Dodii ja tässä sitte se Part 2. Vieläkään ihan oikeessa päivässä mennä, mut nyt sentään vaan päivää, paria jäljessä.. Ei suinkaan kuukautta. Heh. Pahoittelen kuvien puutetta, mut blogger jumii ja en jaksa. Haluun vaan saada tekstit esille ! Vihdoin.
Tällä hetkellä istun siis Mackayn lentokentällä. Lattialla.
Olin yhen yön jossain karavaaniparkissa ja nyt sit lennän kolmen tienoilla brissieen. Siellä miittaan Kyen ja hengataan yhessä pari päivää ennen ku mun on aika suunnata töihin !
Nauttikaa lukemisesta. Kannattaa varmaan varustautua kunnon yöunilla ja kahvilla ja sitte eiku antaa mennä vaan. Oon erittäin ylpeä jos joku suoriutuu molemmista teksteistä saman päivän aikana.
Nyt saattaa olla tiedossa hetken päivityskatko, koska en tiiä onko mulla nettiä sitte duunipaikassa vaiko ei. Mielenkiinnolla odotan !
Tiistai 28.2.2012
Tällä hetkellä istun siis Mackayn lentokentällä. Lattialla.
Olin yhen yön jossain karavaaniparkissa ja nyt sit lennän kolmen tienoilla brissieen. Siellä miittaan Kyen ja hengataan yhessä pari päivää ennen ku mun on aika suunnata töihin !
Nauttikaa lukemisesta. Kannattaa varmaan varustautua kunnon yöunilla ja kahvilla ja sitte eiku antaa mennä vaan. Oon erittäin ylpeä jos joku suoriutuu molemmista teksteistä saman päivän aikana.
Nyt saattaa olla tiedossa hetken päivityskatko, koska en tiiä onko mulla nettiä sitte duunipaikassa vaiko ei. Mielenkiinnolla odotan !
Tiistai 28.2.2012
Herätys mukavasti siinä 4.45am ku lento oli lähössä 6.05am... Väsytti pikkasen. Onneks oli kamat pakattuna ja ainoo mitä piti tehä ni oli heittää vaatteet päälle ja käydä pesee hampaat. Sit check-out ja eiku talsimaan kohti lentokenttää. Onneks oli vaan joku 10min kävely.
Perille päästyä käväsin tekee check-in ja heh rinkka nykyään vajaa 17kg. Suorastaan kevyt.
Sitte turvatarkastus ja eiku odottaa koneeseen pääsyä.
Koneessa istuin jonku aussitädin vieressä jonka kanssa juteltiin sitte niitä näitä ja aika nopsakasti meni lento. Yhtiönä tais olla virgin australia jos muistan oikein. Saatan valehdella.
Saavuttiin Melbourneen aikataulusta jäljessä. Jopa niinkin, että siinä vaiheessa ku porukkaa alettiin päästää ulos ni ois pitäny jo olla toisella portilla valmiina. Heh.
Ei voinu mitään ja toinenki kone oli sit pikkasen myöhässä ni meni aika näppärästi.
Tosiaan mulla oli vaihto melbournessa ja vasta sieltä pääsin lentämään kohti Adelaidea.
Joskus siinä hypäsin sitte Adelaideen menevään koneeseen ja se lento meniki aika pitkälti vaan nukkuessa. Nukkuminen on kivaa.
Saavuin Adelaideen joskus 11am tietämillä vaikkaki olin jo tossa vaiheessa tippunu kärryiltä et mitä se kello oikeen oli. Oli pitäny nimittäin vaihtaa aikaa ku reissasin byron-coolie, coolie-melbourne, melbourne-adelaide... Koita siinä nyt pysyä mukana.
Nappasin siis rinkan mukaan ja menin vaan istuu johonki dataamaan. Jee lentokenttien ilmanen wifi jee. Latasin jotain kuvia ja naamakirjailin ja ku olin nörtteilly tarpeeks ni suuntasin maksaa lentokenttäbussin ja valuin sinne kökkimään ja ihmettelemään Adelaidea.
Matkan ajan juttelin kuskin kanssa reissaamisesta ja tämmösestä. Kauheen moni on kiinnostunu täst yksin reissaamisesta ja aina tenttaamassa et miten mä pärjään ja eiks se oo pelottavaa ja nii. Hassua. Tuskin kuitenkaan oon ainoo yksin reissaava keneen porukka törmää. Kuiteski, matka meni varsin nopsakasti ja sitte mä jo löysinki itteni seisomasta Annies placen ovelta. Eiku sisään ja check-in.
Talo oli kovin ihana, varsin symppis ja porukka vaikutti mukavalta. Heti oli jotenki kotoisa olo. Mä päädyin sitte semmoseen 10hlön mixed dormiin missä mun lisäks majaili kylläki vaan yks saksalainen, yks irkku ja yks italia.
Ihmettelin sitte hetken et mihkä sitä oon nyt tullu ja sit lähinki jo ettimään kauppaa. Mitään havaintoa suunnasta, mut seikkailumielellä mentiin ja ei kauaa mennykään ku bongasin Colesin. Hitsit oon taitava.
Ladoin sitte sylin täyteen ruokaa ja talsin takasin hostellille. Siellä juttelin sit kämppisten kanssa ja käytin hyväkseni hostellin ilmasta wifiä. Hemuli miten oli kehno...
Lopulta olin väsy ja oli aika painua pehkuihin.
Sitte turvatarkastus ja eiku odottaa koneeseen pääsyä.
Koneessa istuin jonku aussitädin vieressä jonka kanssa juteltiin sitte niitä näitä ja aika nopsakasti meni lento. Yhtiönä tais olla virgin australia jos muistan oikein. Saatan valehdella.
Saavuttiin Melbourneen aikataulusta jäljessä. Jopa niinkin, että siinä vaiheessa ku porukkaa alettiin päästää ulos ni ois pitäny jo olla toisella portilla valmiina. Heh.
Ei voinu mitään ja toinenki kone oli sit pikkasen myöhässä ni meni aika näppärästi.
Tosiaan mulla oli vaihto melbournessa ja vasta sieltä pääsin lentämään kohti Adelaidea.
Joskus siinä hypäsin sitte Adelaideen menevään koneeseen ja se lento meniki aika pitkälti vaan nukkuessa. Nukkuminen on kivaa.
Saavuin Adelaideen joskus 11am tietämillä vaikkaki olin jo tossa vaiheessa tippunu kärryiltä et mitä se kello oikeen oli. Oli pitäny nimittäin vaihtaa aikaa ku reissasin byron-coolie, coolie-melbourne, melbourne-adelaide... Koita siinä nyt pysyä mukana.
Nappasin siis rinkan mukaan ja menin vaan istuu johonki dataamaan. Jee lentokenttien ilmanen wifi jee. Latasin jotain kuvia ja naamakirjailin ja ku olin nörtteilly tarpeeks ni suuntasin maksaa lentokenttäbussin ja valuin sinne kökkimään ja ihmettelemään Adelaidea.
Matkan ajan juttelin kuskin kanssa reissaamisesta ja tämmösestä. Kauheen moni on kiinnostunu täst yksin reissaamisesta ja aina tenttaamassa et miten mä pärjään ja eiks se oo pelottavaa ja nii. Hassua. Tuskin kuitenkaan oon ainoo yksin reissaava keneen porukka törmää. Kuiteski, matka meni varsin nopsakasti ja sitte mä jo löysinki itteni seisomasta Annies placen ovelta. Eiku sisään ja check-in.
Talo oli kovin ihana, varsin symppis ja porukka vaikutti mukavalta. Heti oli jotenki kotoisa olo. Mä päädyin sitte semmoseen 10hlön mixed dormiin missä mun lisäks majaili kylläki vaan yks saksalainen, yks irkku ja yks italia.
Ihmettelin sitte hetken et mihkä sitä oon nyt tullu ja sit lähinki jo ettimään kauppaa. Mitään havaintoa suunnasta, mut seikkailumielellä mentiin ja ei kauaa mennykään ku bongasin Colesin. Hitsit oon taitava.
Ladoin sitte sylin täyteen ruokaa ja talsin takasin hostellille. Siellä juttelin sit kämppisten kanssa ja käytin hyväkseni hostellin ilmasta wifiä. Hemuli miten oli kehno...
Lopulta olin väsy ja oli aika painua pehkuihin.
Keskiviikko 29.2.2012
Heräsin siinä aamupalalle eli joskus ennen kaheksaa valuin keittiöön kirja kainalossa ja paahdoin vähän leipää. Sit menin ulos lukee ja syömään.
Kylläisenä hain koneen paikalle ja suoritin aamudataukset ku ei tohon aikaan kuulu tehä vielä yhtään mitään. Ei todellakaan.
Heräsin siinä aamupalalle eli joskus ennen kaheksaa valuin keittiöön kirja kainalossa ja paahdoin vähän leipää. Sit menin ulos lukee ja syömään.
Kylläisenä hain koneen paikalle ja suoritin aamudataukset ku ei tohon aikaan kuulu tehä vielä yhtään mitään. Ei todellakaan.
En tehny mitään erikoisempaa, hengasin kämppisten kanssa ja olin sosiaalinen. Kauheen kivoja tyyppejä kaikki. Nii ja sit soittelin jonku tätösen kanssa duunipaikasta ja se sano ilmottavansa mulle parin päivän sisällä et valitseeks ne mut vai jonku toisen. Pooloponeja ja polocrossea. Mitään havaintoa kummastakaan lajista.
Torstai 1.3.2012
Sato. Eli ei mitään erikoisempaa puuhaa. Kuhan taas hengasin tyyppien kanssa ja valitin sadetta ja kylmää. Adelaidessa oli oikeesti ihan jäätävää ! Huppari niskassa piti kulkea ku ihan oli kylmä. Hurr.
Jossai välissä hipsittiin saksalaisen kämppiksen kanssa kauppaan ja pyörittiin hetki ympyrää ku piti saada vähän jotain tehtyäki. Hostellille jumittuu kovin helposti vaa hengaa tyyppien kaa.
Käytiin siis ettimässä mulle hostelli viikonlopuks ku Annies place täyteen buukattu yhyy. Eksyttiin semmoseen paikkaan ku Shakespeare backpackers, joka tyyliin korttelin päässä anniesta. Hyvä paikka siis.
Kävin sit ilmottaa mun tulosta sinne ja jee.
Perjantai 2.3.1012
Check-out ! Herätys reippaana puol 10 ja sit taas väsytti niin kovasti et torkutin aina kymmeneen asti. Sit käväsin heittää liinavaatteet pois ja tsekkaa ulos ja eiku takas sänkyyn. Nukkumista vielä noin tunnin verran, kunnes aloin pakkaa kamoja.
Kamojen pakkaamisen jlk jätin ne vaa huoneen nurkkaan aina siihe asti et kävin heittää ne jossain välissä shakespeareen.
Sieltä valuin takasin annies placeen ja lähettiin saksalaisen kämppiksen kaa ihmettelee keskustaa.
Shoppailua !
Käveltiin ja vaellettiin ja eksyttiin lopulta kattoo jotai taikuria. Se oli hauska tyyppi.
Tuolta hairahduttiin maagiseen kauppaan mistä mulle tarttu mukaan maagisen päheet kultaset shortsit ! En vaan voinu vastustaa niitä, vaikka järki sano että älä osta. Mun oli vaan ihan pakko saada ne. Yyberpäheet !
Sit vaellettiin lisää, käytiin MÄKISSÄ ja lopulta löydettiin ittemme takasin hostellilta. Melkeen jäin jo shakespeareen hengaa, mut sit njää mitä mä siellä eli eiku takas annies placeen.
Ilta meniki porukan kanssa hengatessa varsin rattosasti, kunnes jokus 11pm tienoilla valuin sit nukkuu mun unihostelliin.
Tai siis ”nukkumaan”... Törmäsin hostellilla mun johonki aussikämppikseen ja voi luoja ku oli puhelias täti ! Puhu ja puhu ja puhu aina 2am asti. Mun osuus keskustelusta meni jotakuinki näin: ”mmh.” ”oh really” ”i know” ”I didnt know that” ”oh you did” ”noooo”. Hitsiläinen ku se ei hiljentyny millään ! Voin kertoo ettei mulla oo oikee mitää muistikuvaa siitä mitä se selitti. Kunhan nyökyttelin pontevasti ja piilostin haukotukset.
Lauantai 3.3.1012
Heräsin siinä joskus ja hipsin aamiaiselle, mistä löysin ikävä kyllä taas papupatatädin ja ninjamaisista piiloutumisyrityksistä huolimatta se bongas mut. Sit kuuntelin taas reilun tunnin sen löpinöitä kunnes ilmotin et haluun ehtii käydä suihkussa ennen annies placeen valumista ja sanoin heipat. Huh.
Hipsutin sitte taas Annies place ja siellä lagasin hetken ennen ku lähettiin saksalaisen ex-kämppiksen kaa pyörii keskustaan. Kuhan taas vaan pyörittiin ja hyörittiin ja käytiin salee mäkissä.
Hostellilla sitte hengasin taas iloisena ja jossai välissä ku istuin koneel ulkosalla ni pojat tulee tiedustelee et oonks lähös niiden kanssa ulos. Olin et njää emmä nyt.
Sit myöhemmin tuli yks aussijäbä joka oli jo vähän tilulilu ni jubaa ja heitettii tyhmää läppää ja emmä enää muista miten tää juttu meni mut yhtäkkiä se katos ja kävi väsää itelleen pussin päähän. Siis muovipussi mihin se oli tehny silmien kohalle reiät. Ahhhaa mitääh. Sit se raahas mut ihmettelemään isoa australia – karttaa ja sit se selittiki kovasti miten se synty siellä ja kasvo täällä mut asuu tuolla ja siis tän stoorin kuulin ainaki seittemän kertaa. Oli hulvaton tyyppi kunnon aussiaksentilla.
Sit ennen ku olin valuu takas shakespeareen ni popsin mun ilta-omenaa ja menin sit istuu poikien seuraan ja emmä tiiä miten tää tapahtu, mut jotenki ne sai puhuttua mut lähtemään niiden kanssa ulos.
Huono idea.
Oltiin saatu jotai ilmanen sisäänpääsy –lipukkeita johki Balcony partyihin. Grand opening ja kaikkee. Lähettii sit ettimään paikkaa ja kyllähän etittiinki. Mun lisäks matkassa oli siis kaks aussia, yks irkku, yks ruotsalainen ja yks britti. Voin kertoa että älkää ikinä antako ruotsalaisen toimia kartturina. Ikinä. Päädytte vaa menee ees-taas ja eksymään jokaisen kulman takana.
Joo eksyttiin siis matkalla pari kertaa ja meni varmaan tunti ennen ku nää kääliöt osu oikeeseen paikkaan. Ei ihan näyttäny miltään menomestalta ja mietittiin jo et tultiinkohan ees oikeeseen paikkaan. Kysyttiin sit joltin nevarilta et tietääks se tost kemutusmestast mitään ja se ohjas meijät valuu portaat ylös. Hienoa.
Löydettiin sit vihdoin tiemme maailman mahtavimpiin parvekepartyihin ikinä. Noin oisin voinu kirjottaa jos tommonen menomesta ois löytyny. Sen sijaan päädyttiin istumaan parvekkeelle jossa meijän lisäks oli ehkä viis muuta. Upeeta !
Ei musiikkia, ei valoja, ei ihmisiä... JES. Juomat oli sentään halvat ja pojat sytytti partsin reunalle sijotetut soihdut palamaan, ni vähän tilanne parani. Vähän.
Päädyttii sit jäämään parille tonne ku halpaa ja samalla mietittiin et mihinkäs sitte. Tässä välissä porukan toinen aussi katos jonneki ja meki lähettiin sit menee. Päädyttiin taas vaeltelee ympäriinsä kunnes koitettiin päästä sisään jonneki mut se tyssäs siihen ku britiltä puuttu henkkarit. Chas 23v ei päässy sisään. Haha hulvatonta.
Koitettiin sit johonki toiseen paikkaan, mut taas jäi papereista kiinni. Täs välis britti ilmotti et lähtee menee ku ei se pääse mihinkää eikä haluu pilaa meijän iltaa. Irkku heitti sit läpäl et hei mul on kahet henkkarit et käytä mun toisia. Kuningasidea ! Ne oli molemmat aika samannäkösiä ja hei kuka nyt näkee parran takaa täydellisiä kasvonpiirteitä... Haaha ! Eiku tuumasta toimeen ja arvatkaa vaa mentiinkö kaikki heittämällä sisään seuraavaan paikkaan. Tietenki.
Paikka oli aika lame. Siellä illan kohokohta oli bilis, mitä kukaan näistä ei osannu pelata yhtään. Ei yhtään. Mä en ees vaivautunu kokeilemaan. Johan se on tiedossa et mä en osaa sohia sillä kepillä yhtään. Sen sijaan mä keskityin tekee sotamaalauksia pojille. Kaikki tietää sen hassun palikan mil hinkataan sitä keppiä. No siitähän lähtee hyvin väriä ! Tein sit hienoja kasvomaalauksia ja kannustin epätoivosia bilistähtiä siinä sivussa.
Tuolta lähettiin taas feikkihenkkareiden kanssa kohti toista niistä paikoista mihin brittiä ei oltu päästetty. Nyt ei ollu mitään ongelmaa ja valuttiin sit kaikki perässä johonki vähän outoon paikkaan. Se oli outo. Tai ei niinkään paikka vaan ne ihmiset siellä. Kummallisia.
Sitte me taas vaan istuttiin ja heitettiin tyhmää läppää ja kuhan nyt oltiin vähän vammasia. Siinä joskus öö 4am tienoilla lähettiin ulos istumaan ja siellä istuessa yökkäiltiin jonku jäbän persvaolle. Rekkamies hymyili siis varsin maireasti viereisessä pöytärykelmässä ja en tiiä miten pojat sai taas yllytettyä mut tekemään jotain niinki viisasta ku ottamaan tyhjän röökipaperipaketin, kävelemään rekkiksen luoke, tunkemaan tyhjän röökipaperipaketin toisen perseeseen ja kävelemään takasin poikien luokse.
Tajus ainaki nostaa niitä housujaan.
Sitte me taas jäätiin pohtimaan elämän ikuisuuskysymystä: Mitäs sitte.
Pojat oli hyvässä nousussa menossa strippiklubille ja mä ilmotin lähteväni nukkumaan ku paikallinen yöelämä lievästi kuollutta. Britti sano kans et lähtee mun kans kävelee hostellille ja loput nappas sit taksin mut just ennen ku ne lähti, ni aussi hyppäs sittenki ulos ja ilmotti lähtevänsä meijän kanssa hostellille.
Irkku ja ruotsi lähti sit kahestaan ettimään jotain menomestaa ja me lähettiin valuu takas hostellille. Matkalla pysähdyttiin mäkkärillä, mistä aussi nappas jonku toisen kahvin ja anto sen britille wtf ja mä ostin ranet. Omnom. Oli maittavaa.
Sitte matkattiin hostellille kauheessa tuulessa ja tuiskeessa.
Hostellilla istuttiin sit vaa ulkona juttelemassa kunnes mä lähin nukkumati.
Sunnuntai 4.3.2012
Hostellilla hengailua ja jee. Käytiin saksalaisen kanssa taas vaeltelemassa ja tällä kertaa haettiin meille valtaisat subin patskut. Omnom.
Annies placessa katoin ruottalaisen kanssa Bad Boys leffan ja siinä oliki se päivä.
Hurjan villiä.
Maanantai 5.3.2012
Siirryin takas Annies place ! JEE. Ilon päivä. Siellä sitte aamupäivä menijubaillessa kaikkien kanssa ja oli kivaa. Myöhemmin kävin saattaa saksalaisen kirjastolle, mistä sen kyydin oli tarkotus lähtee kohti Perth. Oli löytäny gumtreen kautta jonku porukat jotka oli ajamassa tonne ja se lähti sit niiden mukaan.
Oli taas suruisaa sanoa heipat hyvälle tyypille.
Tuolta sit kävelin takas ja päädyin poikkeemaan Peterpans ku halusin kysellä vähän hintatietoja mitä Alice springsiin meno maksaa ja mitä toureja ulurulle ja näin. Jotenki sitte hassusti päädyinkin varaamaan noi kaikki. Siis bussimatka Aliceen, yks yö hostellissa siellä, 3 päivän tour kivelle ja sitte lennot Cairnsiin. Hupsista.
Hauskinta tässä oli se, että mun bussi lähti seuraavana iltana siinä 6pm. Olin kelannu lähtee tekee tourin joskus vklp tienoilla, mut oho. Äkkilähtö Aliceen.
Menin sit hostellille ilmottaa et oon lähös sittenki jo seuraavana päivänä et saanks mun rahat takasin siltä yöltä. Ei ongelmaa sen suhteen ja sit meninki vaa juttelee britin kanssa valokuvaamisesta ja sen jotai filmiporukasta. Ne tekee siis jotain musavideoita ja kuvauskeikkoja briteissä. Opiskeli siis alaa ja näin.
Juteltii sit alasta niitä näitä ja katottii jotai videoit mitä ne oli tehny ja tämmöstä. Jänskää.
Sitte... Taisin käydä kaupassa ja puhuin Kyen kans puhelimes yli tunnin. Oho.
Tiistai 6.3.2012
Hengailua hostellilla aina 5pm asti enimmäkseen aussien kanssa jutellessa kunnes oli aika lähteä ettimään paikan bussiasema.
Löyty varsin helposti ja siellä kävin ilmottaa itteni matkaan. Bussin lähtöä odotellessa törmäsin kahteen saksalaiseen tyttöön keiden kaa olin jutellu peterpansissa edellisenä päivänä. Niiden kanssa sitte hengasin ja jotenki puhuttii siit miten itä-eurooppalaisii ei oo pahemmin näkyny ku vieressä istuva jäbä ilmotti olevansa jostain sieltä. Random. Juteltii sit senki kaa siinä hetki ennen ku lähettii bussille.
Bussimatka tosiaan jotain 22h ja meni aika pitkälti koomatessa. Juttelin Kyen kaa puhelimessa, söin, nukuin, tuijotin ulos... Öö siinä se vissii oliki. Kauheen kiva. En tajuu miten se lentomatka ausseihin tuntu sillon joskus nii ylivoimaselta... Tässähän matkustetaan nykyään melkeen samanverran bussilla.
Torstai 1.3.2012
Sato. Eli ei mitään erikoisempaa puuhaa. Kuhan taas hengasin tyyppien kanssa ja valitin sadetta ja kylmää. Adelaidessa oli oikeesti ihan jäätävää ! Huppari niskassa piti kulkea ku ihan oli kylmä. Hurr.
Jossai välissä hipsittiin saksalaisen kämppiksen kanssa kauppaan ja pyörittiin hetki ympyrää ku piti saada vähän jotain tehtyäki. Hostellille jumittuu kovin helposti vaa hengaa tyyppien kaa.
Käytiin siis ettimässä mulle hostelli viikonlopuks ku Annies place täyteen buukattu yhyy. Eksyttiin semmoseen paikkaan ku Shakespeare backpackers, joka tyyliin korttelin päässä anniesta. Hyvä paikka siis.
Kävin sit ilmottaa mun tulosta sinne ja jee.
Perjantai 2.3.1012
Check-out ! Herätys reippaana puol 10 ja sit taas väsytti niin kovasti et torkutin aina kymmeneen asti. Sit käväsin heittää liinavaatteet pois ja tsekkaa ulos ja eiku takas sänkyyn. Nukkumista vielä noin tunnin verran, kunnes aloin pakkaa kamoja.
Kamojen pakkaamisen jlk jätin ne vaa huoneen nurkkaan aina siihe asti et kävin heittää ne jossain välissä shakespeareen.
Sieltä valuin takasin annies placeen ja lähettiin saksalaisen kämppiksen kaa ihmettelee keskustaa.
Shoppailua !
Käveltiin ja vaellettiin ja eksyttiin lopulta kattoo jotai taikuria. Se oli hauska tyyppi.
Tuolta hairahduttiin maagiseen kauppaan mistä mulle tarttu mukaan maagisen päheet kultaset shortsit ! En vaan voinu vastustaa niitä, vaikka järki sano että älä osta. Mun oli vaan ihan pakko saada ne. Yyberpäheet !
Sit vaellettiin lisää, käytiin MÄKISSÄ ja lopulta löydettiin ittemme takasin hostellilta. Melkeen jäin jo shakespeareen hengaa, mut sit njää mitä mä siellä eli eiku takas annies placeen.
Ilta meniki porukan kanssa hengatessa varsin rattosasti, kunnes jokus 11pm tienoilla valuin sit nukkuu mun unihostelliin.
Tai siis ”nukkumaan”... Törmäsin hostellilla mun johonki aussikämppikseen ja voi luoja ku oli puhelias täti ! Puhu ja puhu ja puhu aina 2am asti. Mun osuus keskustelusta meni jotakuinki näin: ”mmh.” ”oh really” ”i know” ”I didnt know that” ”oh you did” ”noooo”. Hitsiläinen ku se ei hiljentyny millään ! Voin kertoo ettei mulla oo oikee mitää muistikuvaa siitä mitä se selitti. Kunhan nyökyttelin pontevasti ja piilostin haukotukset.
Lauantai 3.3.1012
Heräsin siinä joskus ja hipsin aamiaiselle, mistä löysin ikävä kyllä taas papupatatädin ja ninjamaisista piiloutumisyrityksistä huolimatta se bongas mut. Sit kuuntelin taas reilun tunnin sen löpinöitä kunnes ilmotin et haluun ehtii käydä suihkussa ennen annies placeen valumista ja sanoin heipat. Huh.
Hipsutin sitte taas Annies place ja siellä lagasin hetken ennen ku lähettiin saksalaisen ex-kämppiksen kaa pyörii keskustaan. Kuhan taas vaan pyörittiin ja hyörittiin ja käytiin salee mäkissä.
Hostellilla sitte hengasin taas iloisena ja jossai välissä ku istuin koneel ulkosalla ni pojat tulee tiedustelee et oonks lähös niiden kanssa ulos. Olin et njää emmä nyt.
Sit myöhemmin tuli yks aussijäbä joka oli jo vähän tilulilu ni jubaa ja heitettii tyhmää läppää ja emmä enää muista miten tää juttu meni mut yhtäkkiä se katos ja kävi väsää itelleen pussin päähän. Siis muovipussi mihin se oli tehny silmien kohalle reiät. Ahhhaa mitääh. Sit se raahas mut ihmettelemään isoa australia – karttaa ja sit se selittiki kovasti miten se synty siellä ja kasvo täällä mut asuu tuolla ja siis tän stoorin kuulin ainaki seittemän kertaa. Oli hulvaton tyyppi kunnon aussiaksentilla.
Sit ennen ku olin valuu takas shakespeareen ni popsin mun ilta-omenaa ja menin sit istuu poikien seuraan ja emmä tiiä miten tää tapahtu, mut jotenki ne sai puhuttua mut lähtemään niiden kanssa ulos.
Huono idea.
Oltiin saatu jotai ilmanen sisäänpääsy –lipukkeita johki Balcony partyihin. Grand opening ja kaikkee. Lähettii sit ettimään paikkaa ja kyllähän etittiinki. Mun lisäks matkassa oli siis kaks aussia, yks irkku, yks ruotsalainen ja yks britti. Voin kertoa että älkää ikinä antako ruotsalaisen toimia kartturina. Ikinä. Päädytte vaa menee ees-taas ja eksymään jokaisen kulman takana.
Joo eksyttiin siis matkalla pari kertaa ja meni varmaan tunti ennen ku nää kääliöt osu oikeeseen paikkaan. Ei ihan näyttäny miltään menomestalta ja mietittiin jo et tultiinkohan ees oikeeseen paikkaan. Kysyttiin sit joltin nevarilta et tietääks se tost kemutusmestast mitään ja se ohjas meijät valuu portaat ylös. Hienoa.
Löydettiin sit vihdoin tiemme maailman mahtavimpiin parvekepartyihin ikinä. Noin oisin voinu kirjottaa jos tommonen menomesta ois löytyny. Sen sijaan päädyttiin istumaan parvekkeelle jossa meijän lisäks oli ehkä viis muuta. Upeeta !
Ei musiikkia, ei valoja, ei ihmisiä... JES. Juomat oli sentään halvat ja pojat sytytti partsin reunalle sijotetut soihdut palamaan, ni vähän tilanne parani. Vähän.
Päädyttii sit jäämään parille tonne ku halpaa ja samalla mietittiin et mihinkäs sitte. Tässä välissä porukan toinen aussi katos jonneki ja meki lähettiin sit menee. Päädyttiin taas vaeltelee ympäriinsä kunnes koitettiin päästä sisään jonneki mut se tyssäs siihen ku britiltä puuttu henkkarit. Chas 23v ei päässy sisään. Haha hulvatonta.
Koitettiin sit johonki toiseen paikkaan, mut taas jäi papereista kiinni. Täs välis britti ilmotti et lähtee menee ku ei se pääse mihinkää eikä haluu pilaa meijän iltaa. Irkku heitti sit läpäl et hei mul on kahet henkkarit et käytä mun toisia. Kuningasidea ! Ne oli molemmat aika samannäkösiä ja hei kuka nyt näkee parran takaa täydellisiä kasvonpiirteitä... Haaha ! Eiku tuumasta toimeen ja arvatkaa vaa mentiinkö kaikki heittämällä sisään seuraavaan paikkaan. Tietenki.
Paikka oli aika lame. Siellä illan kohokohta oli bilis, mitä kukaan näistä ei osannu pelata yhtään. Ei yhtään. Mä en ees vaivautunu kokeilemaan. Johan se on tiedossa et mä en osaa sohia sillä kepillä yhtään. Sen sijaan mä keskityin tekee sotamaalauksia pojille. Kaikki tietää sen hassun palikan mil hinkataan sitä keppiä. No siitähän lähtee hyvin väriä ! Tein sit hienoja kasvomaalauksia ja kannustin epätoivosia bilistähtiä siinä sivussa.
Tuolta lähettiin taas feikkihenkkareiden kanssa kohti toista niistä paikoista mihin brittiä ei oltu päästetty. Nyt ei ollu mitään ongelmaa ja valuttiin sit kaikki perässä johonki vähän outoon paikkaan. Se oli outo. Tai ei niinkään paikka vaan ne ihmiset siellä. Kummallisia.
Sitte me taas vaan istuttiin ja heitettiin tyhmää läppää ja kuhan nyt oltiin vähän vammasia. Siinä joskus öö 4am tienoilla lähettiin ulos istumaan ja siellä istuessa yökkäiltiin jonku jäbän persvaolle. Rekkamies hymyili siis varsin maireasti viereisessä pöytärykelmässä ja en tiiä miten pojat sai taas yllytettyä mut tekemään jotain niinki viisasta ku ottamaan tyhjän röökipaperipaketin, kävelemään rekkiksen luoke, tunkemaan tyhjän röökipaperipaketin toisen perseeseen ja kävelemään takasin poikien luokse.
Tajus ainaki nostaa niitä housujaan.
Sitte me taas jäätiin pohtimaan elämän ikuisuuskysymystä: Mitäs sitte.
Pojat oli hyvässä nousussa menossa strippiklubille ja mä ilmotin lähteväni nukkumaan ku paikallinen yöelämä lievästi kuollutta. Britti sano kans et lähtee mun kans kävelee hostellille ja loput nappas sit taksin mut just ennen ku ne lähti, ni aussi hyppäs sittenki ulos ja ilmotti lähtevänsä meijän kanssa hostellille.
Irkku ja ruotsi lähti sit kahestaan ettimään jotain menomestaa ja me lähettiin valuu takas hostellille. Matkalla pysähdyttiin mäkkärillä, mistä aussi nappas jonku toisen kahvin ja anto sen britille wtf ja mä ostin ranet. Omnom. Oli maittavaa.
Sitte matkattiin hostellille kauheessa tuulessa ja tuiskeessa.
Hostellilla istuttiin sit vaa ulkona juttelemassa kunnes mä lähin nukkumati.
Sunnuntai 4.3.2012
Hostellilla hengailua ja jee. Käytiin saksalaisen kanssa taas vaeltelemassa ja tällä kertaa haettiin meille valtaisat subin patskut. Omnom.
Annies placessa katoin ruottalaisen kanssa Bad Boys leffan ja siinä oliki se päivä.
Hurjan villiä.
Maanantai 5.3.2012
Siirryin takas Annies place ! JEE. Ilon päivä. Siellä sitte aamupäivä menijubaillessa kaikkien kanssa ja oli kivaa. Myöhemmin kävin saattaa saksalaisen kirjastolle, mistä sen kyydin oli tarkotus lähtee kohti Perth. Oli löytäny gumtreen kautta jonku porukat jotka oli ajamassa tonne ja se lähti sit niiden mukaan.
Oli taas suruisaa sanoa heipat hyvälle tyypille.
Tuolta sit kävelin takas ja päädyin poikkeemaan Peterpans ku halusin kysellä vähän hintatietoja mitä Alice springsiin meno maksaa ja mitä toureja ulurulle ja näin. Jotenki sitte hassusti päädyinkin varaamaan noi kaikki. Siis bussimatka Aliceen, yks yö hostellissa siellä, 3 päivän tour kivelle ja sitte lennot Cairnsiin. Hupsista.
Hauskinta tässä oli se, että mun bussi lähti seuraavana iltana siinä 6pm. Olin kelannu lähtee tekee tourin joskus vklp tienoilla, mut oho. Äkkilähtö Aliceen.
Menin sit hostellille ilmottaa et oon lähös sittenki jo seuraavana päivänä et saanks mun rahat takasin siltä yöltä. Ei ongelmaa sen suhteen ja sit meninki vaa juttelee britin kanssa valokuvaamisesta ja sen jotai filmiporukasta. Ne tekee siis jotain musavideoita ja kuvauskeikkoja briteissä. Opiskeli siis alaa ja näin.
Juteltii sit alasta niitä näitä ja katottii jotai videoit mitä ne oli tehny ja tämmöstä. Jänskää.
Sitte... Taisin käydä kaupassa ja puhuin Kyen kans puhelimes yli tunnin. Oho.
Tiistai 6.3.2012
Hengailua hostellilla aina 5pm asti enimmäkseen aussien kanssa jutellessa kunnes oli aika lähteä ettimään paikan bussiasema.
Löyty varsin helposti ja siellä kävin ilmottaa itteni matkaan. Bussin lähtöä odotellessa törmäsin kahteen saksalaiseen tyttöön keiden kaa olin jutellu peterpansissa edellisenä päivänä. Niiden kanssa sitte hengasin ja jotenki puhuttii siit miten itä-eurooppalaisii ei oo pahemmin näkyny ku vieressä istuva jäbä ilmotti olevansa jostain sieltä. Random. Juteltii sit senki kaa siinä hetki ennen ku lähettii bussille.
Bussimatka tosiaan jotain 22h ja meni aika pitkälti koomatessa. Juttelin Kyen kaa puhelimessa, söin, nukuin, tuijotin ulos... Öö siinä se vissii oliki. Kauheen kiva. En tajuu miten se lentomatka ausseihin tuntu sillon joskus nii ylivoimaselta... Tässähän matkustetaan nykyään melkeen samanverran bussilla.
Keskiviikko 7.3.2012
Saapuminen Aliceen, ilmottautuminen Rock tourille ja sieltä kyydillä hostellille. Ei mitään muistikuvaa hostellin nimestä, mut se oli aika jees. Olin 6hlön huoneessa ja alkuun ihan vaa all alone.
Istuin sit lattialla ja koomasin ja eksyin nyppimään kulmia. Sit huoneeseen saapu ensimmäinen kämppis, japanilainen jäbä. Kauheen sympaattinen kaveri. Sen englanti oli tosi heikko, mut kauheen puhelias tyyppi eikä antanu moisen sivuseikan haitata. Ei se muakaan ymmärtäny enkä mäkään aina saanu selvää mitä se koitti sanoa. Juteltiin sit kuitenki ja tosi positiivinen tyyppi. Hauska.
Lähin sit ettii kauppaa ja pienen vaeltelun jälkeen löysin tieni woolworth. Sieltä mukaan tarttu vettä ja omenoita touria varten.
Hostellille palatessa olin saanu kaks uutta kämppistä. Saksalaisen ja jonku aasialaisen jostain. Jätkiä molemmat ja saksalaisen kanssa juttelin aika kauan. Just hyvä tyyppi. Oli just tehny tourin ja näytti jotain kuvia ja mun matkainnostus vaan kasvo. Kauheen kivaa ! Se myös ilmotti et kävelymatkat on aika hulluja, mut emmä jaksanu uskoa että ne mitään tappoa ois. Hah...
Sitte tuli lisää kämppiksiä, yks jäbä ja kaks tyttöö. Tai toinen noist oli kyl joku seniilikurppatäti jollain valtavalla asenneongelmalla varustettuna. Siis siitä asti ku kuulin sen äänen ni se oli pelkkää valittamista. Kaikesta. Koko ajan. Jatkuvasti. Lisäks se mulkoili mua kauheen pahasti. En tiiä miks. Ilmeisesti istuin väärässä paikassa tai jotain. Ihana, nyrpeä tätihenkilö. Yäk.
Saksalaisen kanssa pyöriteltiin silmiä sen valitteluille ja koitettiin vaa ignooraa se kokonaan.
Sitte mä suoritin kamojen pakkaamisen tourille. Pyyhe, hampuharja, biksut, pari paitaa, pöksyt, vedet, kamru, omput. Done.
Sitte juttelin vielä Kyen kanssa puhelimessa ku tiedossa hurja kolmen päivän kuulumattomuus.
Nukkumaan hipsin suhteellisen ajoissa ku lähtö tourille siinä mukavasti 5.50am. Eli herätys viideltä.
Kauheen hyvin sainki nukuttua aina siihen asti ku läskipallero valivalitäti päättää ilmestyä huoneeseen siinä 3am, heittää valot päälle ja alkaa penkoa sen kamoja mun sängyn alta nii et sänky vaan huoju. Kolikoliräminää.
Oli aika lähellä etten alkanu rääkyy sille naama punasena. Suatanan munapää.
Torstai 8.3.2012
Herätys siinä 5am tienoilla, kamojen viimeistely ja diudiu eiku tekee check out.
6.50 tuli kyyti ja lähettiin noutaa muita reissuun lähtijöitä.
Bussin ollessa täys, ni otettiin suunnaks Kings Canyon. Matkalla jokainen kävi bussin edessä selittämässä mikkiin et kuka on, mikä on suosikkipaikka ausseissa, mikä ois supervoima etc. Mä olin Emmi ja olin Awesome.
Lisäks kirjotettiin nimet ikkunoihin.
Eka stoppi oli tosiaan Kings Canyon missä suoritettiin mukava 3h kävely. Tällee helppo alotus. Hah. Juupa juu.. Sinne ylös ku piti tosiaan jotenki päästä, ni kavuttiin sitte semmosia ”luonnonportaita” pitkin all the way up. Olin aika varma jossain välissä että mä en selviä hengissä. 5kk tekemättä mitään ja sit tommonen kevyt startti yli 30 asteessa. Mmh me likes.
Jotenki kaikki selvis ylös, siellä meijän opas Sam (kiwi) sitte selitteli niitä näitä ennen ku jatkettiin matkaa.
Matkan varrella pysähdyttiin aina sillon tällön kuuntelemaan Samin viisauksia ja sitte käveltiin lisää. Huh hellettä.
Kings Canyon oli aikasta pähee ja oltiin aikasta korkeella.
Tuolta hypättiin sit taas bussiin ja parin kaupan kautta pysähdyttiin johonki paikkaan x keräämään polttopuita. Oli mielenkiintosta. Sain parit haavat ja verta ja hyi. Oli aika teräviä puita ja selkeesti en vaan oo kauheen hyvä metrsuri.
Ku puita oli tarpeeks ni hurautettiin meijän leiripaikkaan. Matkalla nähtiin villiponi.
Leiripaikka oli keskellä ei mitään ja siellä pistettiin nuotio pystyyn ja Sam valmisti illallisen. Lopulta kärtsättiin vaahtokarkkeja.
Yö nukuttiin leiritulen ympärillä semmosis Swag –jutuissa. Pahoittelen, mut ei mitään havaintoa mikskä niitä kutsutaan suomeks. Googlatkaa. Vähän niinku ulkoilmamakuupussi makuupussin päällä. Oli aika mielenkiintonen hässäkkä.
Perjanai 9.3.2012
Herätys kuuden jälkeen, aamiainen ja leirin purku.
Tällä kertaa otettiin suunnaks Kata Tjuta aka the olgas. Siellä me suoritettiin mukava 2-3h kävely jälleen kerran ja ihmeteltiin jättimäisiä kivihäkkyöitä. Tuollaki Sam selitti viisauksiaan. Paluumatkalla suoritettiin parin hollantilaisen ja yhen brittitytön kans pitkä keskustelu miesten outouksista. Satuin ilmasee mun mielipiteen parroista ja kerroin miten Kyen parran piti lähtee ni Sam (jolla jäätävä partahässäkkäjuttu) risti mut sit ”beard hater”iks ja ilmotti et kukaan ei saa enää puhua mulle. Haha. Hups.
Tuolta talsittii safkaa lounas ja sit hurruteltiin Abojen kulttuurikeskukseen ihmettelee niiden kulttuuria. Oli kovin mielenkiintosta. Jännä paikka.
Sieltä vihdoin hurruteltiin ihmettelemään Ulurua. Finally !
Siellä käytiin talsimassa pieni lenkki ja oli aika epätodellista vihdoin olla tuolla. Kaiken tän ajan jälkeen. Ja olihan se kivi nyt ihan helvetin iso.
Olinko pikkasen tyytyväinen ku vihdoin pääsin postikorttimaisemaan ihan ite. Jännää.
Ei kuitenkaan oltu tuolla kauaa, ku piti mennä valtaa hyvä paikka auringonlaskun kattelupaikasta. Siellä ihmeteltii auringonlaskua ja syötiin illallinen siinä sivussa. Koitin kovasti pohtia että mitä mä saan käytettyä jalustana auringonlaskua ajatellen ja mikäs muukaan sai toimittaa moista ylevää tehtävää ku swag. Toimi yllättävän hyvin.
Sitte syötiin, katottiin auringonlasku, kuvattiin ja sit TIITTIITIDIIII nähtiin kans MOONRISE. Oli aika pähee. Paljon päheempi mitä auringonlasku. Kyllä taas kameralla tuli kuvattua...
Ku oltiin saatu kaikki taas bussiin ni hipsittiin leirintäalueelle, missä oli suihkut ja vessat. Oi autuutta ! Eiku suihkuun ja ahh. Sit istuu iltaa ja joskus siinä rullattiin taas swagit auki ja eiku nukkumaan.
Lauantai 10.3.2010
Herätys ihanasti 5am. Oli kylmä. Purettiin leiri ja valuttiin taas ihmettelee ulurua kaukaisuudesta. Tiedossa oli auringonnousun ihailu ja aamiainen. Sain pari ihan ok kuvaa ja olin suhteellisen tyytyväinen. Jalusta ois kyl ollu aika oleellinen kapine...
Ku arska vihdoin oli yläilmoissa ni ajettiin takasin ulurun juurelle. Matkalla ohitettiin villikamelilauma. Wtf.
Tiedossa oli kävely ulurun ympäri. Joku parintunnin kävely. Iiiso kivi.
Kävellessä ihmeteltiin ja kuvattiin ja ihmeteltiin lisää. Ohimennessä paijattiin kivaa kiveä.
Ku oltiin suoritettu kävely ni jäätiin odottaa hitaita. Sam oli parkkiksella venaamassa ja sen kanssa heiteltiin rugby palloa. Olin aika epätoivonen alkuun mut kyl se Sam sit lopulta sai taottuu mun päähän et miten sitä palloa kuuluu heittää. Olin aika kingi viskoo sitä selän takaa. Voisin rupee ammattilaiseks.
Ku hitaat vihdoin saapu ni päästiin hyppää autoon ja otettiin suunnaks lentokenttä. Mulla ja parilla muulla oli tiedossa lentelyä. Perillä sitte sanottiin heipat muulle porukalle ja raahattiin kamat sisälle. Siellä suoritettiin uudelleenpakkaus ja eiku check in.
Sitte odottelua ja lisää odottelua kunnes päästiin koneeseen.
Lento meni pitkälti vaan nukkuessa.
Joskus parintunnin jälkeen kone saapu Sydney, missä mulla oli vaihto cairnsiin menevään koneeseen. Tuolla sanoin heipat reissutovereille ja sit vietin vajaa 2h lentokentällä koomaten. Käväsin jossain välissä paikan kirjakauppajutussa ja sieltä bongasin lonely planetin opuksen. Viisaana tyttönä selasin sitä kunnes löysin Cairnsin hostellitarjonnan. Nappasin semmosen paikan numeron ku Cairns Beach House, mitä saksalainen kämppis Alicesta oli suositellu.
Hipsin sitte soittamaan tonne ja varasin muutaman yön. 15dollaria/yö ja ilmanen aamiainen (muroi) ja illallinen. Kuulosti hyvältä.
Vihdoin seuraava kone sitte lähti kans matkaan ja tiedossa jälleen parintunnin lento. Seki meni yllättäen nukkuessa.
Cairnsiin saavuttiin siinä joskus iltasella ja kentällä hain vaan kamat ja hipsin lentokenttäbussiin. Kyyti hostellille jossa kävin tekee check in ja kuolemanväsyneenä sain respatyypin sympatiat ja sen sijaan et se ois laittanu mut raahaa kamat kolmanteen kerrokseen, pääsin ihan nurkantaakse. Ei portaita. Jes !
Päädyin valumaan melkeen suoraan sänkyyn. 10 hlön dormi ja olin ainoo asukas. Aika luksusta.
11.3.2012-14.3.2012
Ei erikoista ohjelmaa. Paljon nukkumista ja paljon vettä. Sato melkeen koko ajan.
Puhuin skypessä paljon kiitos ilmasen netin. Ennätys tapahtu maanantaina ku juteltiin Marin kaa 5h. Aika hullua. Oli selkeesti paljon asiaa.
Torstai 15.3.2012
Sain kämppiksen ! Alkuun olin et eeeeeiii, mut kämppis oliki huipputyyppi. Britti.
Sen kaa tuli juteltuu paljon ja sit skypetin taas ja illalla lähettiin semmoseen paikkaan ku woolshed, mistä saatiin meijän ilmanen illallinen. Mä vedin pasta bolognese ja Sarah kasvispastajutun. Oli hyvää !
Sit erehdyttiin ostamaan 4dollarin mutakakkuannokset. Kelattiin jotain pikkuannoksia, mut sieltä tuliki valtavat kakkupalat kahella jätskipallolla ja kermavaahdolla ja suklaakastikkeella... Herttilei !
Oli mielettömän hyvää. Sain jonku nevarisaksalaisen jäbänki tunnustaa rakkautensa mulle ku tarjosin sille haukkua ku se kuolas siinä vieressä.
Tiukkaa teki et saatiin mätettyä kaikki ja ton jälkeen vaan maattiin sohvalla ja oltiin varmoja et kuollaan suklaan yliannostukseen. Annoksen nimi oli aika kuvaava: death by chocolate.
Tuolta lähettiin kävelee sit hostellille. Paitsi ettei tiietty minne päin ois pitäny lähtee. Hostellin sijaan päädyttiin johonki kaupungin biitsilaguunille. Wtf. Oli pakko mennä kokeilee veden lämpötilaa ni mentii sinne talsimaan ja ottaa parit kuvat. Sit oltii lähössä ni Sarah heitti et mennääks uimaan. Kahen sekunnin mietintä ja sit eiku laukut rannalle ja uimaan ! Vaatteet päällä tietenkin.
Että oli hauskaa !
Ku oltiin pulikoitu tarpeeks ni lähettiin sit uudelleen ettii hostellia. Ehittiin ehkä 20m päähän vedestä ku alko sataa. Onneks oltiin jo valmiiks litimärkiä ni moinen sivuseikka ei haitannu. Löydettiin jopa oikee
katu hostellille. Voi sitä naurun määrää.Saapuminen Aliceen, ilmottautuminen Rock tourille ja sieltä kyydillä hostellille. Ei mitään muistikuvaa hostellin nimestä, mut se oli aika jees. Olin 6hlön huoneessa ja alkuun ihan vaa all alone.
Istuin sit lattialla ja koomasin ja eksyin nyppimään kulmia. Sit huoneeseen saapu ensimmäinen kämppis, japanilainen jäbä. Kauheen sympaattinen kaveri. Sen englanti oli tosi heikko, mut kauheen puhelias tyyppi eikä antanu moisen sivuseikan haitata. Ei se muakaan ymmärtäny enkä mäkään aina saanu selvää mitä se koitti sanoa. Juteltiin sit kuitenki ja tosi positiivinen tyyppi. Hauska.
Lähin sit ettii kauppaa ja pienen vaeltelun jälkeen löysin tieni woolworth. Sieltä mukaan tarttu vettä ja omenoita touria varten.
Hostellille palatessa olin saanu kaks uutta kämppistä. Saksalaisen ja jonku aasialaisen jostain. Jätkiä molemmat ja saksalaisen kanssa juttelin aika kauan. Just hyvä tyyppi. Oli just tehny tourin ja näytti jotain kuvia ja mun matkainnostus vaan kasvo. Kauheen kivaa ! Se myös ilmotti et kävelymatkat on aika hulluja, mut emmä jaksanu uskoa että ne mitään tappoa ois. Hah...
Sitte tuli lisää kämppiksiä, yks jäbä ja kaks tyttöö. Tai toinen noist oli kyl joku seniilikurppatäti jollain valtavalla asenneongelmalla varustettuna. Siis siitä asti ku kuulin sen äänen ni se oli pelkkää valittamista. Kaikesta. Koko ajan. Jatkuvasti. Lisäks se mulkoili mua kauheen pahasti. En tiiä miks. Ilmeisesti istuin väärässä paikassa tai jotain. Ihana, nyrpeä tätihenkilö. Yäk.
Saksalaisen kanssa pyöriteltiin silmiä sen valitteluille ja koitettiin vaa ignooraa se kokonaan.
Sitte mä suoritin kamojen pakkaamisen tourille. Pyyhe, hampuharja, biksut, pari paitaa, pöksyt, vedet, kamru, omput. Done.
Sitte juttelin vielä Kyen kanssa puhelimessa ku tiedossa hurja kolmen päivän kuulumattomuus.
Nukkumaan hipsin suhteellisen ajoissa ku lähtö tourille siinä mukavasti 5.50am. Eli herätys viideltä.
Kauheen hyvin sainki nukuttua aina siihen asti ku läskipallero valivalitäti päättää ilmestyä huoneeseen siinä 3am, heittää valot päälle ja alkaa penkoa sen kamoja mun sängyn alta nii et sänky vaan huoju. Kolikoliräminää.
Oli aika lähellä etten alkanu rääkyy sille naama punasena. Suatanan munapää.
Torstai 8.3.2012
Herätys siinä 5am tienoilla, kamojen viimeistely ja diudiu eiku tekee check out.
6.50 tuli kyyti ja lähettiin noutaa muita reissuun lähtijöitä.
Bussin ollessa täys, ni otettiin suunnaks Kings Canyon. Matkalla jokainen kävi bussin edessä selittämässä mikkiin et kuka on, mikä on suosikkipaikka ausseissa, mikä ois supervoima etc. Mä olin Emmi ja olin Awesome.
Lisäks kirjotettiin nimet ikkunoihin.
Eka stoppi oli tosiaan Kings Canyon missä suoritettiin mukava 3h kävely. Tällee helppo alotus. Hah. Juupa juu.. Sinne ylös ku piti tosiaan jotenki päästä, ni kavuttiin sitte semmosia ”luonnonportaita” pitkin all the way up. Olin aika varma jossain välissä että mä en selviä hengissä. 5kk tekemättä mitään ja sit tommonen kevyt startti yli 30 asteessa. Mmh me likes.
Jotenki kaikki selvis ylös, siellä meijän opas Sam (kiwi) sitte selitteli niitä näitä ennen ku jatkettiin matkaa.
Matkan varrella pysähdyttiin aina sillon tällön kuuntelemaan Samin viisauksia ja sitte käveltiin lisää. Huh hellettä.
Kings Canyon oli aikasta pähee ja oltiin aikasta korkeella.
Tuolta hypättiin sit taas bussiin ja parin kaupan kautta pysähdyttiin johonki paikkaan x keräämään polttopuita. Oli mielenkiintosta. Sain parit haavat ja verta ja hyi. Oli aika teräviä puita ja selkeesti en vaan oo kauheen hyvä metrsuri.
Ku puita oli tarpeeks ni hurautettiin meijän leiripaikkaan. Matkalla nähtiin villiponi.
Leiripaikka oli keskellä ei mitään ja siellä pistettiin nuotio pystyyn ja Sam valmisti illallisen. Lopulta kärtsättiin vaahtokarkkeja.
Yö nukuttiin leiritulen ympärillä semmosis Swag –jutuissa. Pahoittelen, mut ei mitään havaintoa mikskä niitä kutsutaan suomeks. Googlatkaa. Vähän niinku ulkoilmamakuupussi makuupussin päällä. Oli aika mielenkiintonen hässäkkä.
Perjanai 9.3.2012
Herätys kuuden jälkeen, aamiainen ja leirin purku.
Tällä kertaa otettiin suunnaks Kata Tjuta aka the olgas. Siellä me suoritettiin mukava 2-3h kävely jälleen kerran ja ihmeteltiin jättimäisiä kivihäkkyöitä. Tuollaki Sam selitti viisauksiaan. Paluumatkalla suoritettiin parin hollantilaisen ja yhen brittitytön kans pitkä keskustelu miesten outouksista. Satuin ilmasee mun mielipiteen parroista ja kerroin miten Kyen parran piti lähtee ni Sam (jolla jäätävä partahässäkkäjuttu) risti mut sit ”beard hater”iks ja ilmotti et kukaan ei saa enää puhua mulle. Haha. Hups.
Tuolta talsittii safkaa lounas ja sit hurruteltiin Abojen kulttuurikeskukseen ihmettelee niiden kulttuuria. Oli kovin mielenkiintosta. Jännä paikka.
Sieltä vihdoin hurruteltiin ihmettelemään Ulurua. Finally !
Siellä käytiin talsimassa pieni lenkki ja oli aika epätodellista vihdoin olla tuolla. Kaiken tän ajan jälkeen. Ja olihan se kivi nyt ihan helvetin iso.
Olinko pikkasen tyytyväinen ku vihdoin pääsin postikorttimaisemaan ihan ite. Jännää.
Ei kuitenkaan oltu tuolla kauaa, ku piti mennä valtaa hyvä paikka auringonlaskun kattelupaikasta. Siellä ihmeteltii auringonlaskua ja syötiin illallinen siinä sivussa. Koitin kovasti pohtia että mitä mä saan käytettyä jalustana auringonlaskua ajatellen ja mikäs muukaan sai toimittaa moista ylevää tehtävää ku swag. Toimi yllättävän hyvin.
Sitte syötiin, katottiin auringonlasku, kuvattiin ja sit TIITTIITIDIIII nähtiin kans MOONRISE. Oli aika pähee. Paljon päheempi mitä auringonlasku. Kyllä taas kameralla tuli kuvattua...
Ku oltiin saatu kaikki taas bussiin ni hipsittiin leirintäalueelle, missä oli suihkut ja vessat. Oi autuutta ! Eiku suihkuun ja ahh. Sit istuu iltaa ja joskus siinä rullattiin taas swagit auki ja eiku nukkumaan.
Lauantai 10.3.2010
Herätys ihanasti 5am. Oli kylmä. Purettiin leiri ja valuttiin taas ihmettelee ulurua kaukaisuudesta. Tiedossa oli auringonnousun ihailu ja aamiainen. Sain pari ihan ok kuvaa ja olin suhteellisen tyytyväinen. Jalusta ois kyl ollu aika oleellinen kapine...
Ku arska vihdoin oli yläilmoissa ni ajettiin takasin ulurun juurelle. Matkalla ohitettiin villikamelilauma. Wtf.
Tiedossa oli kävely ulurun ympäri. Joku parintunnin kävely. Iiiso kivi.
Kävellessä ihmeteltiin ja kuvattiin ja ihmeteltiin lisää. Ohimennessä paijattiin kivaa kiveä.
Ku oltiin suoritettu kävely ni jäätiin odottaa hitaita. Sam oli parkkiksella venaamassa ja sen kanssa heiteltiin rugby palloa. Olin aika epätoivonen alkuun mut kyl se Sam sit lopulta sai taottuu mun päähän et miten sitä palloa kuuluu heittää. Olin aika kingi viskoo sitä selän takaa. Voisin rupee ammattilaiseks.
Ku hitaat vihdoin saapu ni päästiin hyppää autoon ja otettiin suunnaks lentokenttä. Mulla ja parilla muulla oli tiedossa lentelyä. Perillä sitte sanottiin heipat muulle porukalle ja raahattiin kamat sisälle. Siellä suoritettiin uudelleenpakkaus ja eiku check in.
Sitte odottelua ja lisää odottelua kunnes päästiin koneeseen.
Lento meni pitkälti vaan nukkuessa.
Joskus parintunnin jälkeen kone saapu Sydney, missä mulla oli vaihto cairnsiin menevään koneeseen. Tuolla sanoin heipat reissutovereille ja sit vietin vajaa 2h lentokentällä koomaten. Käväsin jossain välissä paikan kirjakauppajutussa ja sieltä bongasin lonely planetin opuksen. Viisaana tyttönä selasin sitä kunnes löysin Cairnsin hostellitarjonnan. Nappasin semmosen paikan numeron ku Cairns Beach House, mitä saksalainen kämppis Alicesta oli suositellu.
Hipsin sitte soittamaan tonne ja varasin muutaman yön. 15dollaria/yö ja ilmanen aamiainen (muroi) ja illallinen. Kuulosti hyvältä.
Vihdoin seuraava kone sitte lähti kans matkaan ja tiedossa jälleen parintunnin lento. Seki meni yllättäen nukkuessa.
Cairnsiin saavuttiin siinä joskus iltasella ja kentällä hain vaan kamat ja hipsin lentokenttäbussiin. Kyyti hostellille jossa kävin tekee check in ja kuolemanväsyneenä sain respatyypin sympatiat ja sen sijaan et se ois laittanu mut raahaa kamat kolmanteen kerrokseen, pääsin ihan nurkantaakse. Ei portaita. Jes !
Päädyin valumaan melkeen suoraan sänkyyn. 10 hlön dormi ja olin ainoo asukas. Aika luksusta.
11.3.2012-14.3.2012
Ei erikoista ohjelmaa. Paljon nukkumista ja paljon vettä. Sato melkeen koko ajan.
Puhuin skypessä paljon kiitos ilmasen netin. Ennätys tapahtu maanantaina ku juteltiin Marin kaa 5h. Aika hullua. Oli selkeesti paljon asiaa.
Torstai 15.3.2012
Sain kämppiksen ! Alkuun olin et eeeeeiii, mut kämppis oliki huipputyyppi. Britti.
Sen kaa tuli juteltuu paljon ja sit skypetin taas ja illalla lähettiin semmoseen paikkaan ku woolshed, mistä saatiin meijän ilmanen illallinen. Mä vedin pasta bolognese ja Sarah kasvispastajutun. Oli hyvää !
Sit erehdyttiin ostamaan 4dollarin mutakakkuannokset. Kelattiin jotain pikkuannoksia, mut sieltä tuliki valtavat kakkupalat kahella jätskipallolla ja kermavaahdolla ja suklaakastikkeella... Herttilei !
Oli mielettömän hyvää. Sain jonku nevarisaksalaisen jäbänki tunnustaa rakkautensa mulle ku tarjosin sille haukkua ku se kuolas siinä vieressä.
Tiukkaa teki et saatiin mätettyä kaikki ja ton jälkeen vaan maattiin sohvalla ja oltiin varmoja et kuollaan suklaan yliannostukseen. Annoksen nimi oli aika kuvaava: death by chocolate.
Tuolta lähettiin kävelee sit hostellille. Paitsi ettei tiietty minne päin ois pitäny lähtee. Hostellin sijaan päädyttiin johonki kaupungin biitsilaguunille. Wtf. Oli pakko mennä kokeilee veden lämpötilaa ni mentii sinne talsimaan ja ottaa parit kuvat. Sit oltii lähössä ni Sarah heitti et mennääks uimaan. Kahen sekunnin mietintä ja sit eiku laukut rannalle ja uimaan ! Vaatteet päällä tietenkin.
Että oli hauskaa !
Ku oltiin pulikoitu tarpeeks ni lähettiin sit uudelleen ettii hostellia. Ehittiin ehkä 20m päähän vedestä ku alko sataa. Onneks oltiin jo valmiiks litimärkiä ni moinen sivuseikka ei haitannu. Löydettiin jopa oikee
Hostellilla sit vaatteet kuivumaan ja riensin skypettää porukoiden kanssa !
Perjantai 16.3.2012
Olin saanu edellisenä päivänä mailia semmoselta saksalaiselta herralta ku Ulrich Klatte, jonka suku on tunnettu ties minkä voittajahevosten kasvattajana. Niil on saksassa valtavat tilukset missä ne pyörittää siittolaa.
Ulrich Klatte itsekin siis kisannu ties millä tasolla ja nyt pyörittää ausseissa omaa tallia. Ja tonne mulla oli mahollisuus päästä töihin.
Soitin siis reippaasti Klattelle ja ku puhelu päätty ni mulla oli duuni ! Sovittiin että matkustan tonne viikon lopussa ja sit pääsen alottaa. Tiedossa nuorten hevosten ratsastusta ja ratsutusta näiden perus paskanlappamis ja ruokintapuuhien lisäks. Pääasiassa kuitenki ratsastusta.
Pikkasenko hypin tasajalkaa innosta.
Ilmanen asuminen, ruoka, palkka ja vielä kaiken lisäks 2 vuoden viisumi. Ihan tosi onko mun elämä täydellistä vai täydellistä ?!
Voin kertoa et koko loppupäivän vaelsin ympäriinsä typerä virne naamalla.
Sitte mä vaa chillasin siihen asti et ilma vähän kirkastu eikä vaik satanu enää ja hilpasin sitte nostamaan mulle käteistä. Paluumatkalla alkoki sitte sataa lievästi ilmaistuna kaatamalla ja siinä vaiheessa ku pääsin takas hostellille ni mä vaan valuin vettä. Lievästi uitettu.
Olin kans saanu lisää kämppiksiä, kaks saksalaista jäbää. Niiden kanssa sitte jubasin ja hengasin ku ne dokas. Koitti saada mut mukaan baarikierrokselle, mut skippasin. Hauskoja poikia.
Lauantai 17.3.2012
SUKELLUSPÄIVÄ !
SUKELLUSPÄIVÄ !
Olin edellisenä päivänä käyny varaamassa mulle sukelluksen isolle valliriutalle ku Sarah oli menossa kanssa ja pyys et liityn sen seuraan ni mikä ettei !
Herättiin siis siinä kuuden tienoilla, kasattiin tarvittavat tavarat ja suunnattiin venaamaan meijän bussikuljetusta. Se saapu siinä seittemän maissa ja hypättiin kyytiin.
Veneellä meille annettiin jotku turvanumerot (olin 17 jee), snorkkelit, märkäpuvut, räpylät.. Kaikki tarvittava. Sit täytettiin jotku lappuset ja sit safkattiin aamiainen. Omnom.
Sitte hurruteltiinki jonku aikaa riutalle mukavassa pienessä aallokossa jonka aikana saatiin jotain infopätkiä riutasta ja sitä rataa.
Ku oltiin perillä ni meijät jaettiin ryhmiin ja sit märkäpuvut päälle ja eiku venaa sukelluslaitteita.
Ku oltiin harjoteltu hengittämistä ni eiku hyppäys veteen. Siellä jatkettiin hengitysharjottelua ja mentiin harjottelee sitä portaita pitkin syvemmälle. Piti myös suorittaa korvissa paineen tasaus.
Oli lievästi erilainen maailma pinnan alla. Jännää.
Ku kaikki oli ready ja näin ni lähettiin polskimaan ryhmän kanssa syvemmälle. En tiiä miten syvälle päästiin ku mun korvia alko sattumaan ihan tajuttomasti. Koitin tasata painetta, mut ei korvat tuntunu olevan lukossa tai mitään. Kuhan sattu nii maan perkeleesti. Käytin sitte ammattilaisen ottein hienoa viittomakieltä et mun pitää päästä pintaan ja nii sitä sitte mentiin. Ploppasin pintaan ja se oli mun sukellus siinä sitte.
Ärsytti. Suututti. Harmitti.
Sukelluskamat vaihtu sitte ihan vaan snorkkeliin ja lähin ihan vaan snorkkeloimaan riutalle. Jotenki oli silti huono olo ja aika lyhyeks jäi. Harmitti entisestään.
Tuolta me sitte valuttiin johonkin toiseen kohtaan riuttaa. En meinannu ees päästä veteen ku eka jäin jubaa yhen työntekijän kaa joka oli aina huutamassa ” SUAAAMIII” ku näki mut ja oli intona ku ties jotain suomenkielisiä sanoja. Hulvaton tyyppi. Ku pääsin tosta eroon ja olin jo muutaman metrin päässä vedestä ni joku toinen aussiherra jäi juttelee ku se oli käyny suomessa pari kertaa ja sit kerto sen suosikkipaikoista ausseissa ja plaa. Kovin puhelias.
Vihdoin sit pääsin veteen ja nyt kävinki polskimassa oikeen kunnolla. Näin hurjasti kaloja ja ties mitä riuttakasvillisuutta vai mikskä sitä nyt kutsutaan. Kauheesti kaikkea ja kuvasin hulluna. Varmaan 93875938 kuvaa. Hups. Kuhan nyt vaan huidoin menemään.
Lopulta taisin olla viimenen veneessä.
Ton jälkeen oliki aika lähteä kotimatkalle.
Lopputarjoilut katto viiniä ja keksejä ja juustoa.
Satamassa kiitettiin kaikkia (” YAY SUAAAMIIIII) ja hypättiin taas bussiin joka vei meijät hostellille.
Oli kiva reissu loppujen lopuks ja crew oli mainio. Kaikki tosi mukavia ja hauskoja heppuja.
Ajomatkalla nähtiin porukalla kauheesti vihreetä ku hei st patricks day. Kelattiin et meki halutaan jotku päheet hatut vaikkei ees pitäny lähtee ulos. Hostellille päästyä käytiin sit kuitenki vaan heittää kamat huoneeseen ku jo kirmattiin keskustaan hattuostoksille. Mukaan tarttu isot hatut 4 dollarilla.
Lisäks käytiin pullokaupassa ja normikaupassa missä oli myynnissä mm vihreitä donitseja ja vihreetä leipää. Hauskaa ! Me ostettiin kahella dollarilla vihreet iced fingersit.
Sit takas hostellille missä mä kävin heittää pyykit koneeseen ja sit dokattiin ja hengattiin huoneessa. Piti nappaa hostellin bussi keskustaan ysiltä, mut mun pyykit oli vielä kuivausrummussa ja juomia jäljellä ni skipattiin.
Lopulta päästiin keskustaan ja siellä suunnatttiin mihinkäs muualle ku irkkubaariin. P.J.
Siellä oli ihan hullu meno livebändeineen kaikkineen ja voi luoja. Hulluja noi irkut. Ihan tosi.
Ei me mitenkään hirveen kauaa tuol oltu ja jotenki päädyttii ostaa vaa hodarit ja sitte lähettii kävelee hostellille. Sarah oli mukavan tilulilu ja ei oikeen tahtony kävellä suoraan. Jossain välissä kytät pysähty meijän kohalle ja ilmotti et meijän pitää kävellä yhessä eikä saada hukata toisiamme. Haha jep.
Seuraavaks jotku kaks pikkupoikaa (tyylii 12v) pyöräili meijän ohi ja toinen nappas Sarahin hatun mennessään. WTF. Löydettiin hattu kuitenki parinsadan metrin päästä maasta ja sit nähtiin pikkupojat taas ja sit Sarah huuteli niille hävyttömyyksiä ja tämmöstä normaalia.
Sunnuntai 18.3.2012
Aamuherätys ja vikat chillaamiset Sarahin kanssa. Toinen oli lentämässä myöhemmin Brissieen ja piti taas sanoo heipat mukavalle hyypälle. Snif. Hauska tapaus.
Sitte mä kömmin jossain vaiheessa ylös sängystä ja lähin koneelle suunnittelee mun reittiä. Maanantaina oli tarkotus jatkaa matkaa, mutta millon ja mihin oli vielä vähän auki.
Armottoman pähkäilyn tuloksena päätin lähteä kohti Bowenia vielä samana yönä, viettää siellä yhen yön ja sitte matkata mackayhin aamulla nii et vietän päivän siellä ja illalla hyppään bussiin ja hurrutan brissieen.
Ihan loistava plääni !
Sitte skypettelin porukoiden kanssa, varasin bussin boweniin ja valuin takas huoneeseen. Sinne oli ilmestyny kaks uutta kämppistä. Kanadalaisia miehenalkuja. Pakkasin siinä sitte kamppeet ja jubasin samal herrojen kaa. Pakkaamisen jlk suoritin check out ja varasin taksin bussille. Ei huvittanu lähtee talsii keskellä yötä.
Sit juttelin lisää kanukkien kanssa ja melkee harmitti et lähin jo menee. Oli ihan kauheen hauskoja tyyppejä ja toisella oli nii outo aksentti etten oo ennen kuullu. Hulvaton. Naurettii sit noiden kanssa aina siihe asti et mun oli aika hipsiä venaamaan taksia. Sateeseen. Taas.
Taksi tuli ja hyppäsin kyytiin ja juttelin kuskin kanssa aina bussille asti. Mukava tyyppi. Tässä välissä vettä tuliki jo kaatamalla ja jokaisen piti sit allekirjottaa kuskille joku lappu mis ei syytetä sitä jos ”luonnonmullistuksien” takia ei päästä sinne minne halutaan. Tulvia ollu nimittäin nyt vissiin vähän siellä sun täällä nii et teitä jouduttu katkasee ja näin.
Maanantai 19.3.2012
Meillä ei kuitenkaa ollu mitään ongelmia, vaikkaki vettä tuli enemmän ku ikinä. Lopulta sitte päästiin boweniin asti, jossa heitin rinkan päälle sadesuojan ja lähin talsii hostellille. En ollu varannu mitään eikä ollu hajuakaan mistä moinen pitäs löytyä. Ystävälliset paikalliset kuitenki neuvo mulle oikeen suunnan ja raahauduin ekaan hostelliin minkä näin. Oli nimeltään Aussiemates backpackers ja ilmeisesti rempan keskellä. Ei haitannu menoa ja omistajatyyppi oli tosi mukava ni kelasin et mitä väliä. Hostelli ku hostelli haluun pois sateesta.
Päädyin sitte olemaan hostellin ainoa asukki. Se oli mielenkiintosta.
Jossain välissä nappasin kameran messiin ja kävin vähän kuvailemassa ympäristöä. Sateessa.
Oli aika pyllystä.
Tiistai 20.3.2012
Check out aamusella ja eiku pysäkille venaamaan bussia mackayhin. Odotusta. Lisää odotusta. Ei bussia. Odotusta... Mun lisäks pysäkillä oli yks tätihenkilö matkalla myöskin mackay ja se sit sano et oli soittanu aamulla greyhound et kulkeeko bussi ja piti kulkea, mutta vähän alko epäilyttämään ku se oli tunnin myöhässä. Jes. Lopulta tätihenkilö luovutti ja mä jäin soittaa greyhound et mikä tilanne. Sainki odottaa puhelimessa jonku aikaa ennen ku pääsin läpi ja sieltä kerrottiin et juu jouduttu perumaan bussi tulvien takia. JES !
Jätin sit mun kamat johonki matkajärjestön tiloihin ja käväsin kaupassa ennen ku lähin taas sateessa talsimaan takas hostellille. Menin samaan paikkaan ja heitin vaan kamat samaan huoneeseen ja lähin kirjastoon dataamaan.
Sieltä hostellille mis kattelin vähän HIMYMiä ja puhuin Kyen kaa puhkus.
Keskiviikko 21.3.2012
Ei bussia tänään, joten nukuin pitkään ja sit kävin kävelee ympäriinsä ja napsii vähän kuvia ku kerranki aurinko paisto.
Piti ostaa jotai särkylääkettä mut ei ollu mitään. Sen sijaan mukaan tarttu parit pannat töitä varten ja suihkusaippua ja shampoo.
Sieltä hostellille suihkuun, safkasin ulkosalla ja juttelin taas Kyen kanssa siinä sivussa.
