20.8.2012

Today's special moments are tomorrow's memories.





Maanantai 25.6.12

Kye häippäs aamusella ja mä jäin nukkumaan. Nenäsumutteen keksijälle iso kiitos mun ilmateiden avaamisesta.

Mun päivä meniki sit sängyssä maatessa ja Himymiä tuijotellessa. Olo oli aika kaamee ja olin ilonen etten lähteny kipeilemään hostelliin.

Kye soitteli iltasella et oli päässy leiriin hengissä. Hieno saavutus.

Biddaddaba

Tiistai 26.6.12

Edelleen kipeenä koomaamista. Illemmal Melina tuli jonku frendinsä kans paikalle ja istuin sit niiden kans iltaa jonku aikaa kunnes palasin vällyjen alle.


Keskiviikko 27.6.12

Jo parempi fiilis ni päätinki lähtee aamusella Byronille. Julie työskentelee siellä ni pummin siltä kyydin samalla ku se menee töihin. Oli ok ja joskus kybän tienoilla olinki taas tutuilla kaduilla.
Vettä tuli kaatamalla, mut ei haitannu ku katoksien alla pääsee nii näppärästi kulkemaan kastumatta.

Visitoin myös mun vakkaripaikan, eli byronin peterpansin. Istuin jonku aikaa koneella selailemassa lentoja kotisuomeen. Sit Melina soitti et ne oli sen eilisen frendin kaa tulos kans byronille et saan niilt kyydin takas kotio. Hienoa. Hipsin sit hakee mulle subwayn patskun ja piti kans käydä vilkasemassa byronille ilmestyny Aldi, josta mukaan tarttu vähän suklaata ja jukurttia. Olihan jo aikaki saada Woolworthsille kilpailua ja Aldi on mukavan halpa.

Melina sit jo soittiki et on Aldin ulkopuolella ja miitattiin ja sit mentii hakee niille hampparit ja hypättii autoon ja ajettii vähänmatkan päähän mis auto parkkiin ja ruuat esiin.

Safkaamisen jälkeen kohti kotia, mis jatkoin tutuks tullutta koomaamista ja hengasin jonku aikaa ton kaksikon kanssa.



Torstai 28.6.12

Kooma kotona. Vettä tuli taas kaatamalla ni ei paljoo tehny mieli liikkua.

Kye soitti taas iltasella ja sielläki kaukana tuli kuulemma vettä.
Biddaddaba



Perjantai 29.6.12

Julien kanssa matkattiin ettimään mulle jotain paksumpia pääntsejä nz varten. Kierrettiin vissiin kaheksan eri käytettyjen vaatteiden kauppaa, mut ei nii mitää lämpimiä vaatteita jäljellä. Kyeki soitti jossain välissä ja tilas jonku paksumman paidan, mut sori ei ollu.

Sen sijaan ostin mulle neljällä dollarilla farkkuliivin ja julie löys farkut myöskin neljällä dollarilla. Hyvä tytöt.

Sit poikettiin vielä ostamassa KANA mukaan ja sämpylöitä minkä päälle sen KANAN voi laittaa. Lisäks ihana Julie osti mulle maailman isoimman ja päheimmän suklaamuffinsin. Suklaakuorrutus, Suklaapaloja, Kermavaahtoa, Mansikoita...

Kotiin päästyä pelleilin jonku aikaa taas hassuimman piskin kanssa, mussutin erittäin nautinnollisesti parhaimman suklaamuffinsin ja oisin voinu vetää heti perään toisenki. HERKKUA.

Sit kirjan lukemista, Master Chef, Kanavoikkari.


Lauantai 30.6.12

Lähin Julien mukaan kaupoille ostaa ruokaa ja tarvoin menemään mun koroilla, mikä sai Julien näyttää aika minimaaliselta mun rinnalla haha. Olen pitkä !

Kaupoilt pakkasin pyyhkeen mun hippilaukkuun ja suuntasin biitsille ku sade oli vihdoin väistyny auringon tieltä. Ahh.

Vajaa 2h meni auringosta nauttien kunnes vesi alko nousemaan ja ku se melkeen saavutti mun pyyhkeen ni päätin poistua paikalta. Noin reilu 15min myöhemmin saavuin kotio, hilpasin suihkuun ja pyörin ympyrää. Illemmal istuttii Julien kans ulkoverennal siemailemas viiniä ja juttelemas niitä näitä. Enimmäkseen miehistä.

Satuin kans mainitsee mun suunnitelmast ottaa tatuointi korvan taakse ja et harkitsin meneväni hakkauttamaan sen brisbanessa ennen lähtöö nz. Mama sit ilmotti et ei käy päinsä et jos mä oon aivan vakuuttunu että sen leiman hankin ni hän soittaa Kyen systerille Violetille (joka on tatuoitu ihan päätä myöden) ja kysyy siltä et ketä se suosittelee. Mua ei kuulema oltu päästämässä jolleki ketä nää ei tunne ja tiedä varmasti luotettavaks ja hyväks. Ei valittamista.

Soitti sitte Violetille, sai tyypin nimen ja sano soittavansa huomenna mulle aikaa jos mä nyt ihan oon tosissaan 100 rosenttisen varma.


Sunnuntai 1.7.12

Matkasin taas heräämisrumban jälkeen biitsille ja siellä koomasinki sit jonku aikaa.

Kotosalla päivitin blogitekstejä ja etin mulle kuvan kamrusta mimmosen haluun kurkkimaan korvan takaa.

Julie soitti myöhemmin tatuointimestaan ja saatiin aika maanantaille kymmeneks.

Biddaddaba



Maanantai 2.7.12

ONNEE ISI 52VEE !!

Aamusella herätys ja eiku autoon ja Julie kuskas mut Lennox Head mistä löyty sellai paikka ku Rock of Ages ja tyyppinä Tom Burrey, joka Violetin hyvä frendi ja Julieki tuns. Tosi mukava heppu.

Näytin sit kuvan kamrusta et tän haluun ja Tom pyys palaamaan josksu 20min päästä ni piirtää kuvan ja laittaa kaiken valmiiks. Me mentii sit maman kaa käppäilee ympäriinsä ja oli ihan heleeeevetin kylmä ! Meinasin paleltua hengiltä. Lisäks jänskäs kovasti leiman otto. En ollu maininnu kellekään muulle mun aikeesta paitsi Jannille ja no tietty Julie ja Violet ja Melina ties kanssa. Porukoiden reaktio jänskäs eniten, mut itellehän täällä pallolla eletään ja välillä pitää tehä niitä hassuja omia päätöksiä. Lisäks olin kuitenki pohtinu tätä leimaa jo apaut vuoden, että ei mikään ihan nopsakka päähänpisto kuitenkaa ollu.

Lukijoille, jotka ei mua sen kummemmin tunne ja joille en oo leiman ideaa aikasemmin selittäny, ni valaistakoon tässä välissä sen verta että mulle kamru symboloi sitä kaikkee mitä mulle on tässä parin vuoden aikana nyt tapahtunu.
Eka innostuin kuvaamisesta kiitos Jannin joka myi mulle sen vanhan järkkärin, Nikon d40. Sitte mä jotenki pääsin opiskelemaan valokuvausta tampereen puskiin ylöjärvelle minne muutin asuntolaan vuodeks kökkimään. Sain uusia kavereita, opin hurjasti uutta kameran käytöstä, opin uutta itestäni. Tajusin että mähän selviin yksin varsin helposti.

Voitsin jälkeen mulla oli mun ikioma valokuvanäyttely, joka poiki jopa lehtihaastattelun !

Sitte mä lähinki aussilandiaan. Kamera mukana tietenki. Pääsin ikuistamaan mielettömän hienoja paikkoja ja kokemaan uskomattomia asioita. Livin the dream.

Nyt suunnitelmissa pitää syksymmällä uus näyttely mun aussikuvista. Lisäks myös muita suunnitelmia valokuvauksen suhteen, mitä en nyt kuitenkaan sen enempiä lähde paljastelemaan.

Eli juu, kamruilun ansioista mun lievästi tylsä ja ykstoikkonen elämä sai ihan uuden suunnan ja jos tossa ei oo tarpeeks syitä tatuoinnille ni en tiiä että missä. Ite en kuitenkaa ikinä hankkis mitään leimaa, joka ei mulle tarkota mitään. Terveisin erittäin nopeasti asioihin kyllästyvä. Lisäks sen ottaminen aussilandias oli jotenki tärkeetä.

Ku julie sit vielä viimeseks kysy, et oonko mä nyt ihan oikeesti tosissani tän suhteen, ni vastaus oli edelleen et jep annetaan mennä !

Eka aseteltiin piirros korvan taakse ja kerran siirrettiin asettelua kunnes olin tyytyväinen ja sit eiku  kone käyntiin!

En yhtää tienny et mitä odottaa, mut oli kyl varsin kivuton kokemus vaik pitäs olla aika herkkä paikka kuulema. Kerran kaks varjostuksen aikana tuntu enemmän, mut ei missää nimes sattunu.

Tyyliin 20min siinä meni ja sit se oli valmis ! Miun vauvakamru. Oli just sellai mitä olin kelannuki ja tyytyväisenä kiitin Tomia joka oli musta oikeen ylpeä ku en ollu liikahtanukaa operaation aikana.


Poikettii sit apteekkiin hakee mulle joku öljy tohon ja sit hurruteltiin byronille ostaa ainekset MAKAROONILAATIKKOA varten. Omnom. Namnam illallinen tiedossa.

Napattii kans kotoota piski mukaan ja mentii biitsille tekee pieni kävelylenkki. Pikkupiski oli oikeen villinä ja riehakkaana pinkomassa tuhatta ja sataa. Hassu eläin. Sillä oli kivaa.

Kotona soitin isille onnittelupuhelun ja luin mun kirjan loppuun sit istuin koneen ääreen kaikkien papereiden kanssa ja tein vakuutusilmotusjutun mun lääkärikäynnistä et saisin rahat siitä takasin ja sit ostin mun paluulipun suomeen. Eli nyt se on saletti että meikä poistuu uudesta seelannista, christchurchista 23.7.12 ja on suomessa 24.7.12 siinä joskus puol 6 aikaan illalla. Masentavaa ! Lisäks mun plääni on olla kertomatta kellekään mun tulopäivää. Tietty porukoille pitää kertoa et ne tulee hakemaan mun kentältä ja joo isin piti kustantaa mun lippu ku ei mul enää ollu tommosia summia (1100e) rahaa.

Juttelin sit kans porukoiden kaa ja niiden kans juorutes näin järvessä uiskentelevan käärmeen. Voin kertoo et en tosiaan haluu mennä kastamaan varpaitani tohon lammikkoon enää. Yääh.

Puhelun jälkeen makrulaatikon valmistus ja safkaus Date nigh leffaa katellessa.

Sit tyhjensin kans kamrerasta kuvat ulkoselle kovalevylle että mahtuu uuden seelannin kuvasaldo kortille. Voin kertoa että olinko pikkasen hermoraunion partaalla ku operaation jälkeen hokasin et kaikki kuvat ei ollukaa päätyny kovolle vaan kadonnu täysin. Mm kaikki kuvat mun ja Kyen reissusta Lamington National Parkiin poissa... Kiva.


Tiistai 3.7.12

Julie heitti mut aamusella Robinaan jost nappasin junan brissieen. Sieltä hilpasin varsin kevyen rinkan kanssa (varsin kätevää et voi jättää kaikki kamat Kyelle) City Backpacker hostelliin, eli samaan mis yövyin viime kerrallaki.

Nappasin huoneen ja pääsin samaan 14hlön female dormiin mis olin viimekski. Sain jopa saman sängyn. Ihan ku en ois ikin lähtenykää. Haha.

Heitin vaa kamat huoneeseen ja valuin kauppaan ostaa ruokaaaa. Sit huoneessa aloin kattoo leffaa, mut yks kämppis tuli paikalle jonka kaa aloin sit jubaa ni leffa jäi kesken.

Jubailun jälkeen yläkertaan dataamaan ja tarkotus oli safkaa mun makrulaatikon jämät mitkä olin raahannu mukanani tänne, mut vaikka pengoin jääkaapin läpikotasin pariinki otteeseen ni en löytäny sitä mistään ! KUKA VEI MUN MAKRULAATIKON ?!?!?!??!?! Olisin voinu nirhaa jonku.
Jouduin sen sijaan hilpasemaan hakemaan huoneesta... NUUDELEITA... Voi jes. Oisin nii paljo mielummi mussuttanu makrulaatikkoa. HHMMMPPPHHH.


Keskiviikko 4.7.12

Yö meni valvoen ku oli nii kylmä !! Miksei huoneissa oo lämmitystä ? Olisin kaivannu. Sain sit vihdoin unen päästä kiinni tossa aamusella ja näin jonku ihan ihmeellisen unen, mis olin porukoiden kaa landel ja siel oli joku karhu ja sit olin jumissa jollain pikkusaarella ja en tiiä se oli tosi outo eikä siin ollu mitään tolkkua. Se karhu vaan ilmesty kaikkialle. Okei unentulkitsijat mitä karhu meinaa ? Ahahh.

Heräsin sit uudellee joskus kahelta ja painuin suihkun kautta kävelylle keskustaan. Koitin bongata jotain kivaa tuliaisiks vielä parille kaverille.

Hostellil katoin viel vähä himymiä ja juttelin Kyen kaa puhelimes ja datasin illallisen ohessa.


Torstai 5.7.12

Ikkunashoppailua jälleen ja löysinki jotain ostamisen arvosta, mut en viel ostanu mitään.

Kotimatkalla poikkesin mäkkäriin, mut en sit ostanukaa mitään (!!) vaan siirryin naapurikauppaan ostaa suklaamaidon ja lähin jatkaa matkaa. Pysähdyin kuitenki nauttimaan mun juomasta yhelle dösärille ja hetken pääst seuraan liittyki joku tosi outo uneton kulkija. Selitti kovasti miten se ei oo nukkunu kahteen päivään ja et sen aivot menee iha titityy ja jotain emmä tiiä ihan outo jäbä, mut aika viihdyttävä. Se hyppäs sit kuitenki dösään ja mä jatkoin matkaa hostellille, mis juttelin taas Kyen kanssa ja katoin mun vikat himymit ! 7 kautta takana. Yää. Tarviin lisää ! Oon koukuttunu. Mä tarviin mun himymit.

Perjantai 6.7.12

Shoppailupäivä ! Ostin itelleni uuteen seelantiin kivan neuleen ja sit siihen mätsäävät legginssit. Sillee lievästi värikäs yhistelmä hehe.

Tuolta huoneeseen kattoo Step up 3 ja sen jälkeen lähin kävelylle.

Huoneessa ehin sit jonku aikaa päivittää blogitekstejä kunnes Kye soitti. Puhelun jälkeen safkaamaan ja dataamaan ja sit Kye soitti uudestaan. Kyen jälkeen puhuin sit vielä porukoiden kanssa.

Tässä välissä voin mainita että mun kämppikset on varsin ärsyttäviä ja puhuu pojista ku läjä teinityttöjä. Ihan jatkuvasti. Koko ajan. Aaargh. Vanmaiset.
Byron.