiin autossa ja heitettiin läppää ja heti tuntu et oltais vanhoja tuttuja eikä suinkaan nii et törmätty kerran livenä ja sillonki vaa parintunnin ajan. Hämmentävää. Hassua.
Mentiin sit keskustaan ettii jotai safkamestaa ja löydettiin reittimme johonki pikkupuotiin mist tilattiin kanasalaatit tms. Oli yllättävän hyvää ja mikäs siinä ku Kye makso kaiken. Helppoa. Koitin kovasti maksaa omani ku emmä tienny että me ollaan jollain treffeillä tms mut neip, ei onnistunu.
Hurjan hauskaa oli ja mitä nyt vietettiin varmaan tunti tuolla. Suurin syy tohon tais kuitenki olla se, että mä oon joku maailman hitain syöjä. Ihan tosi.. Säälittävää suorastaan.
Ku olin vihdoin saanu kananpalat kurkusta alas, ni lähettiin valuu kohti biitsiä. Ei jääty byronin main beachille, vaan otettiin suunnaks little wategos.
Sinne uheiltiin kovin rankasti eka ylös portaita pitkin ja sitte alas kivikkoa pitkin.
Urheilu.. ehh.
Biitsillä sitte levitettiin pyyhkeet, hinkattiin aurinkorasvaa ja sit kaks sekkaa ja suunnattiin aallokkoon ! Oli hurjan villi aallokko ja se ihan meni ja pilas mun piiskan. Mokomat aallot.
Vedestä me sitte valuttiin biitsille, mistä löydettiin mun vaatteet lillumasta kallioiden väliin muodostuneesta lammikosta. Helvetin kiva. Siellä uiskenteli shortsit, paita ja jopa rillit. JES. Eiku vaatteet kuivumaan ja meki mentii sit vaa makoilee ja ottaa aurinkoo. Aika kauan vaa chillattiin eikä tehty oikeestaan mitään. Kuhan nyt juteltii ja näin.
Käytii sit viel uimas kerran jos toisenki ja lopulta ku mun vaatteet oli kohtalaisen kuivat ni puettiin ja lähettiin byronin keskustaan. Hurruteltiin sinne ostaa JÄTSKIIII. Omnom. Oli just hyvää. Omnom.
Tuolta Kye heitti mut sit arts factorylle jost kävin vaan hakee visan ja sit hurruteltiin takas keskustaan nostaa mulle rahaa skydiven maksua varten. Jännä juttu. Moimoi rahat. Tuolta sitte takas arts factorylle, kävin maksaa hypyn ja sitte takas Kyen autoon. En tiiä miten tässä kävi niin, että lähettiin sen luokse. Dinner at Kyes place. Hui.
Ajettiin joku 10-15min semmoseen paikkaan ku South Golden Beach kunnes Kye parkkeeras autonsa talon eteen. Jännää. Naapurusto vaikutti ainaki ihan mielenkiintoselta ja sit mentiinki jo ovesta sisään. Vastaan kirmas haukkuva pikkupiski, Itchy. Ääw.
Kye kokkas sitte valtaisan läjän jotain pastahässäkkää ja oli just hjuvaa !
Sitte me vaa chillattiin ja ihmeteltiin elämää kunnes mun oli aika palata arts factoryyn ja kotoisaan telttahässäkkään. JEE. Kye kuskas mut sit takas sinne ja jotenki sovittiin et meen asuu sen luokse mun skydiven jälkeen, eli seuraavana päivänä. Wtf. Arts factory tosiaan täyteen buukattu, joten toinen vaihtis ois ollu Jonasin teltta (eikä sekään ihan varma...) tai sitte toinen hostelli (no way) tai matkan jatkaminen tyylii coollangattaan (hah). Tyyppi vaikutti kuitenki iha mukavalta ja kiva kämppä ja näin ni kelasin et voin sit vklp jlk palata arts factoryyn.
Sanottiin sitte heipat ja meitsi valu pakkaamaan kamat. Sit eiku nukkumaan ennen aamun hyppyä !
Maanantai 20.2.12
Ei alkanu aamu mitenkään toivotulla tavalla. Maskan Tiina oli nimittäin laittanu viestiä fb kautta, et Maska oltiin jouduttu lopettamaan.. Oli saanu ähkyoireita ja menny tosi nopeesti huonommaks ni oltiin sitte päästetty suosiolla ikivihreille ja haudattu laitumelle. En jotenki osannu aamulla reagoida mitenkään, en ees itkeny. En jotenki vaa tajunnu. Lisäks sitte tiedossa oli aamun skydive mitä panikoin. Nii ja myöhemmin muutto periaattees ihan tuntemattomien nurkkiin. Kauheesti ajateltavaa ja jotenki en halunnu käsitellä asiaa vielä joten koitin olla ajattelematta.

Nappasin sit liinavaatteet ja kävin tekee check-outin. Kamat tyydyin jättää telttaan siks aikaa kunnes palaan hyppäämästä ja lähen aussin luokse.
Valuin sitte vetää aamiaisen, suklaamuroja, ja istuin sit jonku kanadalaisen tytön kanssa joka oli mun yks tiipiikämppiksistä. Mukava tyyppi. Lopult Jonas liitty kans hetkeks seuraan sanoo heipat ja toivottaa onnea hyppyyn. Nii ja se kans allekirjotti mun popot jee ! Vähän oli surullista sanoo heipat ku Jonas tosi hyvä tyyppi ja meil ollu varsin hauskaa yhessä, mut ei voi mitää.
Lopulta siis vikat halaukset ja herra lähti pyöräilee biitsille suorittaa aamusurffauksen ennen duuniin lähtöä ja mä valuin nappaa kamat ja sit venaa bussia hyppypaikalle. Hui.
8.30 bussi saapu ja hyppäsin panikoiden kyytiin. Siellä oli yks tuleva hyppääjä mun ja kuskin lisäks ja ne nauro mun panikoinnille.. Mokomat. Kanssahyppääjä kans sano et mun panikointi saa senki hermostumaan. Haha hups. Napattii matkalt kyytiin viel muutama muu ei-panikoiva ja sit saavuttiin hyppypaikalle. Siellä ilmottautumiset, vikat maksamiset ja eiku hyppypöksyt jalkaan !
Ennen ku meijät päästettiin hyppäämään ni istuttii rivissä ja joku nainen kerto mitä meijän milloinki piti tehä. Kuivaharjoteltiin siis. Sitte moikkasin mun tandemtyyppiä ja sit me jo lähettiinki valuu kohti konetta. 8.30 bussi saapu ja hyppäsin panikoiden kyytiin. Siellä oli yks tuleva hyppääjä mun ja kuskin lisäks ja ne nauro mun panikoinnille.. Mokomat. Kanssahyppääjä kans sano et mun panikointi saa senki hermostumaan. Haha hups. Napattii matkalt kyytiin viel muutama muu ei-panikoiva ja sit saavuttiin hyppypaikalle. Siellä ilmottautumiset, vikat maksamiset ja eiku hyppypöksyt jalkaan !
Oli kunno vanhanaikanen pikkukone, joka näytti siltä et jouduttais varmaa muutenki tekee hypyt alas. Vähän kämänen.. Hee. Ei haitannu.
Koneessa hysterioin lisää ja pelleilin mun hyppykaverin kanssa ja jonku toisen tandemtyypin kanssa. Ne nauro mulle.. Mokomat. Sit sain mun tandemtyypiltä semmosen nahkalärpätin lentäjähatun ja näytin tosi seksikkäältä ku laitoin sen päähän hyppylasien lisäks. Upeata. Oli hulvattoman hauskaa ja unohin jopa panikoida ku nauroin nii kovasti.
Paniikki iski takasin ku koneen ovi avattiin ja porukka alko loikkimaan ulos ! Oli aika hullua seurata porukan putoomista ja kelasin vaa et oonko oikeesti hyppäämässä. Mua ennen oli siis joku 4 hyppääjää.
Lopulta oli meikän vuoro valua ovelle ja sitte sitä jo mentiinki !
En muista hypystä pahemmin mitään, paitsi et ekat sekunnit vapaapudotusta oli ihan hullut ja et ku laskuvarjo avattiin ja tyyppi pyöritti mua ni olin varma et lentää laatta ! Yääääk.
Maisemat oli kuitenki aikasta päheet sieltä ylhäältä katottuna.

Laskeutuminen suju lepposasti ja sitte mä jäinki vaa maahan makaa tandemtyypin päälle. Ihana maa ! Sit mulle naurettiin. Yhyy. Sit mun tandemtyyppi irrotti ittensä ku piti lähtee hyppää uuden tyypin kanssa. Mä jäin sit mun kuvaajahepun kaa viel chillaa.Lopulta sain paidan, dvd’n ja lähettiin hurruttamaan taas poies. Oli hauska miten tulomatkal olin ollu iha jdkslnfhjjd sekasin ja vaa puhunu ja kälättäny ja noh panikoinu ja sit paluumatkalla olin ihan hiljaa ja vaa tuijotin eteen. Ei musta taida tulla koneesta loikkijaa.
Hostellilla menin vaa makoilee alasänkyyn ja sit Maskamammaki pomppas mieleen ja sittenhän sitä tuli vähän itkettyä. Voi miten kiva. Laitoin sit vaa Kyelle viestii et en oo viel kykenevä liikkumaan ja annoin itteni vaa itkee ja päästää kaiken stressin ja muun ulos. Olo oli ihan kaamee ja meni iäisyys et sain taas koottua itteni.
Järkyttävä ikävä mun ponia.
Lopulta Kye soitti et mikä tilanne ku se oli kaupassa ja ois voinu tulla nappaa mut siit kyytiin samalla. Sovittiin et okei ja kasasin mun loput tavarat. Just ennen lähtöö näin et Jonas hurautti pyörällä ohi ni kävin viel sanoo sille heipat ja halattiin ja tälleen kunnes Kye soitti et se on parkkiksella oottamassa. Eiku herran luokse ja autoon !
Tähän on hyvä lopettaa mun ja Kyen viikon mittasen kämppistelyn päiväkertomukset. Heitän mielummin vaan tiivistetysti ylös kaiken mitä tehtiin.
20.-27.2.2012
Päivät meni aika rattosasti. Aamusin Kye teki aamiaisen joka yleensä koostu scrumbled eggs and toast ja mussutin sen nauttien ulkoverannan sohvalla. Päivisin visitoitiin hassuissa paikoissa niinku vaikka kukkuloilla kattomassa vesiputouksia. Oli aka päheetä. Kiivettiin vesiputousta pitkin alas ja käytiin jopa putouksen takana olevassa luolassa. Sitte vaa istuttii siellä korkeuksissa ja nautittiin hiljasuudesta. Tai no ei siinä ihan hirveen hiljasta ollu vesiputouksen melussa mut muuten oli tooosi hiljasta. Ketään missään.
Paluumatkalla käytiin Mullumbimbys ja sieltä ostettiin ruokaa. Iso läjä nuksuja mulle ranejen kera. Nii ja vaniljapirtelö. Voi namnam.
Lisäks poikettiin vuokraamaan pari leffaa illaks. BOLT <3
Toinen hauska paikka oli Billinudgel. Sinne mentiin Kyen ja äidin kanssa syömään kunnon aussipubiin. Tuolit oli nii raskaat et hyvä ku sain liikahtamaan. Siellä tavattiin noiden kahen jotain tuttuja ja voi jukra sitä aussiaksenttia ! Haha yks niist omas niin vahvan aksentin etten tajunnu yhtään mitään. Aika hauska. Paikan takapihalla oli kans lehmä (joka oli karkuteilläki jossain välissä) ja hevonen (mitä en nähny).
Käytiin tuolt kans ostamassa mulle laatikko suomeen lähetettäväks ja sit mentii johki tehdasmyymälään mist ostin Sussulle jotain paikallisia rasvoja. Billinudgel oli hauska paikka.
Iltasin me usein maattiin vaan tellyn ääressä patjalla lattialla. Usein katottiin äidin kanssa My Kitchen Rules (MKR) ja syötiin samalla Kyen kokkauksia. Se on aika hyvä kokki kolmonen. Ei valittamista ruuissa. Paitsi et annokset oli valtavia. Yks mun suosikkipäivistä tuolla oli se ku lähin Kyen äidin mukana sen duuniin. Se siis opettaa näit jotai kauneusjuttuja ja niil oli joku harjottelupäivä ja joltain puuttu koekaniini ni mä pääsin sitte ilmaseks nauttimaan hemmottelusta. Sain mani- ja pedikyyrit, kasvohoidon ja –hieronnan, ripsienvärjäyksen... Oli aika nautinto. Makasin vaan ja juttelin mun harjottelijan kanssa niitä näitä. Mukava tyttö ja ihmeen asiallinen 16veeks.
Tuolta sitte mentiin vielä Kyen ja äidin kanssa safkaamaan kunnes äiti palas töihin ja me lähettiin Kyen kanssa kohti kotia. Hymyilytti kauheesti.
Sitte käytiin luonnollisesti myös biitsillä. Kauheen yllättävää.
![]() |
| Kye kävi riippuliitää. |
Yks vakiostoppipaikoista oli joku pieni puoti matkan varrella mist ostettiin joka kerta ohi ajaessa jätskit. Aika jepa ! MMM.
Käytiin kans pörrää byronin keskustassa aina sillon tällön. Mm semmoses aboriginaaliliikkeessä, mistä ostin äidille mausteita ja isille boomerangin.
Semmonen viikko siis ! Lienee turhaa sanoa, että mulla oli tosi kivaa ja oon hurjan tyytyväinen et spontaanisti muutin jonku nevarin nurkkiin. Kye on ihan loistava tyyppi ja kunnon aviomiesmateriaalia. Se on kasvanu jossai Byronin kukkuloilla, korkeuksissa, paikassa jossa ei ollu edes vissiin sähköä. Tietokoneenki omistanu vasta pari vuotta. Anti-nerd. Tietää kans lunnosta kaiken ja on vähän väliä popsimassa lehtiä ku niitä voi kuulema syödä. Öö. Outo. Mowgli. Lisäks se kokkaa hyviä ruokia, pesee pyykkiä, siivoo... Vaimo.
Aijoo ja tein sille tosiaan viikon aikana myös pienen make-overin. Ensteks ihan kamala partakarvotus sai lähteä. Se oli ihan järkyttävä ! Huhhuh. Onneks se katos äkkiä.
Sitte suoritin kanssa kulmakarvojen siistimisen. Oli vähän turhan suuri viidakko ja osa karvoista sai lähteä. Hyh.
Sitte suoritin kanssa kulmakarvojen siistimisen. Oli vähän turhan suuri viidakko ja osa karvoista sai lähteä. Hyh.
Vika operaatio oli piiska. Se tärkein ja helpoin. Nostin sen vaan pystyyn ni hyvältä näytti. Ei enää mikään ministerikampaus vaan vähän rock henkinen. Hitsit ku oon taitava.
Herrasta kuoriutu jopa ihan hyvännäkönen. Haha jep oon ihana.
Maanantai 27.2.12
Viimonen päivä byronilla Kyen luona. Mulla oli tiedossa Adelaideen lento ja Kyellä palaaminen töihin. Jippii.
Vaelleltiin ympäriinsä kunnes lähettiin viemään mun paketti postiin. Hurruteltiin lähimmälle postille ja siellä täyttelin pari lappua ja sit boksi lähetettiin matkaan. Jee pitäs saapua suomeen 3-6kk sisällä. Eli luultavasti oon ite kotona ennen pakettia.. Hehee.
Tuolta hurruteltiin pikkupuodille mistä ostettiin taas jätskit ja sit suunnattiin kotiin. Siellä sitte seurasin Kyen pakkaamista ja autoin valitsemaan vaatteet sen mukaan brisbaneen. Se sitte esitteli vaatteitansa ja kokeili niitä ja mä päätin mitkä lähti mukaan ja mitkä ois voinu mun puolesta heittää roskiin vaikka heti. Oli nimittäin hurjasti liian isoja eikä istunu mitenkään päin. Toinen ku oli joskus 6kk sitte ollu pikkasen isompi mitä nykyään... Näytti esimerkiks yhet sen vanhat farkut ja voi helvetti ahaha ne oli valtavat !! Nykyään tyyppi ois mahtunu toiseen lahkeeseen. Hulvatonta. Vähän päässy ressu kutistumaan.
Kaapista löyty sit kuitenki muutamat ihan ok’sti istuvat paidat jotka pääty matkalaukkuun. Lisäks pari ihan normipaitaa, vaimonhakkaajia niinku yleensäki. Oli hauskaa.
Ku herra oli ready ni meijän oli aika lähtee hurruttelee kohti coollangattaa. Mulla tosiaan lento lähössä sieltä kohti adelaidea seuraavana aamuna ni seuraava yö sitte YHA Coollangatassa. Kye oli tuolta jatkamassa matkaa brisbaneen töihin.
Herrasta kuoriutu jopa ihan hyvännäkönen. Haha jep oon ihana.
Maanantai 27.2.12
Viimonen päivä byronilla Kyen luona. Mulla oli tiedossa Adelaideen lento ja Kyellä palaaminen töihin. Jippii.
Vaelleltiin ympäriinsä kunnes lähettiin viemään mun paketti postiin. Hurruteltiin lähimmälle postille ja siellä täyttelin pari lappua ja sit boksi lähetettiin matkaan. Jee pitäs saapua suomeen 3-6kk sisällä. Eli luultavasti oon ite kotona ennen pakettia.. Hehee.
Tuolta hurruteltiin pikkupuodille mistä ostettiin taas jätskit ja sit suunnattiin kotiin. Siellä sitte seurasin Kyen pakkaamista ja autoin valitsemaan vaatteet sen mukaan brisbaneen. Se sitte esitteli vaatteitansa ja kokeili niitä ja mä päätin mitkä lähti mukaan ja mitkä ois voinu mun puolesta heittää roskiin vaikka heti. Oli nimittäin hurjasti liian isoja eikä istunu mitenkään päin. Toinen ku oli joskus 6kk sitte ollu pikkasen isompi mitä nykyään... Näytti esimerkiks yhet sen vanhat farkut ja voi helvetti ahaha ne oli valtavat !! Nykyään tyyppi ois mahtunu toiseen lahkeeseen. Hulvatonta. Vähän päässy ressu kutistumaan.
Kaapista löyty sit kuitenki muutamat ihan ok’sti istuvat paidat jotka pääty matkalaukkuun. Lisäks pari ihan normipaitaa, vaimonhakkaajia niinku yleensäki. Oli hauskaa.
Ku herra oli ready ni meijän oli aika lähtee hurruttelee kohti coollangattaa. Mulla tosiaan lento lähössä sieltä kohti adelaidea seuraavana aamuna ni seuraava yö sitte YHA Coollangatassa. Kye oli tuolta jatkamassa matkaa brisbaneen töihin.
Hurruttelu meni vähän masismeiningeissä ku tiedossa oli heipat. Pysähdyttiin kuitenki matkalla käymää jossain kauppakeskusjutussa. Eli siis mentii MÄKKIIN syömään nuksuja. Omnom. Ihan täydellistä. Mä tykkään nuksuista.
Kylläsinä eksyttiin photo boothiin ottaa kuvia ! Vähän oli ahdasta mut silti kovin hauskaa ! Päädyttiin mustavalkoseen kuvaan mis mä näytän kieltä ja Kye on pussaamassa mua poskelle. Se on kiva kuva.
Tuolta mentiin sit kattoo Kyelle vaatetusta duuniin. Istuvaa kauluspaitaa nimittäin. Mentii sit johki miesten liikkeeseen ja lähettiin ettimään Sitä oikeeta.
Muutaman väärän jälkeen se oikea löytyi. Vaaleensininen ja istu hyvin. Etenki takaa, mikä on se main thing. Lisäks sain pienten maanittelujen jälkeen tyypin sovittaa yhtä hurjan kivaa liiviä ja jep, toimi ! Että oon hyvä. Molemmat tarttu sitte mukaan ilman et Kye ees vilkas hintoja.
Tuolta mentiin sit kattoo Kyelle vaatetusta duuniin. Istuvaa kauluspaitaa nimittäin. Mentii sit johki miesten liikkeeseen ja lähettiin ettimään Sitä oikeeta.
Muutaman väärän jälkeen se oikea löytyi. Vaaleensininen ja istu hyvin. Etenki takaa, mikä on se main thing. Lisäks sain pienten maanittelujen jälkeen tyypin sovittaa yhtä hurjan kivaa liiviä ja jep, toimi ! Että oon hyvä. Molemmat tarttu sitte mukaan ilman et Kye ees vilkas hintoja.
Kassien kanssa siirryttiin seuraavaan paikkaan, eli rillikauppaan ! Kye oli pahasti uusien lasien tarpeessa, koska ne mitkä sil on himas... Hirveet. Kutsuin toist professoriks ku sil oli ne pääs. Onneks käytti piilareita aina.
Muutamien kokeilujen jälkeen päädyttiin isoihin ray-baneihin. Ruskeet ja huomattavasti paremmat mitä sähkönsiniset professorit.
Eiku lasit tilaukseen ja autolle !
Otettiin suunnaks joku mesta cooliessa mihin parkkeerattiin, Kye heitti uudet vaatteet niskaan, korjasin piiskan ja kaivoin kameran esiin. Mallituokio !
Kye sai poseerata ja mä tallensin mun onnistuneen make-overin kameralla.
Poseerausten jälkeen oliki aika lähtee ettii mun hostellia. Kyseessä tosiaan YHA Coollangatta ja pienen mutkan kautta löydettiin tiemme perille. Eiku check-in ja kamat huoneeseen. Sit hengattiin Kyen kaa viel hetki kunnes sen oli aika lähtee.
Loppuilta meniki sitte vaa koomatessa. Latasin kuvia koneelle ja tuunasin niitä. Kävin tsekkaa kävelyn lentokentälle. Ostin sieltä suklaamaidon ja timtameja.Valuin hostellille jatkaa koomausta.
Huoneessa oli ihan tappokuuma ja hikoilutti kamalasti.
Lisäks hostellis majaili joku futiksen mm-joukkue jostain ja ne mekkaloi yöllä kovasti. Teki mieli mennä heittää niitä palloilla.
Kye sai poseerata ja mä tallensin mun onnistuneen make-overin kameralla.
Poseerausten jälkeen oliki aika lähtee ettii mun hostellia. Kyseessä tosiaan YHA Coollangatta ja pienen mutkan kautta löydettiin tiemme perille. Eiku check-in ja kamat huoneeseen. Sit hengattiin Kyen kaa viel hetki kunnes sen oli aika lähtee.
Loppuilta meniki sitte vaa koomatessa. Latasin kuvia koneelle ja tuunasin niitä. Kävin tsekkaa kävelyn lentokentälle. Ostin sieltä suklaamaidon ja timtameja.Valuin hostellille jatkaa koomausta.
Huoneessa oli ihan tappokuuma ja hikoilutti kamalasti.
Lisäks hostellis majaili joku futiksen mm-joukkue jostain ja ne mekkaloi yöllä kovasti. Teki mieli mennä heittää niitä palloilla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
