Lentokenttähengausta.

TERKKUJA SAKSASTA.

Hilpasin tossa aamusella Helsinki-Vantaalta tänne saksan puolelle ja nyt istuskelen frankfurtin kentällä ja koitan bongailla nahkahousuja. Ei näy.

Mulla lähtee seuraava lento tossa 11.50 tätä paikallista aikaa, eli siihen on vielä jonkun verran aikaa. Tää kenttä on tosi tylsä ja sekava. Pylly puutuu. Onneks on kone mukana ja saan datailla mäkkärissä.

Seuraava kohde singapore ja sieltä sitten brisbane, josta Kye tulee hakemaan ja hurrutetaan byronille.

__

EDIT.

Hehee loppu frankkenissa data-aika hups, mutta juu tällä hetkellä majailen singaporessa jollain changin lentokentällä. Huomattavasti kivempi kenttä mitä saksan.

Matka meni aika hikisesti taas, kun tuli istuttua 11-12h koneessa, mutta mä selvisin ja enää on jäljellä viimenen lento. Tossa koneessa oli aika huono jalkatila vaikka palvelu muuten oli varsin ihanaa. Toivottavasti seuraava kone on vähän uudempi. Lentoyhtiönä siis mulla ensimmäistä kertaa kertaa Asian Airlines.

Jipii. Tunnin päästä pitäisi valua turvatarkastukseen ja siitä sitten joskus koneeseen.

Englanti-Skotlanti-Englanti

Hupsista heijaa. Tuli tosiaan tehtyä tommoinen pienempi reissu mun parhaimman matkatoverini kanssa ihan näin kotoisasti euroopan sisällä. Blogipostaus tulee taas taktisesti jälkikäteen, koska laiskuus. Lisäksi on tosi inhaa lähteä kirjoittamaan reissun muistelemisia, kun se on tuntuu jotenkin niin lopulliselta. Se on aina kun jonkinlainen päätös reissulle enkä mä pidä siitä. 


Lähdettiin tosiaan Helsinki-Vantaalta sunnuntaina 30. joulukuuta 2012 kohti TUKHOLMAA. Mitä ihmettä. Kuka ottaa välilaskun matkalla enkkuihin ?? No me tietenkin.
Lento lähti 14.50 ja oltiin perillä arlandassa 14.45. Oli mun ensimmäinen kokemus norwegianin kanssa ja hyvin sujui kaikki.

Arlandassa hengailtiin muutama tunti (nomnom ruakaaaaaa) ja 18.25 matka jatkui kohti manchesteria, joka saavutettiin 19.50. Ei siis turhan paljoa lentämistä.

Manchesteriin ei jääty turhia pölyttymään, vaan lähdettiin selvittämään, että miten me päästään glasgowiin, skotlantiin. Se olikin vähän säheltämistä, kun eihän mikään paikka enää ollutkaan auki, eikä puhelimessakaan kukaan osannut auttaa. Mä en tosiaan tiedä, miksi niitä intialaisia pitää tunkea jokaiseen puhelimeen. On ihan ok, että mä just ja just ymmärrän mitä ne sillä dingdong aksentillaan selittää, mutta kun ne ei sitten ikinä ymmärrä mua... Koita siinä sitten yrittää ottaa asioista selvää. Jossain välissä meni hermo mokomiin ja lähettiin talsimaan mukavan lentokentän infopisteen tyypin luokse. Se oli meijät neuvonu bussiasemalle, mistä siis olisi pitänyt saada ostettua lippuja, mutta lipunmyynti oli jostain syystä suljettu eikä siellä ollut muutakaan henkilökuntaa. Missään.

Mukava brittipoika sitten ihanasti neuvoi ja auttoi sillä ihanalla aksentillaan ja niin vaan tytöt pääs jatkamaan seikkailua. Mentiin siis takaisin dösäasemalle, missä venattiin meijän dösää. Kun se sitten tuli, niin eikun dösään ja menoksi ! Päästiin mukavasti ilmaiseksi, kun oltiin varmaan niin surkean näköisiä ulkomaalaisia. Hurjan kivaa !
Mä pidän mukavista tyypeistä.

Otettiin siis suunnaksi manchester coach station, missä meillä oli vaihto glasgowiin menevään kulkuvälineeseen. Muutama tunti jouduttiin asemalla odottelemaan, kunnes oikea dösä saapui.

Dösämatka sujui koomatessa ja saavuttiin glasgowiin 31.12 joskus 6am. Meillä ei ollut mitään havaintoa, että mihinkä sitten joten tyydyttiin istumaan lattialla koomaamassa. Oli muuten helvetin kylmä !

Käytiin sitten vähän tiedustelemassa infopisteen takana olleelta naiselta, että missä on mitäkin. Miten me löydetään joku hostelli. Me oltiin tosiaan napattu joidenkin paikkojen numeroita ylös jo suomessa, mutta niihin soitellessa tuuttasi tyhjää tai oli täynnä.. No nainen oli jotenkin tosi töykeä ja inha ja täysin hyödytön. Sen sijaan tiedusteltiin, että miten me löydetään kirjastolle tms että saataisiin netistä katottua paikkoja.

Saatiin aika ihmeelliset kävelyohjeet ja lähettiin sitten tarpomaan matkaan. Satoi, oli pimeetä, tuulista ja niin kamalan kylmä. Me eksyttiin.

Käytiin sitten jostain rakennuksesta kysymässä neuvoa joltain aivan ihanalta mieheltä. Niin herttainen vanhempi herra, joka pelasti meijät. Ihana tyyppi ! Antoi meille kartan ja kaikkea.

Lähdettiin sitten kartan avulla suunnistamaan, ja löydettiinkin tiemme jonnekin infopisteelle. Joka oli suljettu... Lähdettiin sitten kuluttamaan aikaa juna-asemalle kun infopiste aukesi vasta joskus 10am tienoilla tms ja asema oli aivan vieressä.

Kun se infopiste sitten vihdoin aukesi, saatiin paljon kaivattu apu. Löydettiin hostelli kävelymatkan päästä ja eikun sinne ! Paikka oli Euro hostel glasgow ja saatiin sieltä kahdeksi yöksi female dorm hintaan 30 puntaa / naama.

Hurjan hiljasta siellä oli. Jätettiin vaan kamat ja käytiin pyörimässä siinä jossain kauppakadulla. Niiin ja käytiin jopa kaupassa. Hyvä tytöt !

Mitään ihmeitä ei kuitenkaan tehty ennen iltaa, kunnes suunnattiin johonkin paikalliseen uudenvuoden häppeninkiin. Siellä oli luistinrataa, hattaraa, huvipuistovekottimia, säkkipillinsoittoa, kansantansseja, KILTTEJÄ.....

Tuolta hipsittiin hostellin oman pubin lämpöön pikkudrinksuille. Kauaa ei kuitenkaan saatu nauttia lämmöstä kun palohälyttimet pärähti soimaan ja noh niin.. Meijät evakuoitiin ulos ja siellä sitten seistiin ja odotettiin palomiehiä.


Ilmeisesti mitään paloa ei kuitenkaan missään ollut, joten eikun sitten ikuisuuden odottelun jälkeen takaisin lasien ääreen, kippis, hyvät uudet vuodet, nukkumaan.
Voin kertoa, että väsytti.

2013 Alkoi siis glasowissa ja hei 1.1 ei satanut ! Lähdettiinkin sitten Heljäsen kanssa reippailemaan ulos kamerat mukana ja jossain välissä siellä ihan paistoi aurinko ! Oi ihanuutta.

Lisäksi seikkailtiin vähän siellä sun täällä ja kokattiin pastaa ! Mahtavuutta. Oltiin taitavia. Pasta bolognese ala reppureissaaja. Sitä tuli paljon.

Niin ja varattiin majapaikka seuraavaksi yöksi niinkin hassusta paikasta kun blackpool. Semmonen paikka kun the fairway ja puhkussa juttelin jonkun älyttömän mukavan naisen kanssa, joka ihmetteli mun puheesta paistavaa aussiaksenttia. Nawww. Sillä oli kuulema jotain sukua aussilan puolella.

2.1. Sanottiin heipat glasgowille ja otettiin suunnaksi blackpool. Jälleen reissattiin dösällä ja hyvin sujui. National express on varsin toimiva yritys.

Saavutettiin blackpool joskus vasta iltasella ja ostettiin paikan "dösä-asemalta" (epämääräinen pieni koppi) jo valmiiksi liput seuraavalle illalle kun tiedossa oli paluu manchesteriin.

Blackpool oli hulvaton paikka ! Etenkin ilta-aikaan, kun kaikkien ihme tivolimeininkien valot välkky ja se paikka näytti vaan jotenkin ihan hullulta. Kaikkialla oli jotain ihme valotauluja ja ties mitä. Vähän ihmeteltiin, että täh mikä tää paikka on, mutta pelkästään hyvällä.

Kierrettiin joku paikallinen kasino, vähän jotain teitä, käytiin mäkkärissä, soitettiin ohjeita hotelliin, eksyttiin, löydettiin oikeeseen paikkaan, kirjattiin ittemme sisään. Respan mies oli hauska tyyppi joka tarjos pähkinöitä. Saatiin myös lupa viipyä huoneessa seuraavana aamuna ties miten pitään kun meijän dösä oli lähdössä vasta viiden aikaan illalla.

Meijän huone löytyi erittäin jyrkän ja pelottavan portaikon yläpäästä ja voi ei miten se oli söpö ! Ja voi ei miten mukavat sängyt ! Olisin halunnut viedä sen kotiin...

Levittäydyttiin sitten oikein kotoisasti, avattiin töllö ja koomattiin hetki. Sitten saatiin jotenkin ittemme ylös ja lähettiin ettimään kauppaa. Joskus suheellisen myöhään kun kaikki paikat oli jo kiinni... Ne avoinna olleet kaupat näytti liian pelottavilta, että oltaisiin sisälle uskaltauduttu, joten aika kauan jouduttiin tarpomaan kunnes asiallisen näköinen paikka löytyi.

Kaupasta lähdettyä me jotenkin päädyttiin kävelemään semmoista ihme katua pitkin, joka soitti musiikkia ! WTF. Siis se oli outoa. Oikeasti. Siinä matkalla ehti biisikin vaihtua. Hassu paikka toi blackpool.

Loppuilta me koomattiin ja katottiin vähän tellyä ja syötiin suklaata ja hobnobseja. Ne on keksejä. Syötiin niitä reissussa paljon.

3.1. Herättiin joskus, sänky oli liian mukava. Niin pehmeä ja upottava. Lämmin.
Rakastuin.


Joskus siinä saatiin kuitenkin ittemme valmiiksi ja käytiin tekemässä check-out. Sitten sitten vietiin rinkat bussiaseman tönölle säilytykseen ja lähettiin kiertelemään blackpoolia päivänvalossa. Huomattavasti päheemmän näkönen iltasella.

Joskus siinä haettiin kuitenkin meijän rinkat ja lähettiin mäkkäriin kuluttamaan vähän aikaa ja syömään öö nuksuja.

Tuolta sitten rinkat selkään ja dösärille ja dösääään. Meijän piti ostaa liput suoraan manchesterin lentokentälle, mutta hups fail niin ne olikin sille samaiselle kentälle, missä jumitettiin ensimmäiselläkin kerralla. Noh ei se mitään. Matka taittui leppoisasti ja käytiin jopa jossain ihmeellisessä pienessä "ostoskeskuksessa". En tiiä miten muutenkaan kuvailla sitä. Se oli jossain carlislessa ja varsin hassu paikka. Sieltä sai ruokaa.

Iltasella saavuttiin sitten manchesteriin, missä käytiin vähän seikkailemassa ja ihmettelemässä kaupunkielämää. Ei mikään ihmeellinen paikka.

Sitten joskus siinä palattiin bussiasemalle, odotettiin aikamme ja sitten kyyti jo saapuikin. Taidettiin taas olla eksyneen näköisiä tyttöjä ja saatiin ilmainen kyyti lentokentälle.
Mä pidän kamalasti englantilaisista. Mukavaa sakkia.

Kentällä me sitten valloitettiin yksi penkkirivi saapuvien aulasta, mihin levitettiin kaikki kamat. Vietettiin siis yö taktisesti kentällä kun lähtö tukholmaan koitti 12.40 niin ei oikein järkeä maksaa hostellista kun tonnekin saavuttiin vasta niin myöhään.

Yö meni ihmeen sujuvasti, saatiin jopa nukuttua. Hirvittävän kylmähän siellä oli ja tuli täristyä kunnolla, vaikka päällä olikin lapaset, kaulahuivi, talvitakki, villasukat....Hurrrr.

12.40 oli tosiaan lähtö ja 16.05 saapuminen arlandaan. Kuljettiin siellä kun vanhat tekijät ja käytiin jopa samasa paikassa safkaamassa fish n chips missä viimeksikin. Oi mä niin pidän ruuasta.

Kentällä tulikin sitten hengattua taas muutama tunti, kun lento kotiin lähti vasta 20.30... Koomattiin ihan vaan penkeillä ja ostettiin monta kirjaa. Vai ostettiinkohan me kirjat enkkujen puolelta ? Heljä auta ? En muista. Varmaan enkuista. Joo niin se varmaan oli.

Lento kotiin sujui varsin sutjakkaasti, vaikka meijät oltiinkin saarrettu pikkulapsilla. Ihan tosi niitä oli varmaan jokaisessa ilmansuunnassa. Onneksi meijän edessä oleva oltiin koulutettu hyvin eikä se huutanut. Toisin kun se viereisen penkkirivin..

Suomeen saavuttiin sitten siinä 22.30, eikun kamojen venaaminen ja kotio !

____________________
Se oli semmoinen reissu !

Mä oon niiiiin kovin ylpeä itestäni, että sain tän nyt tehtyä. Pahoittelen Heljä, jos jotain oleellista unohdin mainita, mutta tosta on jo ehtinyt hetki vierähtää. Hupsh.
Hassun hauskaa oli kirmailla ympäriinsä ton yhen blondin kanssa ja oli kyllä kiva käydä maailmalla kaverin kanssa. Sujui jotenkin tosi hyvin ja meillä oli kovin kivaa !


Niin ja ettei blogi nyt ihan täysin kuolisi, niin mä lähden tossa tiistaina 12.2 takasin aussilaan. Oho mitä. Ostin liput tossa viime viikolla ja nyt sitä sitten taas mennään. Spontaanius on hyvästä ja mitä sitä nyt suomessa kökkimään. Tällä kertaa tiedossa kuitenkin lyhyempi reissu, mutta ei haittaa ! Kunhan pääsee hetkeksi taas muihin maisemiin.


Byron bay is calling !