jatkopäivitys. Rakastumisia ja jouluja ja kaikkee.

Kämpilt löyty tähtisädetikkuja. Piti koeajaa.

Maanantaina (19.12.11) mä rakastuin. Syvästi. Vuosisadan rakkaustarina alkoi kun suuntasimme keskustaan etsimään Johannalle ja Venlalle baarikenkuleita. Kierrettiin Pitt Streetillä muutamat kämäset kauppaset luoden halveksuvia katseita rumille kenkuleille, kunnes eteemme osui puoti nimeltä Wanted. Epäillen astuimme sisään ja samantien Johanna löysi kiilansa. Mä pyörin ympäriinsä ja sitte mä näin ne. Ne. Otin ne varovasti korokkeelta ja se oli rakkautta se ! Ihailin niitä aikani, kunnes menin ja asetin ne kinttuihin.. Voi täydellisyys mitkä kengät ! Töpötin menemään täyteen ahdetussa kaupassa ja porukka tuli huokailemaan niiden täydellisyyttä. Ja voi miltä mun kintut näyttikään ! Täydellinen pari. Täydelliset kengät. Niin mulle tehdyt ja niin kalliit !
Musertuneena kauhistelin hintaa, joka erotti mut rakkauspopoista. 110 dollaria. 110. Sama mitä maksan vuokraa viikossa.. Itkua vääntäen jätin popot hyllyyn kun lähettiin etsimään vielä Venlallekin popottimia. Eihän mun mitään korkoja pitäny ostaa..

Kierrettiin viel pari kauppaa kunnes viimein löydettiin tiemme Wantedin toiseen liikkeeseen, mistä Venlaki sitte löys Ne oikeat. Siellä oli myös mun kengät. Korokkeella. Täydellisinä.
Siinä vaiheessa kun Venla maksoi omansa, mä tein päästöksen: kengät tulee mulle ! Eiku takasin alkuperäseen kauppaan ja tiskille. Siellä myyjät muistiki mut ja mun popot ja toivotti onnea ja menestystä täydellisten kenkien kanssa. Oi iloisuutta. Popot oli vihdoin mun. Mun Mun Mun MUN. Ääww. Iloisuus.

Nyt kaikki ihmettelee, että miltä täydelliset popot näyttää. Voin vihjasta, että ne hohtaa ku miljoona tähtee, niiden korko saa jalat näyttää loputtomilta ja mikä parasta, ne saa ihmiset huokailemaan ihastuksesta. Virheettömät.

Rakkauskorot.

Iloa pursuten me käytiin vielä StarBarissa syömässä (sama mis käytii sillo Jennyn kans) ja sitte lähettiinki kämpille termailee vaatteita tiistaille ja tietenki katottiin vähän HIMYMiä ja Horrible Bosses (joka oli kakka).
Tiistaina oli taas partybussi. Seittemän tienoilla otettiin dösä surfsideen mis aloteltiin ja joskus kybält saapu bussi, joka oli lopulta niin täynnä et ei meinattu kaikki mahtua sisään ! Hulvatonta.
Ovet aukes jälleen The Gaffin edessä, joka on tullu harvinaisen tutuks. Sisällä meitä odotti tonttulakit ja vaahtobileet ! Olin kovasti suunnitellu laittavani rakkauspopot, mut surfsides saatiin kuulla vaahdosta ni flipediflopeilla mentiin. Kruunas mun asun. Ehdottomasti.

Oli vaihteeks kiva ilta. Must tuntuu et Gaffissa on aina kivoja iltoja. Joo, hävitän aina jossain vaiheessa Venlan ja Johannan ja katoilen vaan kaikkialle ja eksyilen ja meinaan jäädä kyydistä mut ei haittaa ! Gaffissa ei ikinä tartte olla yksin. Toisinaan sitä kyl toivois, et jotkut jättäis rauhaan, niinku vaik sua päätä lyhyemmät aasialaiset tai kaikki överijurriset jotka ei pysy pystyssä ja joista ei saa mitään tolkkua. Onneks on sitte kuitenki näitä ihmisiä, joiden kanssa voi keskustella vaikkapa Oprahin paremmuudesta Dr. Philiin verrattuna. Nii ja sit tietty on nää, jotka rakastuu suhun palavasti heti ku vaa vilahdat ohi. Rankkaa olla täydellinen.

Yks vanha surfsidetyyppi “Kanada” kutsu mut kans jolleki camping reissulle sen ja joidenki muiden kaa. Huikeeta. Houkutteleva plääni ja kaikkee, mut se ois tapahtumassa just sitä seuraavana vklp millon meil loppuu vuokrasoppari tähän kämppään ja mä olin suunnitellu suuntaavani vihdoin jonneki muualle. Arr. Inhaa. En tykkää ku pitää suunnitella nii kaameesti kaikkee ja koko ajan ! Liian rankkaa ei pysty. Hengästyttää.

Ilta huipentui siihen, ku istuskeltiin ulkona ja koitin metsästää meille taksia. Ei ihan helppo tehtävä, mut onnistuin silti. Koska oon paras.
Keskiviikko vilahti nukkuessa. Noustiin siinä puol 3pm. Hups. Unikeot. Tehtiin sit vaa myöhäinen aamiainen ja lähettii vaihteeks surfsideen ku meijän kaikki kamat oli siellä mitä ei baariin oltu otettu mukaan. Sinne jumituttiinki loppuillaks. Pelattiin korteilla niinki jännää peliä ku paskahousu ja olin ihan liekeissä. Tietty.

Tönöllä katottiin sitte vielä HIMYMiä ja semmonen typerä leffa ku Zombieland. Kuka näitä leffoja oikeen väsää.....

Täällä oppii uusia asioita.

Torstai oli pyykkipäivä. Vihdoin. Reippaina käytiin ostaa pesuainetta ja rikkoo kolikoita ensteks ja sit vallattiin kahesta eri kerroksesta pesukoneet ja kuivausrummut. Meijän kerroksessa ku ei moisia ole saatavilla.

Pyykkirumban jlk taaaas surfsideen istuu iltaa. Goonia kulu ja kortteja mätkittiin. Oli hauska ilta, vaikkei mitään oikeen tapahtunukkaan. Käytiin sentää mäkissä ja biteboxissa ennen kotiin tuloa. Roskaruoka on rakkaus.
Perjantai meni koomatessa, kunnes lähettiin junctionille kauppaan ja kotona sitte alettiin valmistautua iltaa varten. Tiedossa partybussi ja Scary Canary. Tuttu nimi, ku sijaitsee siin Base hostellin vieressä Kent Streetillä, mut ei me ikinä siellä käyty, vaikka naapurissa oliki. Ihan hyvä vaan, koska nythän se tuli sitte nähtyä !

Vaatekriisi oli tällä kertaa suorastaan olematon. Turvauduin jälleen Venlan vaatekaappiin (vaaterinkka ?) ja jotta asussa ois ollu jotain munkin omaa, ni haa jalkaan sujahti flipediflopit. Hehheh. Ainaki siihen asti, et partybussi saapui ja kuljetti meijät baarin eteen. Sitte kasvoin jälleen pituutta kun sujautin jalkaan Ne Oikeat. Rakkauspopot. Ne oli saanu jo paljon ihailuja osakseen ja sama homma jatkui koko illan. Minne vaan meninki ni kenkiä tultiin kehumaan. Ylläri sinänsä. Onhan ne nyt maailman päheimmät popot. Voisin taas puhua vaan popoista ja niiden megalomaanisesta päheydestä, mutta koitan hillitä.

Scary Canary oli ihan kakka paikka. Kakkaa musiikkia ja törkeen pieni paikka. Ärsytti moinen. Vietin alkuillan kattoen ku muut joras (kakan musan tahdissa) ja ilta oli floppaamassa hyvää vauhtia, kunnes joku aussi tuli juttelee (vaihteeks aussi. Miten nää löytää mut aina ?!) ja sit oli hauskaa. Tyyppi oli suorastaan hulvattoman hauska ja jäätävän hyvännäkönenki vielä lisäks (no joo aussi..). Sen piti sit kuitenki lähtee menee jossai vaiheessa, ku oli vaihtamas kavereiden kaa jatkopaikkaa jonneki muualle ja sen piti mennä sendii yks niistä kotiin ku oli vääähän ottanu liikaa (ellei tyhjä, liikkumaton katse ollu sen joku epämääränen käsitys viileestä jätkästä). Pyys mut mukaan, mut en lähteny (kato äiti miten fiksu oon).

Loppuilta meniki sitte hollantilaisessa seurassa ja oli varsin hauskaa. Hollantilaiset on ilmeisen sekopäistä porukkaa ja niiden tanssiliikkeet on suorastaan akrobaattisia.

Baarista sitte Venlan ja Benin kaa subiin safkaa (kaamee nälkä !!1) ja sitte taksiin. Surfside kutsu jälleen ja siellä sitte koomattiin tellyhuoneessa muutaman muun kanssa ja lopult jäätiinki sinne sitte nukkumaan ku ei enää jaksanu lähtee kotiin. Aika vähäisesti tuli nukuttia ku eka torakka vipels Johannan käden yli, jonka jälkeen sitä piti pelätä ja sit kaheksalta Richard = the boss tuli herättää ja pyys meit poistumaan. Kamat mukaan ja menoks.
Lauantaina koitti JOULU. Aatto tosin vasta ja tosin ku suomenmaalla ni täällä aatto ei meinaa vielä mitään. 25 on näiden juhlapäivä, joten meijän aatto meni varsin rattoisasti nukkuen. Siis sen jälkeen kun oltiin päästy kotiin surfsidest. Aurinko paisto jo sillon kaheksan tienoilla nii et hiki vaan valu ja meinattiin sulaa. Hassu joulu täällä.

Joskus siinä seittemän tienoilla valuttiin surfsideen (vaihteeks) dataamaan. Skypetin hetken porukoiden kaa koska joulu jee ja päivitin blogin. Tehokas minä. Suomessa sato vettä. Hassu joulu siellä.

Tonttulakit päässä kuljettiin koko päivä, muuten ei pahemmin tuntunu joululta. Vaikee käsittää et jouluu vietetään yli +30 asteen helteessä..
Sunnuntaina koitti 25.12 eli joulu part 2. Tiedossa oli joululounas surfsides jonne raahauduttiin siinä joskus ennen 12. Järjestelyt oli piiikkasen myöhässä, ni istuskeltii sit vaa ulkosalla ja autettii kantaa safkat pöytiin ja näin. Vihdoin joskus 1 tienoilla päästiin pöydän ääreen ja alettiin mussuttaa salaattia, kanaa, patskua ja jotain tommosta. Oli ihan mielettömän kuuma ja vaa valuin hikee. Hikipossu. Tonttulakit ei niin kuulu helteeseen !

Safkaamisen jälkeen lähettiin kämpille tarkotuksena kirmasta pikasuihkuun ku hostellilt porukka katos Sunburnt -festareille, mihin me ei lähetty ku liput 50 dollarii. Johanna sai sit jossai vaiheessa kuningasidean lähtee hyppii raksatelineitä pitkin katolle. Venla lähti perään ja niihän sitä sit iteki piti lähtee kipuumaan. Asutaan tosiaan seittemännes kerroksessa ja kerroksia 10. Eli ei ihan hirvee kapuuminen. Piti vaa nousta portaita ja katolla meitä odotti jotain muuta porukkaa ja uima-allas ! Tiedettii kyl altaast, mut luultiin et se on kuopattu siks aikaa ku remppa menossa, mut neip. Siellä porukka kävi polskimassa. Täydellinen joululahja vai. Hah.
Ihmeteltii sit hetki et mite noi kaikki muut oli päässy paikalle (oli vaikee kuvitella 948v mamma kapuumaan raksatelineitä), joten käytiin sit tesmaa josko ovi sinne ois auki. Haa olihan se. Hyvä tytöt.
Käytii sit hakee jääkaapista goonia ja lähettiin katolle istuskelemaan ja napattiin jopa parit hönöt kuvaset. Oli aika jees. Kyl musta on ihan kiva maksaa olematon summa uima-altaasta ja elettävästä kämpästä. Kiva maa tää australia.

Forever alone.

Katolta sitte pikasuihkuun ja eiku takas surfsideen. Loppuilta meniki sitte dokatessa. Piti olla viel BBQ -ruuat tulossa joskus, mut eipä näkyny. Karmiva nälkä iski sit jossai vaiheessa ni käytii Vempun kaa mäkissä ja sit takas kemuttaa. Oli hauska ilta ja sain jopa otettua muutamat kuvaset ! Ennätys ihan varmasti.


Ilta lähti sitte kuitenki laskuun sen jälkeen ku Johanna kännipäissään rikko mun rakkauskaulakorun, joka on roikkunu mun kaulas 24/7 jo muutaman vuoden. Ärrrrrr. Sitte iski väsymys ja huono-olo, joten ei enää jaksanu rehaa ja yhen (?) tienoilla porukkaa alettiin häätää nukkumaan tai rannalle tai minne kukin olikaa menossa ja me jäätiin Venlan kans viel hetkeks sisälle hengailee. Jonku aikaa kerittiin istuskella ku tuttuherra Lee alko taas flippaa. Oli taas siinä sen uhoomisjamassa ja ei menny kauaa ku se kävi hakee helvetinkokosen veitsen keittiöstä ja lähti yläkertaan sen kanssa. Johan sitä ehittii luulla et nyt tulee ruumiita, mut onneks paikalla oli urheita miehiä, jotka kävi nappaa siltä veitsen poies ja heitti Leen samalla ulos. Huhuh.
Pari kertaa kävi viel hakkaa ovee, mut luovutti pian sen jälkeen ku James kävi vähä keskustelemassa sen kanssa.

Ootettiin sitte Venlan kans hetki ennen ku kelattiin lähtee. Siinä just enne lähtöö ovikello sit soi ja kelasin et se yks tulee taas riehuu, mut ku kävin kurkkaa ni poliisithan ne siellä. Kävin avaa oven ja ne tuli sisälle. Jotku oli soittanu jostain huoneesta ne paikalle. Ne sitte kyseli vähä et mitäs hemulia täällä tapahtuu ja näin, mut ei kukaa oikee sanonu mitään. Meiltäki ne kysy et nähtiiks mitää, mut oltii vaa et eeei. Muuten vaa oltii oltu paikal koko ajan, mut Lee on kuitenki Lee ja tuttu ja näin ni ei sitä tienny mitä siihen ois pitäny sanoo. Otettiin sitte poliittinen “en kommentoi” linja ja jonku ajan päästä ne sitte lähtiki ja me siinä melkeen heti perässä. Dösäri kutsu ja kutsu aika pitkäks aikaa ku jouduttii venaa 30min dösän saapumista (tosi fiksuu ku oltais kävellen ehitty kävelee ees taas) ja sit vihdoin päästiin kotio. Katottii viel vähä HIMYMiä ja sit zzzZZZz.
Maanantaina oli joku “kaikki vituttaa” päivä. Tein paljon en-mitään ja kommunikoin olemattomasti. Kirjotin työhakemuksen ensimmäisen luonnoksen valmiiks ja popitin musaa. Luin kans vähä Johannan jotain aussikirjaa ja siin oli et helmikuus itärannikolla oikeestaan vaan sataa, ni nyt meni vähän mun reissusuunnitelma uusiks. Alun perin kelasin lähtee tammi-helmikuuks sinne, mut öö emmä taho jos siellä vaan sataa ! Arr. Pitää reissaa tammikuu, olla duunis helmikuu, reissaa taas maalis-huhtikuu ja sit viel tehä pari kk duunia. Tai no emmä tiiä. Yääää. Vaikeeta. 8.1 kuitenki pitää lähtee jonneki ja veikkaan että byron on seuraava stoppi ja siitä sitte ylöspäin. Pitää vissiin siis skippaa camping trip. Yhyyää.


Illal sit katottiin HIMYMiä taas ja semmone typerä leffa ku Limitless. Kaksikko katto viel Leijonakuninkaan, mut mä aloin nukkuu. Ei pysty kattoo. Ei voi. Alkaa itkettää ku se on nii suruisa ! Plus se pyöri englanniks. Jellonakuninkas kuulostaa niiiin väärältä enkuks, ku sen on aina kattonu suomeks. Ihan väärät äänet ! Jotku leffat vaan pitää kattoo suomeks.
RIP Mufasa.

Niiii ja aikasemmin mainitsema veitsiherra joutuu sekoilunsa takii oikeuteen. Hyvä poika. Kannattiko ?
Tiistaina (27.12.11) oli taas partybussi. Tällä kertaa vähän erilainen ilta, mutta eipä nyt lähetä oikomaan tarinaa. Aloittakaamme alusta.
Aamu/päivä meni siinä chillatessa aina siihen asti et alettiin laittautua iltaa varten. Sitte semivalmiina lähettiin surfsideen alottelee. Siellä saatiin sitte kuulla, et kiitos herra veitsisekoilijan ni me ei enää saada hengaa tuolla. Kaikilta hostellin ulkopuolisilta on nyt pääsy kielletty tonne, että kiitos vaan kovasti Lee. Pöh. Hengattiin siellä nyt sitte kuitenki koska ollaan parhaita ja joskus siinä ennen 10 lähettii valuu bussille. Oli taas nii täynnä porukkaa, ettei meinattu mahtua sisään ! Ja me oltiin hostellilla vielä kelattu, et onkohan kukaan ees lähössä.. Hups.

Tällä kertaa meijän määränpää ei ollukaan Gaff, vaan semmonen paikka ku Trademark. Fiinimpi mesta ku Gaff, mut aika siin samoil huudeilla. Pintaliitomenoa vaihteeks ja porukkaa ihan liikaa. Ei meinannu mahtuu kävelee missään ja mentiinki heti jonottaa tupakkikoppiin (ulkotila) johon porukkaa säännösteltiin nii et jono vaan kasvo kasvamistaan. Loppuillasta sinne ei saanu ees mennä jos ei polttanu ja tultii heti häätää jos ei ollu röökiä kädessä. Helvetin ärsyttävää ku ainoo ulkotila ja paikas oli tosi kuuma. Etenki joraamisen jälkeen teki mieli painuu ulos. Tietty sinne sitte aina meninki. Oon nii huomaamaton, ettei mua tultu häätää. Oon paras.

Takasin asiaan. Mentiin siis sinne ja jubailtiin joidenki jätkien kanssa siellä sitte aika kauan. Sieltä suunnattiin tanssimaan (ihan tosi mistä lähtien mut on sinne saatu raahattua ?) ja sieltä takasin ulos. Oli kuuma. Kauheen rankkaa toi hytkyminen. Etenki jos huojut menemään rakkauskoroilla.
Ulkona istuskeltiinki sitte aikasta kauan. Aina siihen asti et Venla ja Johanna päätti lähtee menee. Mä olin sit iha njää ei taho, ku kerta tonne asti oltiin päästy ja laittauduttu ja kaikkee. Jäin sitte joidenki jätkien seuraan heittää jotain tosi nerokasta läppää siitä, miten oon kotosin neverlandista ja et Peter Pan on mun serkku. Osaan kans lentää mut pelkään korkeita paikkoja. Mulla oli tosi hauskaa. Lisäsin mukaan vielä jotain HIMYM -läppää Barneyn tapaan (cos im awesome) ja tyypit vaa ihmetteli et mistä mun itsevarmuus on oikee saatu. Hahaa. Oon hulvaton ja oli hauskaa.

Lähin sitte joskus noiden kaa joraa ja siellä viihdyin aina siihen asti et jalat ei enää kestäny seisomista. Sitte törmäsinki mm. Johonki kanadalaiseen tyttöön ja feikkiaussiin (syntyny malesias mut asunu ain australias), joiden seurassa hengasin aika kauan.

Oli tosi jännää baareilla yksin, ku vaik yleensä eksynki aina kaksikosta ihan hetkessä ni ne sentää on aina ollu paikalla, mut nyt ne ei ollukaan enää samassa rakennuksessa. Vähän alkuun kauhistutti et mitäköhän tästä seuraa, mut loppujen lopuks mun ilta oli varsin mahtava. Olin varsin puhelias ja tuli nyt sitte ainaki juteltuu englanniks ! Pitänee ottaa joskus uusiks. Keskiviikkona ei sitte pahemmin tapahtunukaan mitään. Venla ja Johanna kävi junctionilla kaupassa ja sinne meniki sitte yli 100 dollaria. Hups. Nyt on ainaki jääkaapissa täytettä.. Niiden tyhjentäessä lompakkoa, mä katoin mun missaamat HIMYMit ja siite ku neidit palas takasin 89473 muovikassillisen kanssa ni koneelta pärähti soimaan Pulp Fictionin alkumusat. Ahh klassikko.
Torstaina käytiin junctionilla ja mulla oli operaatio meikkivoide. Koska täältä ei yllättäen saa tota mun käyttämää meikkivoidetta, ni piti lähtee sitte ettimään jotain ihan uutta. Mä inhoon meikkivoiteen metsästystä yli kaiken, koska en ikinä löydä hyvää (lukuunottamatta toi nykyinen..) ja sit eksyin Inglotin meikkien sekaan ja ennen ku huomasinkaan istuin meikattavana. Luulin että mun nassuun vaan tesmataan eri meikkivoiteita, mut sainki sitte koko päivämeikin. Oho. Plus löysin sen meikkivoiteen. Ainaki luulen et se on hyvä ja kerta myyjätyyppi sen mulle valkkas ni eiköhän se toimi ! Mul ei kuitenkaa ollu tarpeeks rahaa mukana, ni käyn sitte huomenna ostamassa sen. Wuhuuu.

Junctionilta kodin kautta surfsideen moikkaa Clara ja Bastian, jotka oli tullu takas reissattuaan pari viikkoo uudessa seelannissa. Ei kauaa viivytty, ku ei edelleenkään saatais näyttäytyy tuolla ja näin. Valuttiin sitte kotiin ja Johanna alko valmistaa meille lihaperunasoselaatikkoa. Meijän kokki kolmonen ja hei siitä oikeesti tuli hyvää ! Eka uuniruoka tehty ja huomisekski jäi vielä. Jeenomnom.

Ruuan jälkeen joskus siinä Bobby tuli jonku frendinsä kans visiitille ja siinä se ilta sitte meniki. Mä sain kans kirjotettua mun Suomi vs Australia erikoispostauksen. Hyvä minä. Oon nii tehokas.

Kaks retardii jouluna.

Melbourne - Mildura - Bondi

Päivän blogipostaus on hyvä alottaa Tiistaista, jolloin juhlittiin SUOMEN itsenäisyyttä ! Päivänä siis tottakai mikäs muukaan kuin 6.12. Tosin tällä kertaa ei istuttu porukalla tellyn ääressä arvostelemassa linnan juhliin kutsuttuja julkimoita.. Sen sijaan nukuttiin pitkään, käytiin postissa heittämässä mun melbourne- ft joulukortit matkaan. Koitettiin me pankkiinki päästä, mut oli menny just kiinni.. Damn. Ei siis tullu avattua tilejä vieläkään. Ehheh.
Käytiin kuitenki heittämäs meijän pyykkivuoret pesuun. Tässä välissä voi mainita, et nää pesukoneet on ihan pyllystä etenki jos haluis valkosesta taas valkosta. Venlal yhet valkoset shortsit tuntuu näyttävän vaa paskasemmilt joka pesukerran jälkeen. Munki valkoset pari paitaa vois peseytyy kunnolla.. Arr.

Päivän tehokkuus loppui TFN -hakemuksien sendimiseen. Hyvä me !
Keskiviikkona oli aika sanoa heippahei Melbourne.
Kybäks kamat kasaan ja respaan. Rinkat heitettii vaa varastoon venaa iltaa ja ite mentiin vaan nukkuu tellyhuoneeseen.

Ei kuitenkaan ihme ja kumma nukuttu ihan koko päivää, vaan saatiin hankittuu pankkitilit ! Commonwealthiin käveltiin sisään, ku se löytyy kaikkialta ja kuullu iha hyvää. Mastercardit ja joka kuukaus pitäs tilille siirtää tonni, tai muuten tost velotetaan 4AUD/kk tms. Perseestä, mut vissiin muil joku sama tyyli. Tai nii mä olin ymmärtävinäni sen intialaisen dddenglanisda.

Pankkeilu kulutti hirveesti voimia, ni piti palata hostellille koomaamaan. Nukuttiin ja katottiin jefua aina siihen asti, et oli aika heittää lämpimämpää vaatetta niskaan bussia varten (ihan tosi niis on jäääätävä ilmastointi..). Farkut jalassa lähettiin raahaa kamoja kohti pysäkkiä, mist meijän tramin oli tarkotus kuskata meijät perille asti (ha. ha. ha.)

Meijän tuurilla meijän trami menee sitte just nassun edestä ohi ja aletaan venaa seuraavaa, ku yleensä tääl kaikki julkiset liikkuu tosi useesti. Pahemmin ikinä joudu odottelemaan mitään. Paitsi sitte just tällä kertaa ! Oli kuitenki viel 45min aikaa bussin lähtöön, ni kelattiin et jos ei tramii näy 10-5 vaille ni napataan taksi. Bussi tosiaan oli lähtemässä siinä varttia yli 7. Kiire, mikä se on ?
No juu eipä me sitte saatu edes taksia.. Huidottiin heikkopäisinä jokaiselle (meni niitä ehkä kaks ohi..) ja ku oltii jo luopuu toivosta, tram saapui. Hypättiin kyytiin ku kelattii et ehitään vielä, ku menee viel iha siihe bussien lähtöpaikan huudeille. HAH. Jonku aikaa ajeltuamme kuski yhtäkkiä ilmottaaki, että juu ollaan päättärillä ! Aikaa jäljellä tässä välissä joku 5min ja kuski ilmotti et juu kävelkää kilometri tonne päin ni löydätte perille.
Lähettii kipittää kauheeta kyytiä tavarakasaa raahaten ja onneks saatiin napattuu matkalt taksi. Huh. 4.90AUD köyhempänä ja tyyliin minuutti myöhässä me vihdoin saavuttiin perille.

Kovasti pälyiltiin ympärillemme ja koitettiin spottaa oikee greyhound, mut juu eipä näkyny. Siellä sitte yks toine dösäkuski ilmotti et meijän dösä lähti 2min sitte... JES ! Pieni stressiapinointi, kunnes se samainen kuski tuli sanoo, et se voi heittää meijät Narrandaraan. Täydellistä, koska meijänki dösä oli ajamas sitä kautta ! Hypättiin sitte Brisbaneen matkaavaan dösään ja siellä istuttiin ku sienet metsämaisemassa se 5h, mitä meillä Narrandaraan about meni. Oli noiden lähtö vääähän meijän takii myöhästyny.. Onneks oli ihana kuski joka pelasti meijät silti !

Tyyliin yheltä yöllä me saavuttiin Narrandaraan, mihin meijänki dösä sitte lopulta saapui ja päästiin matkaan oikeella kulkuvälineellä ! 01.50am lähettiin kohti Milduraa.

Matkal oli ihan törkeen hienot auringonlaskut ja -nousut ja täyskuu ja kaikkii ihan yyberpäheitä maisemia. Oi miksi oi miksi mä en osaa maalata.. ! Kameraki matkaa nää dösäilyt rinkassa, ni siitäkään mitään iloa. Ens kerralla pitää napata se mukaan, jos sais vaikka pari kuvasta otettua..

Ollu aika vähäistä kuvaamista täs lähiaikoina. Torstaina 8.12 kello 9.15am taidettiin saapua Milduraan muutaman tunnin istumiskökkimisen jälkeen. Täl kertaa en ollu palellu bussissa ja matka oli menny suht sujuvasti kahella penkillä röhnöttäen. Sain jopa nukuttuu paari hassua tuntia. Saavutus. Jokainen joka on ollu näide hullujen dösäkuskien kyydissä varmaan tietää, et tasanen matkanteko ei tuu kyseeseen. Johan sitä on tullu koettuu vesiliirrossa kruisannu bussi, liikennemerkkitötsien yli ajanu dösä ja nii. Plus tiet on tääl aika kaameessa kunnossa, ni se on aika tota.. pomppivaa toi matkanteko. Ei parasta matkapahoinvoinnista kärsineelle. Että jos joku miettii bussilla liikkumista, ni suosittelen nappaamaan matkapahoinvointipilsun ennen lähtöä. Helpottaa.

Jaaa sitte jatkuu.
Perillä meitä odotteli hostellin joku työntekijä/omistaja/joku täti ja kuski. Hypättiin semmoseen minibussiin, mitä tääl tuppaa näkee aika paljon ja käytiin automaatilla nostaa käteistä maksamisjuttuja varten. Sitte hurautettiin hurja parin minuutin matka hostellille. Paikan nimihän oli niinkin kekseliäs, kuin Mildura Oasis Backpackers (jos joku ei jaksa lukee pidemmälle, ni voin tässä välissä sanoa, että ei ei ei ei älkää ikinä menkö tonne. Ikinä ! Perustelut myöhemmin).
Peril käytii heti maksaa, saatiin esittelykierros paikasta, nähtii meijä huone ja käytiin tsekkaa meijän tuleva duunipaikka. Sinneki hurautettiin 5min matka minibussilla ja paikalla meit venas semmonen kiva rypälefarmi. Paikan omistaja näytti meille sit mitä meijän pitää seur. Päivänä tehä plaaplaa ja sovittii et huomenna alotetaan. Meijän työtehtäviin kuulu lehtien repiminen ja sotkeutuneiden rypäleiden selvittäminen vapauteen. Eli revittiin lehtii rypäleiden ympärilt et ilma pääsee kiertää kunnol, myrkyt menee oikeeseen paikkaan ja näin. Helvetin tylsää, mut omistaja oli sentää tosi jees. Semmonen vajaa 50v aussiherra.

Farmilta hostellille safkaa ja loppupäivä meniki dokaamisessa. Pitkästä aikaa. Istuttiin ulkosalla Venlan, Johannan, Jamesin, Leen, Ryanin ja Benin kanssa ja törmättiin vaihteeks taas pariin suomalaiseen tyttöön. Marika ja Anna. Helsingistä ja oli tehny meit aikasemmin sitä ihme lehtienrepimisjutskaa. Iha mukavia, mut oli aika paljon vanhempii vaan.

Ensimmäinen työpäivä aussilandiassa koitti Perjantaina 9.12.11. Herättiin siinä seiskan tienoilla ja pikapukeutumisen jälkeen suunnattiin hostellin eteen, mist meijän minibussikuljetus lähti. Minimaalisen matkan jälkeen oltiin perillä ja paijailtiin haukkuja sillä aikaa ku venattiin herra pomoa saapuvaksi. Ilmotti sitte, että ei meijän oiskaa tarvinnu tulla, ku oli joku täydellinen ilma jotai myrkyttää puskia etc ja sillo ei voida olla repimässä. Jaa. Mentiin sit kuitenki trimmailee tyyliin kolmeks tunniks ja sitte pomo tuli vapauttaa meijät. Oltiin oltu toosi hitaita (ylläri) ja muutama terttu oli päässy putoomaan. Hyi V hyi J.
Palkkaushan meillä meni provikkatyylillä, eli 40 hurjaa senttiä per puu. Ei taida meistä miljonäärejä tulla.

Hostellille päästyämme kirmattiin suihkun kautta Red Roosteriin safkaa+dataa. Rooster on sellai kanapaikka, jos joku ei tienny ennestään. Saa kanahamppareita, kokonaisia kanoja, nuggetteja ja noh.. Kanaa. Mä kuitenki päädyin ottaa Fish n chips, ku en ollu viel päässy maistaa ja nyt oli sit pakko. Oli iha jees. Kalaaaa ommnomm.

Tuolt takas hostellille mis vaa hengattii huoneen ulkopuolel Ryanin ja Benin kaa, jotka oli illal lähös takas bondille. James ja Lee oli lähteny aamulla jo, ku J sai sen vanhan duunis takas surfsidest ja Leen piti lähtee mukaan ku sai ilmasen asumisen yms ku noiden huoneeseen tosiaan oltii tunkeuduttu meijän saapumista edeltävänä yönä.. Niil oli ollu väliovi auki, mut “main door” auki ja kaks tummaihost oli sitte menny sisään, viettäny huoneessa 10min NOIDEN NUKKUESSA SIELLÄ ja postunu sitte Leen yhen repun kanssa. Hienoa pojat. Valvontakameroista tyyppejä ei tunnistettu eikä mitää havaintoo ketä ne oli. Jes. Mun rinkka oli nii lukittuna 24/7.

Ku Ben ja Ryan sitte lähti bussille ni me jäätii viel jumittaa ja voi pylly miten tylsää oli. Missään ei näkyny ihmisiä ja oli vaan kuollutta. Heiteltiin vaan pulloja ja helvetin huonoa läppää. Lopulta ryhdistäydyttiin ja lähettiin keittää pastaa. Pastaa + ketsuppia, leipää + munaa. Herkkuruokaa.

Illal sitte katottii vaa vähä Good Wifee koneelta.
Lauantai oli lääkäripäivä. Johanna sairasti ni mentii sit käymää lekurissa ja sen jälkee apteekkiin hakee lääkkeet. Mä ostin kans luomivärin, et saa mustattuu simmut kunnol ku lähtee baanalle. Näiden apteekit tääl on tosi jännii, ku niis on ihan kaikkee ! Lääkkeitä, rasvoja, meikkejä, laukkuja.... Kaikkee löytyy.

Apteekista kauppaan ? Eiku hostellille. Suihkun kautta Red Roosteriin dataamaan. Syötiin me ranetki. Omnom. Aurinko paisto ja sato. Kunnes me lähettiin. Pullokauppa plus normikauppa. Päivän ruuaks oli tarjolla pastaa ja kalapuikkoja. Hitsit mitä ruokia me tääl kehitetään..

Ton jälkeen istuskeltii taas vaihteeks huoneen ulkopuolella ja seurattii ku Johkupohku yritti (epätoivoisesti) kääriä röökinsä ite. Ei vissiin mitää iha helppoa puuhaa. Ei ollu kaunista.

Tyylii 20 vaille 9 me riennettiin tekee meijä safka, ku joku lamppupää kekannu et keittiö täytyy sulkea yheksältä... Vähän tuli kiire ja pasta oli ihan pahaa hyi. Kalapuikot pelasti.

Päivä jona ei tapahtunut mitään: Sunnuntai. Ei siis ihan tosi tehty yhtään mitään. Käytiin me Johkun kaa kaupassa ja käytii dataa Roosteris. Skypetin Helppyhelperon kanssa tyyliin 1,5h ja ihan tuli ikävä mun pientä ananaspäätä. Kamalaa. Meijän ekat skypetreffit ! Voisin kidnappaa Heljän tänne.

Siinä meni sitte se päivä. Loppu-ilta katottiin vaan How I Met Your Motheria. Tyyliin 484959 jaksoo. Ihan kiva. Villiä elämää mildurassa.
Maanantaina herätys 5.45 ja sitte pohdittiin et lähetäänkö farmille vaiko ei. Pomoherran piti nimittäin soittaa su ja ilmottaa onks meille duunii vaiko ei. No eipä se soittanu, joten vähän siinä sitte mietittiin et jaa mites nytte. Päätettiin jatkaa unia ja seiskan jlk jos se ois soittanu meijät duuniin ni oltais keretty sit viel 7.45 lähtevään dösään. Ei soittanu ni herättiin vast joskus ysilt ku joku jäbä tuli kysyy, et lähetäänkö pesee autoja. No juu ! “Äkkiä” kamppeet kasaan, safkat kävelymatkalle ja vamos !

Blue Mountains

Paikka oli joku automyymälä ja siel meille annettiin rätit ja letkut ja alettiin jynssäämään. Piti eka kastella auto ja sit hinkata se puhtaaks ja kuivaks semmosil hassuil räteil. Alotettiin hitaasti ja varmasti ku kelattiin et aikaa ois ollu kaks päivää ku autoja siinä pihalla oli aikamoinen läjä. Juupa juu. Jossai välissä pomotyyppi tuli sitte kiltisti infoomaan, että kaikki autot pitää saada kiiltään viiteen mennessä ! Meil oli tollon alle puolet pestyinä ja aikaa jäljellä muutama tunti. Heh. Heh. Heh. Kiire vai ?

Pistettiin sitte kaasu pohjaan ja voi sitä jynssäämisen määrää ! Ihan hullua puuhaa. Joku paikan työntekijä sano jossai välis et asteit jotai 40 ja voi että miten palaneita me oltiin. Onneks saatii sit noilt arskarasvaa, mut tais olla silti vähän myöhästä. Kaunis puna.

Tehtiin salee joku nopeusennätys mitä autojen jynssäämiseen tulee, koska 10 vaille 5 me oltiin valmiita ! Uskomatonta mutta totta. Oltiin pesty oikeesti yli 100 autoo. 130 ? Täs taitaa olla meille uus ammatti. Kuolleina me sit haettiin palkka, ja venattiin jotain kunnon korvausta meijän uurastuksesta ja mitä me saatiin.. 95 dollaria ! Pimeenä tottahan toki.

Raatoina me sitte valuttiin kauppaan (IGA) ostaa safkaa, ku meijän lähikauppa on joku törkeen kallis. Täällä kannattaa shoppailla IGAssa, Colesissa ja Woolworthissa. Ne on vähä niinku Siwa ja Alepa siellä suomenmaalla. Plus niis on aina kauheesti alennuksia. Tyyliin 3 jotain 10 dollarilla ja osta 2 niinjanäinmonella dollarilla ja plaa.

Hostellil sit katottii taas HIMYMiä aina varttii yli 8 asti, jollon mä otin suunnaks Roosterin. Skypemiitti maman kaa ekaa kertaa ! Oli hassua nähä mama öö 6 viikon jälkeen. Samalta se kuitenki näytti. Suomessa ei yhtään lunta ja Rolle yhtä nälkänen mitä ennenki. Kiva puhelu oli. Mä tahon Rollen tänne.


Skypen jälkeen huoneeseen jatkaa HIMYMin kattomista. Tota ennen olin kävelly hostellille ja joku nevari tuli kättelee esittäytymään ja sit mun piti tehä jotai tanssipyörähdyksiä sen käden ali. Häh. Tosi kummaa porukkaa mildurassa.
Tiistaina (13.12.11) ei taaskaan menty töihin. Pomosta ei ollu vieläkään kuulunu mitään ja me oltiin nii palaneita ni ei huvittanu lähtee kärtsää lisää. Pelkkä auringon näkeminen poltteli ihoo.

Aletettiin aamu sitte taas HIMYMillä, käytii safkaa aamiainen, tultii huoneeseen aikeissa kattoo joku Unthinkable -leffa, minkä Ryan jätti meille sillo ku ne lähti, mut lähettiinki ostaa vähä herkkuja. Sitte leffa. Plus pari jaksoo HIMYMiä päälle jaaaa sitte dataamaan Roosteriin.

Mun aussikaveri kutsu mut viettää uv sen ja sen kavereiden kaa Adelaideen. Houkutteleva idea. Toinen vaihtis Bondi (vaihteeks....) ja tutut tyypit surfsidest. Aussipoppoo kuulosti kovin hyvältä vaihtoehdolta. Kauheen vaikeita päätöksiä.

Aijoo oltiin kans varsinaisii eräjormia, ku käytiin ihan itse leikkaamassa aloe vera-puskasta lehtiä, joiden keltasta, tahmasta, haisevaa mömmöä hierottiin palaneisiin kohtiin. Pitäs kuulema auttaa.
Keskiviikkona me melkeen mentiin duuniin. Melkeen. Herättiin ajoissa, oltiin ajoissa oikeessa paikassa venaamassa kuljetusta ja kaikkee, mut ei tullu kuljetusta. Venattiin 30min ja sit luovutettiin. Ärsytti. Hmph.

Käveltii sit Woolworthsiin ostaa läjä hedelmiä ja pastaa. Tulomatkalla käytiin sit vielä ostaa meille tennispalloja tylsyyden karkottamiseen ja vuokraa leffa ! Mikäs muukaan ku Miehet jotka vihaavat naisia.

Sitte me pomputeltiin palloja jonku aikaa enne ku käytii popsii vähä hedelmiä. Popsimisen jälkeen lähettiin ettii posti, et Johanna sai postitettua vakuutuspaprulinsa. Kauheen pitkä matka oli. Tulomatkalla käytiin vielä vuokraa toiset kaks Millenniumia.

Jossai vaiheessa valuttiin sitte Red Roosteriin ja koitettii löytää kämppä uuveeks. Gumtree on joku maailman paras keksintö. Ihan tosi. Pari soittoo pariin paikkaan, mut ei tärpänny. Sen sijaan kaksikko oli ostanu meille dösäliput perjantaille sil välil ku mä olin vessas. Jepjep. Ei havaintoo kämpästä, mut perjantaina lähtö Sydneyyn. Mildura-Sydney 130AUD. Ihanan halpaa.

Päädyin siis sitte tosiaan Bondiin Adelaiden sijaan. Toivon tosiaan etten tuu katuu tätä päätöstä, mut toisaalta uv bondilla ja ylipäänsä sydneys on kuulema aika villi. Eli eiköhän se tästä. Huuhuuhulluaa. Toivottavasti Bondi Rescue ei oo huijannu mua ja kemut tääl on jotku iha mahtavaiset.

Melbourne - Home Travellers Motel

Melbourne

Blue Mountains

Torstaina saatiin kämppä. 10Min kävelymatka bondi beachille. Vuokra 330AUD/vko +200AUD deposit. Ei paha ku jaetaan kolmen kesken. Huomattavasti halvempaa mitä asuminen hostellis etenki tähä vuodenaikaan. Surfsides dormit nyt 35 dollaria ja kallistuu vaa koko ajan. Hyihyi.

Sitte mä väkersin kanssa vähän reissupläänejä. Vähän jotain tolkkua tähän menoon täällä, ku pakko päästä pois sydneyst ja bondilt. UV jälkeen mua ei saa enää lähellekään.
Eniveis laskelmien mukaan kiertelyyn menis tyyliin 9vkoo + duuni 3kk et saisin 2^nd yr visan. Tohon päälle mahdolliset visiitit Uuteen Seelantiin, Fidzille, Aasiaan.. Tasmaniassaki olis kiva käydä. Heinäkuu taitaa olla aikasin kotiinpaluu kuukaus mulle. Toisen vuoden visa ei ees olis pakollinen, mut haluun et mul on mahis tulla takasin jos joskus siltä tuntuu. Tokan vuoden vois lisäks käyttää enempi parissa paikassa viettämiseen, ku tietäis jo missä sitä on viihtyny ja minne ei tosiaan enää kantsi lähtee (bondi). Tarvii siis ettii joku duuni 3kk ajaks. Oon jo vähän suunnitellu ilmotusta Gumtreehen jos sitä pääsis jolleki heppafarmille.
Nyt kuitenki varmaa kuukaus-pari reissaamista riippuen miten rahatilanne sallii ja sitte töihin. Tahtoisin nyt vaa päästä itärannikolle ku tääl on kesä ja sit sen jälkeen farmi ja sit Uluru ja Kings Canyon ja nää loppuvuodesta ku ei Alice Springsiin voi lähtee kesällä. Liian kuuma. Sinne sulaa. Ei hyvä.
Perjantaina (16.12.11) sanottiin heipat milduralle. Herättiin kaheksalta ku työntekijämamma tuli kolistellen ilmottaa, ettei saada meijän deposittii takasin (50dollaria !) ku ilmotettiin meijän lähöstä kuulema liian myöhään. PAH. Valitettiin sitte asiasta ja mamma kävi sit tekee tiedusteluretken, jonka tuloksena saatiin sittenki rahat takasin. Mamma sit kylläkin ilmotti, et ollaan kuitenki auki 35 dollaria auki bussikuljetuksista !! MITÄÄÄÄHHHH. Missään välissä kukaan ollu kertonu että se maksaa jotain ja sit vikana aamuna tullaan perii maksuu ?! Etenki ku oltiin hurruteltu sillä öö kerran ees-taas ja kerran vaan sinne ku farmityyppi kuskas takasin. Aikamoinen summa parista 5min matkasta... Kieltäydyttiin taas ja lopulta maksettiin sitte 3 dollaria per naama. Ihana alotus päivälle..

Ysilt kuitenki mentii aamiaiselle ja loppupäivä maattiin tellyroomissa aina viiteen asti. Oli aika hauska miten porukka tuli sanoo heipat ja hyvät joulut, vaikkei mun mielest oltu oltu mitään kovin yltiösosiaalisia. Kaikki tykkää suomalaisista.
Sit kamat kasaan ja valuttiin dösärille, mist kyydin piti lähtee varttii vaille 6. Bussi oli vähäsen myöhässä ja päästiin lähtee tyyliin tasalta. Sain taas kaks penkkii mille levittäytyä ni oli suht inhimillinen matka. Olin unohtanu niskatyynyn jonneki rinkan syvyyksiin ni ei ollu ihan nii mukavaa nukkua, mut onnistu se silti jotenki. Joskus loppumatkasta mun viereen tuli joku tätihenkilö, mut seki kökki siinä vaa muutaman tunnin. Se oli silti ihan liikaa. Kovin epämukavaa ku piti istua. Siis istua. Suorana. Hyyyy. Liian ahdasta. Tarvii tilaaaaaaaaa.

10.30am me oltiin sitte perillä. Päivä siis vaihtunu jossain vaiheessa lauantaiks, että siitä jatkettakoon. Perillä meitä venas yks Katy surfsideajoilta, joka oli samaisena iltana palaamassa takas saksaan. Hengattiin sit jonku aikaa jossai reppureissaajien koomapisteellä aina siihen asti, et kämpän vuokraajalta tuli infoo et voidaa joskus 12 mennä sinne.
11 jälkeen sanottiin heipat Katylle ja suunnattiin junalle. Junalla köröteltiin Bondi Junctionille, josta jatkettiin matkaa dösällä kohti meijän tulevaa kämppää. Vähän jänskätti et mikä kauhee läävä meitä odottaa, ku ei oltu nähty siit yhtää kuvaa eikä mitää. Huijui.

Löydettiin sitte oikee tönö ja jäätiin venaa herra vuokraajatyyppiä, joka ilmotti tulevansa 30min myöhässä... Kiitti. Täs välis kaksikko kävi hakee tien toiselt puolelt kanawrapit ja mä pari banskuu ja mansikoita. Mansikat oli niiiiiiiiiin hyviä. Ahh.

Pienen odottelun jälkeen herra myöhäinen sitten saapui paikalle ja lähettii tsekkaa meijän asunto. 7 kerros ja oven takaa paljastu ihan hyvänkokonen yksiö (tyyliin 25 m2) pienellä partsilla. Parisänky joka tulee kaapista ja johon ängetään kaikki. Keittiö jossa on UUNI (hostelleissa ei uuneja oo..). Vessa jossa ällö lattia ja tiputtavat hanat. Näkymä merelle raksatelineistön läpi. Paskainen lattia jonka Johanna lakaisi (ammattisiivooja. Kyllä kiilsi). Jääkaappi pakastimella. Induktioliesi eikä kaasu ! Tiskikone. Telly ja DVD-soitin. Radio ft cd-soitin. Kaikkee löytyy. Katol ois uima-allaski mut koska remontti ni se on suljettu... Dammmnnn.


Otettiin tää nyt sitte ja maksettiin kolmenviikon vuokra. Maksun jlk tyyppi sit lähti ja me painuttiin kukin vuorollamme suihkuun. Vähän hajoamispisteessä oleva, mut ihan toimiva vekotin.
Sitte me lähettiin surfsideen moikkaa tuttuja. Matkal käytii vanhassa tutussa 7elevenissä ostaa viikon bussiliput (opiskelijoina tietty) ja tuttu myyjä kutsu meijät sen synttärikemuihin. Hulvatonta.

Surfside oli aika hiljanen. Pari tyyppii nähtiin ja siinä se. Oli yhen Rosen synttärit keskustassa, ni poppoo oli menny sinne. Me ei jaksettu. Sen sijaan lähettii Junctionille hakee subista patskut ja sit kelattii mennä parille BB'siin, mut se oliki suljettu. FOR GOOD. Kamalaa. Pakotettuina me sitte raahauduttiin Bondi Hoteliin..... Hyyyiii. Siellä oli iha kuollutta, ni lähettii yksien jälkee menee. Haukotus.
Sunnuntaina nukuttiin ja nukuttiin ja nukuttiin. Ollaan hyviä nukkumaan. Se on tullu huomattuu. Alun uniongelmat on kadonnu tyystin. Oon jopa saanu nukuttuu pari yötä ilman korvatulppia. Jeeee.

Aamiaisen jälkeen suunnattiin Junctionille. Factorie kutsu ja mukaan tarttu kahet farkkushortsit. Ois saanu kahet neljälkympil, mut aussilipputaskulliset ei kuulunu alen piiriin, ni jouduin sitte maksaa 30 dollaria molemmista. Oli pakko saada lipputaskut. Ihan pakko. Ne on söpöt.

Tuolt sit kämpille kokkaa spakenaattia ja lihapullia. Oli hyvää ja ihan tuli suomi mieleen. RUOKAAAAAAAAHHH.

Sitte soitin Piialle suomeen ku piti tai siis halusin kuluttaa puhkkun vanhenevan creditin loppuun. Turha säästellä ja piti keskustella ponitilanteesta ja Piian tyhmästä suunnitelmasta muuttaa LAPPIIN ! Mokoma huipelihaipeli. Poni lähtee keväällä myyntiin eli ku palaan suomeen ni mulla ei ookaan ponia ! Pöh. Meni suunnitelmat uusiks. Ehkä jään vaan aussilandiaan ikuisiks ajoiks. Ahh helle.

Loppuilta katottii sitte Michel Jacksonin This is it -leffaa ja hämmästeltiin loistokkaita tanssiliikkeitä ja pohdittiin kalpenevan ihon salaisuutta. Oli kiva leffadokkarimikälie. MJ on kingi. Haudassaki.


Postaus jää nyt vähän keskeneräiseks ku en ollu kerinny kirjottaa valmiiks, mutta jatkoa seuraa joulun jälkeen. Tällä hetkellä istutaan vanhassa kunnon Surfsidessa tonttulakit päässä ja vietetään tosi rauhallista joulua. Skypetin jouluskypet porukoiden kanssa ja oli aika harmaata suomessa. Tää +30 astetta ei myöskään mitenkään kauheesti nostata joulufiilistä. Vähän tuli joulu palmun takaa tänä vuonna.

Oltiin eilen vähän juhlimassa ja tää päivä onki menny vaa nukkuessa ja How I Met Your Motheria tuijotellessa. Pari tuntia sitte kuitenki noustiin ja tultiin dataamaan tänne. Meijän kämpillä ku ei nettiä ole. Asutaan siis omassa yksiössä Johannan ja Venlan kanssa tossa ihan Bondi beachin vieressä. Siitä enempi seuraavassa postauksessa. Nyt luovutan koneen Venlalle ja siirryn ite tuijottamaan kattoa.

Kuviakaan ei nyt oo mistään uusista häppeningeistä, ku en oo saanu aikaseks lataa niitä koneelle. Heitin nyt kuitenki pari kuvasta ettei teksti oo vaa yks iso pötkylä. Koittakaa selvitä ja hei,

hurjan hauskaa joulua kaikille !

Melbourne - FINALLY ! ja sitte matka jo jatkuuki.

Ahkera päivittäjä ilmottautuu jälleen ja siirtyy suoraan päiväkertomuksiin. Tällä hetkellä sijaitaan Melbournen St. Kildassa ja keskiviikkona lähetään Milduraan ! Niiiiii ja kaikki kuvaset tän kertasessa postauksessa Great Ocean Roadilt ja loput kuvat löytyy naamakirjasta ku ei bloggeriin jaksa lataa ku menee iäisyys... LINKKI TÄSSÄ.

Tiistai(23.11.11) koitti sateisena jälleen kerran. Ei pahemmin kiinnostanu lähtee ulos, ni vähä meni taas jumitukseks. Käytiin sentää pesee pyykit, joit oliki kertyny kolmen hengen edestä kolme koneellista. Way to go girls.

Pyykkirumban jälkeen oltiin nii väsyneitä et otettiin parin tunnin päikkärit ja kuuden tienoilla Johanna tuli repii meijät ylös et nyt dokaataan. Nukkumatti koitti vielä tunkea unihiekkaa simmuihin, mut raahauduttiin kuitenki Johannan huoneeseen laittautuu. Party bussi oli nimittäin taas tulossa ! Plus se oli tällä kertaa ilmanen, ni oli pakko lähtee. Sateesta huolimatta.

23 tinoil bussi saapu hakee meijät ja se oli ihan täynnä ! Hostellil oli ollu iha kuollutta, et en tiä miten yhtäkkii kaikki oliki lähös kemuttaa. Hassua. Oli enempi porukkaa mitä viimeks. Just jees.

Mentiin taas Gaffiin mis oltiin viimekski. Sielt piti lähtee joskus 00.30 johki toiseen baariin, mut gaffis oli nii täyttä ja hyvä meno et jäätiin sinne sitte koko illaks.

Alkuilta oli vähä tylsä ja meni vaa tanssiessa (mistäköhän lähtien mut on saatu raahattuu tanssilattialle ??), mut iltaan tuli huomattavasti enemmän eloo, ku katottiin miesten vastinetta märkä t-paitakisalle (märkä kalsarikisa ? Mikä se on ?) ja sen voittajaks selviyty se sama tyyppi, kenen kaa vietin viime hetket gaffis viime kerralla. Ahhah. Aika hyvä. Tyttöjen voittajaks puolestaan selviyty kolmannen kerran putkeen yks meijän hostellilainen.

Törmäsin kans taas aussiin. Aussisurffari. Voi juku. Sil oli iha loistava aksentti ja aina ku se alko selittää jotain ni hajosin. En voinu sille mitään. Liian hauska aksentti !
Kampaajan ja sen veljen+kaverin+siskon ja yhen kämppiksen lisäks toi oli nyt sitte kuudes aussi, jonka kaa oon päässy jubaa. Aika säälittävää ottaen huomioon et ollaan oltu täällä nyt kuukaus. Missä on mun aussiystävät ?!

Keskiviikkona mä jäädyin. Heräsin aamul joskus kybält ihan jäässä ! Piti kaivaa verkkarit ja villasukat rinkasta.. Ihan hullua. Valuin sit hakee mulle vanukkaan ja eiku takas ylös harrastamaan koomausta.

Vaihteeks jumituspäivä (oi sade miten rakastankaan sinua) ja mitäs me tehtiin.. Käytiin hakee mäkkisafkaa, katottii leffoi (green hornet, transformers 3), kävin kaupassa, suihkussa ja vietin aikaa jutellen kämppisten kaa (skotti ja ruottalainen). Etenki ton skotin kaa oon nyt jutellu viime päivinä ihan tosi paljon. Must on hassuu, miten sen aksentti ei enää kuulosta nii pahalt mitä alkuun, millo en aina ihan tahtonu ymmärtää sen puhetta. Nyt se on jotenki selkeytyny ja voidaa jopa keskustella. Oikeesti hurjan mukava tyyppi.


Yskä tuntuu vaa pahenevan tässä päivä päivältä ja must tuntuu et näil kämppiksil menee koht hermo ku illat vaa yskin ku heikkopäinen. Pahoittelen.

Lazy day Torstai. Heräämisen jlk laitoin naaman ja piiskan ja talsin heti lääkekauppaan ostaa jotain yskäntappajia. Tuhlasin sitte parikyt dollaria yskänlääkkeeseen ja strepsilseihin. Toistaseks teho ollu aika vähäinen, mut eiköhän tää tästä. Oon vaan ilonen, et toi lääke on oikeesti suht hyvää. Ei semmost ällötyshyihyitä niinku yleensä. Hyvä valinta.

Ton jälkeen talsittiin Johannan kans kauppaan ja ostettiin kananmunia ! Oi nom miten hyviltä ne maistu leivänpääl pitkästä aikaa. Olin ihan taivaissa. Meillä ku ei tosiaan oo ees voita heittää leivänpäälle. Ostin juustoo joku päivä mut se oli nii etovaa, et en kyl iha heti oo heittämäs omaisuutta moiseen kakkaan. Hyi. Onneks on kurkkua. Noi kananmunat oli siis ihan jotain ekstraherkkua.

Safkaamisen jälkeen vissiin valuttiin vaa huoneeseen kattelee leffaa. X-Men. Se uusin niistä, mis ei oo Hugh Jackmania. Ei siis ollu mitenkää kauheen hyvä.
Ton jälkeen viel Bad Teacher, mikä oli kans vähä pettymys. Pöh.

Sit me varmaa syötiin taas. Vaihteeks pastaa kera jauhelihan. Oli kyl yllättävän hyvää.


Sittepitte vietettiin Johannan kans joku ikuisuus huonees vaa juttelemas niitä näitä ja kybält lähettii kahestaa parille. BB's kutsui meitä ja sinnehän me mentiin. Oli aika kuollutta, mut ei annettu sen haitata. Pari tuntii istuttii siellä ja ku se meni 00.00 kiinni ni käytii viel hakee mulle pari nuksuu mäkistä.

Hostellil tunkeuduttiin sitte Venlan ja muutaman muun hostellilaisen seuraan kattoo leffaa. Alotettii True Gritil, mikä oikeesti on hyvä leffa mut nää tyypit ei osannu keskittyy siihen ni vaihettiin Eagleen. Porukka ei vieläkään oikeen keskittyny, ni hylättiin Johkupohkun kans Channing Tatum ja lähettiin menee. Mä siirsin pyllyni käytävälle, mis kirjotin päivistä ja yskin aivoja pihalle. Yskä lähtee ihan käsistä aina iltasin. Oikeen mukavaa..

Perjantai alko taas hyvin. Syötiin nimittäin taas keitettyi kananmunii aamiaiseks. Jokaisen päivän pitäs alkaa yhtä hyvin. Sillee hyvällä ruualla. Tulee paljon paremmalle mielelle heti aamusta alkaen.
Käytii sit päiväl taas Bondi JN ku Pohkun piti palauttaa mokkula, ku se ei toiminu sen konees. Vepa halus kans jonku baarimekon ja siinä missä noi molemmat tuhlas rahat mekkoihin, ni mä sijotin vanukkaaseen. On se kumma ku pitää kauheen kauas lähtee, jos haluu vanukasta. Hostellin lähikaupassa (IGA) ku vanukasta ei oo, eikä muuten ollu keskustan woolworthiskaan. Coles on siis paljon parempi kauppa. Nih.

Perjantain kunniaks hostellilla taas dokaamista. J+V oli vääähäsen tilulilulei, mut mä olin iha selvänä, vaik olinki vähä goonia kitannu. Naureskelin sitte vaa kaksikolle, kunnes suunnattiin porukalla BB'siin mikä oli aika kuollu taas. Ei mitään ihmeellistä häppeninkiä ja sulkemisen jälkeen lähettiinki taas vaihteeks mäkkiin (mitennii käydää siellä paljon ?). Siel oli aika villiä menoa ja etenki Johannal oli hauskaa. Se mm. Visko ranei Brookin naamaan apinanraivolla ja meinas tukehtua hamppariinsa. Siihen toiseen minkä se sai ensimmäisen päädyttyä lattialle.. Hölmö lapsi.

Ku meijät vihdoin häädettiin mäkistä pois, ni muut jatko viel Bondi Hotellille, mut mä lähin takas hostellille. Muahan ei nimittäin tohon paikkaan enää saa. Nih. Oli mikä oli ni mä pysyn kaukana kusipää bar managerista ja sen idiooteista mielipiteistä. Mun puolesta kaikkien pitäs boikotoida mokoman yksinvaltiaan hallitsemaa mestaa, mut se on kieltämät vaikeeta sen ollessa joku Bondin ainoo menomesta kahentoist jälkeen..

Hostellil istuin sit käytäväl kirjottelemassa ja juttelin joiden random jätkien kans siihe asti et olin valmis lähtee nukkuu. On muuten yllättävän vaikeeta koittaa jutella, ku yskittää kaameesti. Huomasin sen tollon.

Lauantaina(26.11.11) paisto aurinko ekaa kertaa varmaan viikkoon ! Käytiin Vempulan kans kaupassa, safkattiin, koomattiin ja lähettiin biitsille yhen saksalaisen tytön kaa. Ahh. Olin jo kaivannu rantaa. Siel oli kuitenki vähä tuulista ja heti ku meni aurinko pilviverhon taakse piiloon, ni tuli kyly. Joku tunti tms me sitte kuitenki maattiin x-asennossa ja koitettiin pyydystää ees vähän rusketusta. Heikoin tuloksin tosin.

Rannalta hostellille, mis istuttiin hetki ulkona ja käytii vuoroissa suihkussa. Ton jälkee mä laitoin piiskaa ja venasin Vempulaa et se palaa takasin viinan+ruuanhakureissulta. Pastankokkausta oli nimittäin taas tiedossa.

Piti varata huomiselle Blue Mountains day trip, mut koska mä matkustan kahen vammasen kanssa, ni mennään sinne maanantaina ja lähetään Melbourneen vasta tiistaina. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ois pitäny sunnuntai viettää sinisillä vuorilla ja maanantaina hyppää dösään ja suunnata uuteen ja jännään kaupunkiin, mut J+V halus dokaa ni ei voinu kuulema lähtee su mihkään.
Lievästi vittuuntuneena sitte suostuin vielä yhteen yöhön täällä, mut ihan tosi jos tää tyyli jatkuu vielä, ni mä pakkaan kamat ja lähen yksin menee.

Avauduin sitte loppuillan skottikämppikselle ja se kysyki sitte, että tuliks noi tänne dokaa vai matkustaa. Mä alan veikkaa ensimmäistä. Eikä siinä mitään, mut mä vietin ite just vuoden tehden tota ihan samaa ja just siks mä halusin päästä reissaamaan. Koska mä en enää jaksa viettää jokaista iltaa viinapullo kourassa. Koska mä haluun kartuttaa mun kokemuksia ja nähä mahdollisimman paljon. Mä en tullu tänne asti vaa dokaa yhteen paikkaan. En todellakaan. Jos haluu rehaa, ni mun puolesta voi mennä kuukaudeks jonneki emt maltalle kemuttaa ja that's it. Et sä matkusta toiselle puolelle maailmaa, jos sä voit tehä samaa lähempänä. Tai emmä tiiä. Ilmeisesti joku matkustaa. En vaa käsitä, et mitä kivaa on makaa päivät hostellis krapulassa tekemättä koko päivänä mitään ja viettää yöt ryypätessä. Iha vammasta. Lisäks viina on tääl ihan törkeen hintasta (paitsi goon), et en ees tajuu miten porukal on varaa remuta jatkuvasti.

Nyt on kuitenki kuukaus vietetty Sydneyssä ja mulle alkaa riittää. Tää on kiva mesta joo, mut tylsä. Oi niin tylsä. Mä kaipaan enemmän näettävää ja koettavaa. Mä haluun päästä tutustuu ausseihin ja näkee enempi niide elämää. Tää reppureissaajien elämäntyyli on jo nähty ja se on välillä helvetin tylsä. Ja se oikeesti on tylsä, jos mä sanon niin. Terveisin laiskamato.



Sain myös katottuu pitkästä aikaa mun tilitietoja, ja hämmästyinkö pikkasen ja rahaa oliki iha kiitettävä summa vielä tallella. Ei mul varmaa oo menny ees tonnia tässä kuussa, vaik hostelli maksaa tyyliin 180AUDii viikolta. Eli jos vaan saan jatkettuu täl säästölinjalla, ni eihän mulla oo hätäpäivää vielä pitkään aikaan. Arr oon nii ilonen. Olin luullu, et ois menny paljon enempi jo, mut ei. 2 000 euroo menny ja se sisältää menolipun ja viisumin ja viimehetken hankinnat suomesta ja ties mitä. Kaikki siis toistaseks vallan mainiosti.

Venlal ja Johannal ei varmaan mee ihan yhtä hyvin. Johannal nyt ei ainakaa, ku se onnistu hävittää sen Visa Electronin.. Toi ois ihan kauheeta ! Raasu.

En tiiä oonks maininnu jossai aikasemmas tekstissä, et Johkupohku lähtee meijän mukana Melbourneen. Kaksikosta tuli kolmikko ainaki hetkeks.

Sunnuntainaki paisto arska ! Arr ihanaa. Pakattiin leivät ja sipsut mukaan ja suunnattiin sitte rantsuun muutaman muun hostellilaisen seuraan. Ilma oli törkeen kuuma ja voi ei sitä HIEN määrää.... Hyy. Enkä ees ruskettunu ! Turhaan hikoilin.

Varattiin sitte kans se lisäyö surfsideen (35 fucking dollaria) ja koitettii varaa se Blue Mountains Dau Tour, mut se oli buukattu täyteen. Jes. Pohdittiin vaihtoehtoja ja päädyttiin varaa jonku toisen reissujärkkääjän kautta. En nyt muista mikä se oli, mut makso 55 dollaria.
Jos ei tohon porukkaan oltais mahuttu, ni oltais otettu bondilt dösä junctioniin ja sielt jatkettu junal keskustaan ja sieltä juna Katoombaan mist lähtee jotain Hop on Hop off busseja hassuille sinisille vuorille. Mahuttiin kuitenki onneks tohon poppooseen jee. Ihme sinänsä ku oltiin taas nii ajoissa liikkeellä. Joskus 8-9pm taidettiin varaa. Vähä meni viimetinkaan....

Sittesitte mä selailin Melbournen hostelleja ja juttelin Memen kaa skypessä siinä samalla. Ei löytyny sitä oikeeta vielä, ku ei missää ollu tilaa kolmelle. Etenkää missää alle 30 dollarin paikoissa. Pöh.

Ankara dataus herätti ruokahalun ja lähettii hakee safkaa. Mulle mäkistä happy meal ku muut haki BiteBoxist wrapit. Ruokien kans valuttiin sitte hostellille, mis oli tarkotus kattoo joku leffa. Ei kuitenkaa saatu konetta ni ei tullukaan leffakoomailtua. Sen sijaan opetettiin porukalla Jamesille kitaransoittoa. Siinä ku se soitteli Smoke on the wateria repeatil ni mä toimin hierojana Johannalle ja yhelle saksalaiselle tytölle. Olin paras.

Blue Mountains koitti vihdoin Maanantaina ! Herätys 6.30, pikameikkaus, kamojen+ruokien kasaus ja sit dösällä junctionille ja sieltä juna keskustaan. Keskustasta kirmaaminen kauheeta kyytiä Pitt Streetille, mist meijän dösä lähti. Oltiin minuutti-pari myöhässä (hups), mut onneks meitä venattiin.

Meijän kuski/opas oli ku suoraan jostain Indiana Jones leffasta. Vanha, kurttunen aussi savannivaatteissa. Kunno seikkailija. Puuttu enää semmonen viidakkohattu päästä.
Dösä oli vähän samaa luokkaa. Sellai vanha minibussi. Toyota. Joskus ollu valkonen.

Ajomatka kesti pysähdyksineen (2krt.) jotain 2-2,5h ja meni aika nopeesti. Väsytti. Oltiinhan viime yönä nukutti huimasti jopa parisen tuntia. Järkevää. Matkal nähtiin paljon sydneyn country sidee ja näin PONEJA ! Oi. Myös lehmuja. Mut PONEJA. Aws.

Eka nähtävyys oli semmonen Flat Rock. Ei kyl ollu mikää littee kivi vaan semmone hurjan korkee mesta kera upeen maiseman ! Oi se oli hieno ja oli muuten sinistä ! Tosi hienon näköstä.

Tuolta matka jatku Three Sistersin luo. 3 hassua kivimuodostelmaa, joit pällisteltiin eka kaukaa korkeuksista ja sit käveltiin alas niiden juurelle semmosee mestaan mis niit pääs koskettaa (KIVI !!11). Takas ylös pääseminen oli hurjan rankkaa, ku portaita oli miljoonasti ja niiden jälkeen sit pelkkää ylämäkeä. Hikoilutti. Hengästytti. Emmä oo tottunu moiseen urheiluun...

Sitte me jo huristettiin kattomaan Katoomba Falls. Ei ollu mikää erikoinen putous vaan aika pieni. Varmaan hienompi kunno sateen jälkeen.

Ku oltiin ihmetelty tarpeeks ni lähettiin Katoomban kaupunkiin syömään. Meil oli omat eväät mukana ni ei ostettu mitään. Hiki virtas ja kengät hiers.

40min tauokoiltuamme hypättiin takas meijän automobiiliin. Lähettiin suorittaa joku miljoonan portaan lasku alas sademetsään. Käveltiin varmaan oikeesti 495739 porrasta välil pysähtyen ihmettelee millon mitäki/kuvailee/juttelee. Kyllä huus jalat halleluujaa. Ihan tosi.
Vähän jäi asioita varmaan näkemättä, ku piti keskittyä kinttuihin nii paljon, mut mitäpä pienistä. Oon yllättyny et ylipäänsä selvittiin hengissä tosta. Jotkut hullut käveli noi vielä ylös !

Vähä olin pettyny mun sinisiin vuoriin, vaik nyt oliki ihan täydellinen ilma niiden pällistelemiseen ! Oli niin sinistä ettei tosikaan. Jotenki vaan ei ollukaa nii hienoo. Ehkä johtuu siitä, ku kaikki aina hehkuttaa niitä, ni olin varmaan ajatellu et ne on jotku iha överit. Vähä liikaa odotuksia. Mut olihan toi nyt helvetin hieno paikka ! Eikä yhtään kaduta et tuli matkattuu tonne. Vähän erilaiset maisemat mitä suomessa.....

Viimenen koukkaus tehtiin jonneki, mis koitettiin bongata villikenkuruita. Ajeltiin jossai penkereellä ja nähtiin pari löysäilevää loikkijaa. Aika huonosti tosin. Hööh.

Sitte se oli ohi ja lähettiin matkaamaan takasin sydneyn keskustaan. Dösäs tuli vähän torkuttuu ja pysähdyttiinki vaa enää paikoissa, mis muu porukka jäi pois kyydistä. Meni siis aika nopeesti se matka.

Meijät jätettiin Kings Crossille mist napattiin 380 ja matkattiin hostellille. Dösäs iski tappoväsy ja oi onnea ku pääs hostellille suihkuun ja safkaa.

Loppuilta meni koomatessa ja saatiin varattua hostelli Melbournen St. Kildasta, mitä kaikki on kehunu kaameesti. Kuulema pakko mennä St. Kildaan jos menee Melbourneen. Käskystä.
Hostellin nimi Home Travellers Motel.

Tiistaina herätys puol 10, heitettiin kamat kasaan ja palautettiin avaimet. Loppuaika koomattiin nelosessa muutaman muun hostellilaisen kanssa. Mitä nyt näitä enää oli jäljellä näitä vanhoja tyyppejä. Porukka vaihtu muutamassa päivässä ihan kokonaan ja meijän jälkeen loputki poistumassa.

Seittemältä oli aika hyvästellä porukka (ne muutamat jotka siel viel oli) ja sit se oli hei hei Bondi ja Surfside ! Vihdoin.

Taksilla bussille (Greyhound), jolla meillä oli tarkotus matkata Melbourneen. Oli jotain 10-20dollaria halvempi ku lento, mitä nyt matka-aika 12-13 tuntia. Pikkujuttu.
8.10pm lähettiin liikkeelle.

Dösäs oli pirun kylmä ja pirun ahdasta. Olis pitäny laittaa farkut jalkaan.. Shortsit+toppi=paleleva eku. Onneks sain Vepalt yhen pitkähihasen. Jäätävää oli silti.

Matka meni ihmeen nopeesti musaa kuunnellessa ja ukkosta seuratessa. Oli aika törkeen päheetä seurata Sydneyst asti pieniä välähdyksiä kaukaisuudessa ja niiden kasvamista tunti tunnilta. Joskus 3 aikaan aamuyöllä me vihdoin saavuttiin valtavaan ukkosmyrskyyn. Ei hajuukaa missä me tollon oltiin, mut mitäpä väliä. Oli nii hienon näköstä ku ulkona ihan pilkkopimeetä aina siihen asti ku salama välähti ja oho tuliki päivä. Valas koko maiseman hetkeks ja noita tuli vähän väliä ! Oi miten hienoa. Arr.

Canberrassa toi sitte alko hyytymään ja nähtiin jopa vähän tän maan pääkaupunkiä, ku ajettiin sen läpi. Oli ihan tarpeeks meille. Toimistoja toimistojen perään ja näytti aika tylsältä. Ei siis sinne enää kitoooos.

Pysähdyttiin matkan aikana vaan kerran plus ne pari pikapysähdystä ku porukkaa tuli kyytiin/lähti kyydistä. Pylly vähän puutu ja en tainnu nukkuu ku yhteensä jonku tunnin koko matkan aikana. Vähän oli väsy ku vihdoin melkeinpä tasan 12h matkan jälkeen saavuttiin Melbournen South Central Stationille (tms). Vähän jäykkinä me kasattiin kamat ja mentiin venaa taksii.

Tässä välissä on hyvä vaihtaa päivä keskiviikoks.

Napattiin sitte tosiaan taksi, jonka oli tarkotus kuskaa meijät carlisle streetille meijän hostellille. Saavuttiin sitte jonneki, mis oli kyltti ettei sinne saa ajaa. Kuski ilmotti, et jättää meijät tähän et hostellin pitäs olla 100m eteenpäin. Lyhyt kävelymatka siis. Oltiin et ok kaipa me voidaan toi matka kävellä. Eikä enää huvittanu maksaa enempää taksimatkasta (25 dollaria meni).
Lähettiin sitte tarpoo näytettyyn suuntaan tihkusateessa ja vähän matkaa käveltyämme ihmeteltiin ympäristöä kunnes hokattiin et ollaan vääräl kadulla. Acland Street.. Carlisle st.. Melkeen sama asia.. HA HA HA. Kiitti taksikuski.

Talsittiin sitte jonku aikaa, kunnes löydettiin oikee katu ja lopulta hostelliki tuli vastaan. Olin tietty ehtiny vetää lipatki tossa matkalla, että vähänkö alko keittää kun hostellin respatyyppi ilmotti, ettei me mahuta samoihi huoneisiin. Voi hemeletin hemeletti nyt ihan tosi.....! 12h dösämatka ilman unta, jäätymiskuolema, taksimoka, kaatuminen ja nyt sitte vielä tää !

Päästiin sit kuitenki samaan huoneeseen, mut se vapautu vasta yheltä ja mitä kello oli tollon ? Yheksän ? JES. Saatiin sit kuitenki tungettuu kamat semmosee kämäsee varastoon ja lähettii subiin safkaa.

Loppuaika odottelusta meni sohvilla koomaten ja vihdoin yhelt päästiin huoneeseen. Ihmeen siisti huone (6hlö) omal vessal ja suhkul ! Ihan luksusta ku ei tartte tuijotella 9484 tyypin jarruraitoja pytyssä..... Huonees kans oma pieni telly, mihi saa respast DVDit ilmaseks. Just jees.

Loppupäivä meniki sit nukustellessa. Käytii hakee yks leffa (click), mut nukahdettiin kaikki kesken et se meni sit siinä.

Aijoo. Venla on jotenki tosi pipi ollu jonku aikaa ja käytii sit lääkäris ja mitä hemulia sillä on korvatulehdus. Venla “emmä oo ikinä kipee” Forsström kärsii nyt sit tappoflunssasta ja korvatulehduksesta. Näin sitä seikkaillaan.

Torstaina saapui joulukuu ! Joulu ja uusvuos lähestyy ja meijän suunnitelmat niiden osalta viellä vähän auki. Joululla nyt ei oo mitään väliä, mut uv ois päheet viettää Sydneys. Toisaalt se meinais sitä, et mentäs sinne taas. Pitää kattoo jos saatas tungettuu kamat joidenki tuttujen luo ni ei tarttes varaa hostellia ja maksaa asumisesta miljoonia. Kaikkihan voi varmaan kuvitella hostellien hinnat tohon aikaan..


Meijän osalta joulukuu alko tylsääkin tylsemmin. Noustiin vast joskus 12 tienoilla ja huoneesta ulostauduttiin tyyliin kahelta. Hups. Päivän ohjelma koostu syömisest, kävelemisest, syomisestä ja gumtreen selailusta (gumtree.com.au). Käytiin pankissaki (vihdoin..) pankkitilejä ajatellen, mut koska meil ei oo pysyvää osotetta tyyliin viikoks, ni piti sit vaa kiittää ja ilmoo et ei me sit voida niit viel hankkii. Damn.

Visitoitiin sit kans postissa ku Johanna kävi kyselee hintoi mitä tulis paketille suomeen lähetettynä. Mä ostin sen sijaan taas läjän kortteja, jotka makso yhteensä 3 dollaria (5klp) ja postikortit 1.60/kpl !! Rahastusta. Palkitsin sit kuitenki itteni ahh Kinder Buenolla, ku oli tuol alennuksessa ! Yleensä ne maksaa joku 2,5 dollarii, mut nyt irtos dollarilla ni oli pakko ostaa. Eka mueno aussilandiassa. Arr oli nii hyvääääääääää !

Postist talsittii tsekkaa St.Kildan biitsi. Oli aika tota.. vaatimaton. Semmonen epämääränen pitkä suikale täynnä jotai lehtiä ja muuta kakkaa. Vähä eri mitä Bondi. Ehkä jossain nurkan takana paremmannäköstä ? Who knows. Ei me ainakaa.

Kiertelyn ja kaartelun jälkeen takas hostellille datapiireilee. Vepa löys ihan täydellisen farmiduunin, johon vastattiin salamana. Suomennettuna ja tiivistettynä kuulostas tältä:

Etsitään heppatyyppiä siivoomaan, huolehtimaan useista ponieläimistä ja ratsastaa. 8 paikkanen talli + kävelytyskone. Hommiin kuuluis rugging up/down lasering (Like an ultrasound this device repairs muscle and strains), paskan lappaamista, ponieläinten heittämist kävelytyskoneeseen ja niiden vahtimista ku ne pyörii siellä.
Heppailujen ohella tulis tehä jotai pihatöitä niinku leikellä nurtsii ja hankkiutuu eroon rikkaruohoist etc. 8h päivät ma-pe, hyvä palkka ja asuminen ilmaseks.
Lisäks niil on 2000 päinen lehmulauma ja omistajat “two of the nicest blokes”

Tahtooo ! Ois niin täydellistä päästä jolleki kunno aussifarmille näkee vähä tommostaki elämäntyylii ja hei, PONEJA ! Tuntuu et mun poneiluajoista ois jo vierähtäny ikuisuus. Ihan kamalaa. Tarvii päästä karauttelemaan täydellisiin maisemiin. Unelma.

Siinä se päivä sitte taas meniki. Vähän oli kiree tunnelma välillä, ku Johkupohkujohanna (eli toi hullu suomalainen neiti porvoosta, johon törmättiin surfsides ja jotenki se tarttu mukaan) kekkas et haluu lähtee viettää synttäreit bondille lauantaina. Vempulipempuli oli kans ihan intopiukeena lähössä takasin, mut tylsä minä ilmotin etten tosiaa lähe sinne enää. Järki hoi älä jätä. Välillä mulla on suorastaan viisas olo täällä, ku joudun hillitsee näit kahta. Pöhelöt.


Perjantaina (2.12.11) mä rakastuin korvatulppiin. Oi miten ihana keksintö. Meijän kämppis nimittäin piti kauheeta mekkalaa jonku nevarityttönsä kanssa tyylii kuudelt ku ne pölötti menemään ja pussaili erittäin kovaäänisesti. MUIISSKKMMSSHHSMUMSS. Ilman korvatulppia en pärjäis. Niiden avulla sain nukahdettua uusiks ja seuraavaks heräsinki omaan kelloon 6.45 ku piti soittaa johki Great Ocean Road jutskaan jos oltais viel mahuttu päiväreissuun mukaan. Ei mahuttu ni eiku takas nukkumaan.

Ku sitte viimein herättiin ni lähettii käymää Flight centeris tsekkaa lentojen hinnat mel-syd. Oli ihan hemeletisti, ni se ratkas onneks sen et kaikki päädyttiin jäämään melbourneen. Onneks. En ois tosiaa halunnu mitää draamaa.

Shitte käytii sendii Johannan vaateläjä suomeen. 7Kg keveni rinkka ja hintaa tälle laihdutukselle tuli 86 dollaria meriteitse. Ei nyt mikää iha tappohinta ja voin kertoo et sitä kamaa kyl oli iha kiitettävästi. Sen kamat on sitte suomessa 3kk päästä, eli vähän ennen Johannaa. Ei mikään pikakuljetus.

Varattiin sitte hostellilla lauantaiks Great Ocean Road day tour. Järkkääjänä Bunyip (bunyiptours.com) ja hintana 95 dollaria. Pick uppi hostellin edestä 6.55, eli tiedossa jälleen ihanan aikanen herätys. Niitähän me rakastetaan ! Etenki ku lauantaina meijän myös piti vaihtaa huonetta, et kamatki piti pakata ja palauttaa avaimet yms sit viel aamusella ennen lähtöä. Uni älä jätä.


Viisaina tyttöinä me sit kuitenki jotenki päädyttiin nappaa spora (tram) keskustaan. Ei ollu mitää havaintoa, et mis pitäs jäädä pois tai yhtää mistää. Seurattiin vaa jotai nuorta partyporukkaa ja jäätiin pois siin mis neki. Paikalla oli joku nimiki, mut emmä sitä kyl enää muista. Keskustaan kuitenki päädyttiin ja oli ihan hienoo tollee iltasella. Joku linna siin vieressä ja tämmöstä pientä.

Oltiin ihan kujalla, et mihinkä sitte ja lähettii sitte vaa kävelee jonneki ja toivottiin et törmätään johki baariin. No ei menny ihan niinku strömsössä ja päädyttiin starbucksiin kaakaolle/teelle. Yks Jonas surfsideajoilta oli onneks melbournes kans ja suuntaamas ulos, ni törmättiin sen kanssa sitte. Mentiin johki semmoseen paikkaan ku Curtin House (252 swanton st.), joka oli iiso ja ihan tupaten täynnä kaikenikästä ja -näköstä porukkaa.

Ilta meni meijän osalta lepposasti ja juotii vaa yhet (salee joku ennätys. Joskus siinä puol kahen tienoilla me sit lähettii metsästää taksii, joka ois kuljettanu meijät takas hostellille. Vika yödösä ku meni jo puol 1. Ankaran huitomisen jälkeen saatiin huomata, ettei taksia niin vaan saadakaan täälläpäin. Kaikki oli täynnä tai muuten vaan varattuja, joten lähettii ettii jotai taksitolppaa. Tässä sitte hokattiin, et toi baari mis oltiin ni sijaitsi ihan meijän lähtöpaikan vieressä. Ois vaa pitäny kävellä hetki suoraan.. Hyvä tytöt ! Löydettii kans taksitolppa mihi jäätiin jonottaa miljoonan muun kanssa. Vajaa tunti me vissiin jonotettiin kunnes viimein saatiin taksi. Oltii takas hostellil joskus 3am jee ja innolla heitettiin herätys kuudeks. Siin vaihees ku oltii saatu kaikki iltapuuhat tehtyy ni kello oli varmaa jotai neljä, et ei montaa tuntia jääny uniaikaa..

Lauantai ja ihana herätys.. Unta takana pari hassua tuntia ja kauheessa kiireessä piti pakata laukut, pukee, meikkaa, pakkaa, raahaa rinkat varastoon, palauttaa avaimet... Meijän kyyti joutu hetken venaa, mut ei me montaa minuuttia oltu myöhässä. Hyvä me. Venytään tääl ihan hämmästyttäviin suorituksiin.

Eka bussi oli vaa joku pick up kyyditys ja hurruteltiin sit ympäri melbournee vähä aikaa. Tulipa nähtyy totaki kaupunkia vähän näi päiväsaikaan. Persoonallisemman näköne mitä sydney. Me likes.
Ku kaikki oli noudettu ni suunnattiin varsinaiseen lähtömestaan, mis suoritettiin maksu ja hypättiin oikeeseen bussiin, mikä lähtiki melkeinpä siitä sitte heti. Meijän oppaana toimi Cameron, joka myöhemmin osottautu ihan huipputyypiks. Aussi tottakai. Aksentilla.

Ilma oli vähän kakka. Kylmä ja tuulinen ilma hyyii. Välil jopa sato, mut kuurot osu täydellisesti aina ajomatkoille ni ei se sillee haitannu. Kuvausilmana toi oli ihan täydellinen. Mielummin tommonen ilma ku täys auringonpaiste. Muuten toki oisin voinu ottaa sen arskan ja +30.

Matkalla nähtiin semmoset paikat ku Bells Beach, Memorial Arch, Cumberland Bay, Cape Patton, Apollo Bay, Cape Otway Lighthouse (mis pysähdyttii safkaa joku BBQ lounas), Castle Core, Joku tie mis pysähdyttii kuvaa koaloita (ja ku mä en enää jaksanu nostaa pyllyä penkistä ni Cameron kävi kuvaamassa. Helppoa), Loch Ard George, 12 Apostolia (joit onki enää vaa tyylii yheksän. Kauheeta huijausta mainostaa kahtatoista) ja vikaks Gibson Steps. Sitte kello oliki jo hurjan paljon tyyliin emt 6pm ja otettiin nokka kohti “kotia”. Tiedossa vielä 3h ajomatka takasin.

Alkumatka reissusta suju suht pirteesti mun osalta (ihme) kun taas Venla nukku jo tollon. Paluumatkalla mäki sitte jo nukuin tyytyväisenä. Vähä alko väsymys painaa heti ku anto sille periks. ZZZZz.

Hieno reissu oli jee ja oli hauskaa. Tuli nähtyy paljon kiviä ja kamera täytty taas parillasadalla kuvalla. Hups. Kivi edestä kivi takaa kivi sivusta. Venla ei ihan ymmärtäny tätä, mut ei se mitään. Kivet on oikeen kivoja. Horisontit puolestaan ei oo mun ystäviä. Ei pitäs kuvailla tommosia juttuja missä sen pitäs olla suorassa. Liian haastavaa.....

Matkan ehdoton piriste oli meijän opas/kuski/tyyppi Cameron. Hulvaton kaveri. Pysähdyksien aikana ain jubaili meijän kans ja heitti jotai tyhmää läppää. Meil oli oikeen hauskaa. Se sai multa jopa lahjaks mun Happy Mealin lelun. Kelatkaa miten ystävällistä !
Paluumatkaks se jopa lahjotti mulle sen hupparin tyynyks (kui reilua). Veikkaan et se oli kiitos tosta hienosta lelusta. Kelatkaa nyt. Ei sitä joka kerta saa saapasjalkakissaa lahjaks. Sillä oli miekkaki !


Kumma juttu miten musta tuleeki heti kumman sosiaalinen aussien seurassa. Boo muut Yay aussit (eiks nii Heljä ?). Hämmensin varmaa Vempulaa ku yhtäkkiä mä jopa olin sosiaalinen. Sitä se aksentti teettää. Höhö.

Lopult oltii kybält perillä ja sit ois pitäny alkaa dokaa, ku Johannal 19v synttäripynttärit su. Oltii Vempulan kans aika väsyneitä ja Johanna puolestaan jo ihan naamat, ni lähettii sit vaa hakee safkaa ja jätettii dokaaminen väliin. Ei pystyny. Johannan kaitseminen oli ihan riittävän rankkaa. Se oli aika vauhti päällä.

Sunnuntaina nukuttiin pitkään. Koko päivä. Mä taisin nousta siinä kahelta ja suuntasin suihkuun muiden vielä nukkuessa. Sieltä ulostautuessa Venlaki oli heränny, mut Johanna nukku viel jonneki kolmeen asti. Kiva unikerho. Univelka mikä se semmonen on ?


Mitäs sitte. Joo lähettiin vähä enne neljää safkaa subiin. Omnom. Sit kauppaan. Sit hostellille. Sit ei mitään. Se heppafarmityyppi oli vastannu ja palkka ois 300dollaria/vko. Ei siis mikään kovin kaksinen, mut hei asuminen ilmanen ja poneja ! Mä oisin siis voinu lähtee sinne vaikka heti.

Lähtöä toki vaikeutti semmonen seikka, et pari surfsidelaist oli päivää aikasemmin ilmottanu et Milduras ois semmone hostelli, mis tehää jotai hedelmänpoimintaa yms provikkapalkalla. Lisäks asumisesta pitää maksaa 150 dollaria. Ehh.. Noi tyypit ois kuitenki siel ja Venla ja Johanna innostu. Ylläri. Mä en niinkää, mut hei ponit vs hedelmät et ei vissiin mikään ylläri.

Ilmeisesti noi nyt sit kuitenki päätti, et tonne me lähetään. Tiistaina lähtis bussi ja ajomatka joku 20h, mihi kuuluu 5h vaihtoaika Adelaidessa. Jippiaijee ja sitä rataa. Laitettiin kuitenki viel ponimestaan viestiä, et jos voitas alottaa tyylii parinviikon päästä jos mennää eka tonne milduraan. Vähä epäilen, mut ainahan voi toivoo.. Ei kauheesti nyt hedelmät kiinnostais. Etenki ku rahasta ei viel oo pulaa muutamaan kuukauteen ni ei mikää pakkorako tehä vaa jotai duunia. Pöh.

Kaksikko kuitenki haluu mennä miesten perässä ni sinne vissiin sitte seuraavaks. Mildura. Keskellä ei mitään.

Tänään on nyt sitte Maanatai (5.12.11) ! Jouduttiin taas vaihteeks vaihtaa huoneesta toiseen, ni piti herää aamusella pakkaamaan kasat ja kybält käytii heittää lakanat ja avaimet respaan. Turhaan tuli pakattuu, ku meijät siirrettiin vaan viereiseen huoneeseen, mikä on joku kahenhengen sviitti. No ei ehkä ihan sviitti, mut on tää nyt aika luksusta ku on oma jääkaappi, vedenkeitin, mikro... Maksetaan tästä nyt öö 40 dollarii per naama, vaik Johkupohku joutuu nukkuu lattial ku on vaa parisänky. Kauheeta. Tää on ihan kiva huone ja varattiin tää nyt sit viel toisekski yöks, ku keskiviikkona otetaan suunnaks Mildura eikä taas jaksettu alkaa ettii uutta hostellii kaheks yöks.. Kauheeta rahanmenoa, ku tähän menee nyt 80 dollarii ja sit dösä maksaa 114AUD/hlö !

Muuten tänään(kään) ei oo ollu mitään ohjelmaa. Ollaan oltu epäsosiaalisia ja vaa maattu huoneessa. Käytiin me kaupassa, mut siihen se sitte jäiki. Laiskat paskat. Yää.

Tulevaisuudessa eli huomenna koitetaa saada käytyy pankissa ja pesee pyykkii. Postikorttejaki pitäs sendii ! Keskiviikkona tosiaan lähtö Milduraan joskus iltasella ja sitte torstai-aamuna me ollaan sitte perillä. Farmiduuni odottaa ! Tääl nää respatyypit on kaikki ollu vähä nihkeit mitä milduraan tulee, ku kuullu nii paljo paskaa. Toivon tosiaan, et James ja Lee oli tosissaa ku ne sano et toi on ihan hyvä paikka. Pari viikkoa ois tarkotus kökkiä tuolla ja pomii jotai hedelmiä emt ja sit toivottavasti päästäis jolleki heppafarmille ! Oltais kans lähempänä Alice Springsia, joten vois vaikka mennä tuolt sitte kattelee sitä isoo kivee. Saa nähä mitä tapahtuu ! Joulu ois vaan niiiin siistii viettää jossai aussiperheessä keskellä ei mitään. Toivottavasti ponityyppi vastaa ja ottaa meijät viel parin viikon jälkeen sinne duuniin. Epäilen kyl väähäsen, mut hei aina voi toivoo !

Eiköhän siinä ollu sitte kaikki.
Arr.

Aijoo. Juttelin Susmulusmusiskon kans naamakirjassa ja se sano et porukat on nyt ihan innostunu puuhaa ties mitä meijän kämpän suhteen. Nyt siel on joku piharemppa menossa ja joku auto oli vaihtunu ja mitäs vielä. Alan vähän epäilee et löydänkö enää kotiin sit ku palaan suomeen...!

Nyt jatketaan koomausta ja varmaa mennää käymää taas subissa. Omnom. Johku haluis kans lähtee parille, mut tota saa nyt nähä. Pitää levätä ennen 14h dösämatkaa. Jos se on yhtä mukava mitä toi edellinen ni ei varmaan tuu taas nukuttua yhtään.

UNTA NASSUUN.

still in bondi !

Hitsi vieköön miten ahkera päivittäjä oonkaan. Verrattuna esimerkiksi rakkaaseen ystävääni Venlaan. Oon ylpee itestäni. Lisäks mun “private” päiväkirja päivittyy päivittäin (nyt kuuluu huokasta kovaäänisesti yllätyksestä) ! Voisin varmaan ruveta kirjailijaks.

Mitään ihmeellistä pohdittavaa ei taida olla, et siirryn suoraan päiväkertomuksiin ! JES.

Edellinen postaus tais olla maanantailta, joten tiedossa villiä tekstiä tiistain (15.11.11) kulusta. Päivähän alkoi tuttuun tapaan siirtymäriitillä rannalle. Mul oli mun uusista biksuista katkennu selkänarppa (voi miten kestävät..) joten jouduin sitte kaivaa vanhat esiin. Tylsää.

Köllöiltiin hiekkaan hukkuneina tyyliin 5h, jonka kruunas mun tulevan aviomiehen tornipatsastelut. Ah lifeguardit. Mut varmaan tullaan jossai välis pidättää liiasta stalkkaamisesta. Oon nolo ja Venla esittää ettei tuntis mua. Teehee.

Jossai loppuvaihees yks hostellilainen tuli kutsuu meiät PARTY BUSSIIN ja oltii et no kaipa me voidaa lähtee. Napattiinki sitte kamppeet ja suunnattiin hostellille keittelee pastaa (vaiheeks). Safkaamisen jälkee alko valmistautuminen. Kauhee vaatekriisi, ku emmä nyt raahannu mukaan mitään kemuvaatteita. Saati et mulla ylipäänsä semmosia ees olis. Onneks olin sentää yhe hameen ottanu messiin. Suoristusrauta on ollu mun hengenpelastaja. Se on paras. Föönin otin kans mukaan, mut se varmaa pitää heittää menee, ku se ei mee adapteriin. Turhaa painolastia vaik se onki iha mini mut mitäpä mä toimimattomalla föönillä teen..

Joskus kybält hypättiin meijä party bussiin ja matka kohti baaria alko. Paikan nimi oli The Gaff ja sellai perus räkälä. No ei vaineskaan. Aika samaa tasoo ku suomenki baarit. Ei mikää ihmeellinen. Kaks kerrosta siinä oli nii et ylhääl ei oikeestaa mitää äksönii ja alhaal tanssilattia ja muu häppeninki. Musat oli iha törkeen koval ja ei siel mitää pystyny juttelee ni tanssittii sit vaa.

Hävitin Venlan ja Johannan ihan alkuvaiheessa hengaten sitte hostellilaisten seurassa millon missäki. Aina välillä törmäsin Team Finlandiin, mut jotenki onnistuin aina kadottaa ne. En tiiä miten. Taitava minä. Ei kuitenkaa ollu iso paikka todellakaa. Onneks oli hurjan paljon porukkaa hostellilt ni enpä mä kauheesti mun kaksikkoa ehtiny kaipaamaan.

Joku jäbä jakeli ilmasii drinkkilippui sähköpostiosotetta vastaan. Ei hajuukaa mitä se niil maileil ja mä annoinki väärän (hups), mut sen jäbän kaveri intoutu must jotain en tiiä nii et sain neljä lipuketta kahen sijaan. HAH. Vähä oon kingi. Kiitän mun piiskaa jälleen kerran.

Tanssilattial oli kauheesti vientii ja iha alko ahistaa moinen. Semmosii lyhyit brittei tyyliin kaikki, joten se oli vaa big nono. Onneks sit löysin Vempulan siinä sitte ja seuraavaks alkoki märkä t-paita kisa. Voi jee. Ihmeellisen tyhmää puuhaa ja siellähän lavalla kävi luonnollisesti myös parit tytöt meiä hostellist. Voittajaa en tiä ku ei me katottu loppuun. Vajaata toimintaa. Noit kisoi on tääl iha joka paikassa, et ilmeisesti aussit tykkää. Tai eurooppalaiset. Kaikki miehen joihin törmäsin tuol tuntu nimittäin olevan oikeestaa vaa brittei. Niit on kaikkialla.

Loppuaika meni aika pitkälti samaa kaavaa. Jossai vaihees ku J+V vietti villiä aikaa tanssilattialla ni mä menin vaa istuu sohvalle ku oli vähä oksu olo. Pari tyyppii siin tuli jotai vammaa, mut lähti suht nopee menee ku ilmotin oksentavani jonku päälle viel. Helppo tapa karkottaa kaikki vammaset. Hah. Lopult siihe eksy joku kaveri, joka ei sit lähtenykää menee vaik hoin sille miljoonasti et voi jäädä omal vastuul mut oksuun sitte päälle. Sen mielest se oli vaa hurjan hauskaa ja vaa nauro mulle. Tyhmä. Naljailtiin sitte toisillemme hetki ja heitettii loistavaa läppää. Käviki ilmi et tää tyyppi oli helvetin hauska ja kerranki joku joka kesti mun naljailut. Hee jee. On muute iha vammast vittuilla englanniks, ku ei saa heitettyy nii paljoo juttuu.

Tää oli myös eka kaveri, joka ei yrittäny mitää. Me vaa hengattii ja naurettii ja oli hauskaa aina siihe asti et alakerta suljettiin ja meijän piti lähtee valuu ylös. Siellä sitte Venla tuli ilmoo et ollaan löhössä ja piti sanoo heipat hassulle kaverille. Se ois halunnu nähä viel uudestaa, mut mä en.

Kirmasin sitte pihalle muiden joukkoon ja yhes välis joku mies tuli jotai jubaa ja tarjoo karkkei. Voitte varmaan arvaa ettei karkit kelvannu. Ei siis kauaa siin ehtiny olee ku lähti menee ja mä kotin paikallistaa Team Finlandin. No eipä neitejä sitte näkyny enää missään ja soitin sitte Vimpulalle et mis hemulissa ne vipeltää. Oli hypänny taksiin. Voi helvetti miten kiva. Porukka oli jo alkanu hajoo ja oltii ties missä en tiiä. Tungin sitte itteni vikojen seuraan ja onneks niit oli vaa kolme ni mahuin niide kaa taksiin. Onneks. Olin nii vittuuntunu tos vaihees et olin iha ilonen hostellille päästyy ettei Venla viel ollu siel. Reilu feidaus ja näi. Arr.

Enne nukkumaanmenoo jäin viel hetkeks juttelee yhe tyypin kans ja sit oli aika kuorsaamisen.

Hauska ilta oli kyl kaikenkaikkiaan ja vientii oli enemmän ku ikinä. Täs maas ei selkeesti oo miehille tarpeeks naisii. Ihan tosi. Sun pitää vaa hymyillä jolleki ni heti on joku riippakivi mukana. Oon selkeesti liian ihana eikä mua vaan voi vastustaa. Ihan hyvä siis et oon maailman nirsoin ja liika läheisyys ahistaa. Jolleki toiselle toi vois nimittäin olla aika hankalaa torjuu kaikki noi miehet. Kato äiti miten viksu musta on tullu.
Keskiviikkona tuli herättyy vähän pahoinvoivana, mut ei pahasti. Oli vaa jotenki tosi hidas ja jäinen päivä eikä tehty yhtään mitään. Aamul käväsin kaupas ostaa sipsui (tääl on surkee sipsuvalikoima !!) ja sit luin vaa Hunger Gamesii. Joskus siin käytii kans mäkis safkaa.

Tylsä ja turha päivä.
Torstaina törmättiin taas vaiheeks pariin suomalaiseen tyttöön. Olikohan nää nyt numerot 6 ja 7 ? Venla ja Johanna oli miitannu ne baarissa viimeks (missä mä olin ?) ja hehkuttanu ilmeisesti nii paljo surfsidee et ne koitti kans päästä sisään. Oli kuitenki täyttä ni ne joutu lähtee surfsiden toiseen hostelliin coogee beachille. Hähää. Oli kyl iha mukavii ja toinen niist oli entine heppatyttö jostain vantaalt tms en muista ja toine ylöjärveltä. Juteltii niide kans sit siihe asti, et lähettii Bondi Junctioniin. Mun piti ostaa joku baarimekko ja vanukkaita, Venlan mustat ballerinat ja Johanna piti yllä meijän nörttiyttä mokkulan hankinnalla.

Löysin mekon heti ekast mekkoliikkeest mihin eksyttiin (tattoo) ja maksoin siitä huimat 15 dollaria. Kaamee makkarankuorihan se on, mut halvalla lähti ja on kevyt kantaa mukana ni who cares. Plus en tursunnu siit ulos ni hyvähyvä. Vepa ja Johannaki löys haluamansa ja kävästii sit viel kaupas ostaa mulle naminami vanukkaita (Kung-Fu Panda suklaavanui 12kpl aaaa taivas).

Hostellil mä painuin suihkuun ku taas oli kiire valmistautuu ku tiedossa toinen baarireissu. Piiska kuntoon, naama paikoilleen ja änkeytyminen makkarankuoreen ja tadaa valmis. Venlal ja Johannal oli kaamee vaatekriisi ja lopulta Johanna lainas mun parhaushousut ja venlaki löys jotai, ettei nyt alasti tarttennu lähtee.

Eksyttiin sitte hostelliporukalla semmoseen paikkaan ku BB's, joka on iha tos hostellin vieressä. Aika pieni paikka mut silti semmonen mukava. Hengattiin koko ilta vaan ulkona ja paikka oli täynnä meijä hostellilaisia ja vaa muutama muu oli löytäny tiensä tonne. Mä löysin melkeen heti sielt mun ekan aussin. Oi onnea. Vähän piti hymyillä ja johan se tuli juttelee. Sil ei ollu mikää överi aussiaksentti enkä uskonu sitä aussiks ennen ku se alko latoo pöytään sen ajokorttii, henkkareit ja ties mitä. Sit piti uskoo. Se oli siel sen veljen, siskon ja parin kaverin kaa ja me ehkä vähän pussailtiin vaik olinki vakuuttunu et se oli homo. Sil oli nimittäin nenärengas ja työskenteli kampaajana. Jep jep.
Piiska sai taas ihan kaameesti kehuja ja mekkooki ihasteltiin. Joku nainen halus ihan välttämättä ottaa mun kaa jotai yhteiskuviiki ku olin kuulema nii hyvännäkönen. Haha voi jee. Vaikeeta olla paras.

Jätettiin BB's taakse joskus 11 tai 12 ku ne sulki. Suunnattiin sitte Bondi Hotellille, mikä oli virhe. Ei nimittäin kauaa ehitty olee siellä, ku paikan poke tulee mulle sillee et oon juonu liikaa et taitaa olla aika lähtee. MITÄ HEMULIA ?! Tässä välissä voin paljastaa, et olin juonu viimeks hostellil pari mukii goonii ja sit ed. Paikas yhen teksun ja siinä se. En siis tosiaan ollu missään örvellyskunnossa. Tuli sitte lievästi kyseenalaistettuu tää päätös ja sit kutsuttiin bar manager paikalle (vaik poke sano et se on asshole) ja se vaa alko selittää miten oli nähny mut horjumassa neljä kertaa ku juttelin ihmisille. Yhtäkkii määrä kuitenki nous kuuteen kertaan ja siis wtf. Kaikki mut tuntevat tietää et ku mä seisoskelen ja juttelen porukalle ni mä en vaan seiso vaan pörrään paikallani. Ihan siis selvänäki. Tyyppi oli kuitenki täys idari ja herra oli sitte vaan päättäny et mä en pääse enää sisään. Koitin saada sen tajuu et mä en oo jurris mut ei kuunnellu. Seiso vaa ja näytti sitä sen ylimielist naamaa. Ois tehny mieli hutkasta sitä jollain.
Jossain välissä sitte ku oltiin huudettu sille tarpeeks ja koitettu tenttaa sen asennevammasta ni poliisit saapu paikalle. Kävin sitte kysyy et voisko ne puhalluttaa mut tms et herra jumala näkis etten oo kännissä. Poliisiherra (joka oli muuten suht hyvännäkönen ja nuori) sit sano, ettei ne testaa ku vaa jos on autolla liikenteessä. Mmmitäh ? Johanna oli sit et se on autolla. No eihän ne uskonu. Vammasta. Sano sit et aussilandiassa on sellai laki, et jos bar manager sanoo et jonku pitää lähtee ni kukaan ei voi tehä asialla mitään. Eli bar manager sanoo ja muut tottelee. Helvetin hienoo. Etenki jos bar manager sattuu oleen yhtä vammanen yksilö ku tää herra. Poliisiherra kuitenki myöns, etten mä sen mielest vaikuta jurriapinalta. Kiitos kauheesti.

Jossain välissä meiän sit piti lähtee ja vittuuntuneina valuttiin hostellin eteen ulos. Perkelettä ja vittua hoettiin ja oltiin vittuuntuneita. Venla ja Johannahan ei siis myöskään päässy sitte enää sisään, ku ne oli kehdannu mokomat tiedustella syytä mun poisheittoon. Reilu peli. Istuttiin sit ulkosal joidenki muiden kans ja venattiin loppuporukkaa. Siit käveli jossai vaihees suomalainen tyttö numero öö 9? ohi. Yks Ryan pysäytti sen ja kysy et mist se on ja oho oliki suomalainen. Mistä näitä suomalaisia oikeen tulee ?! Lähettii siit sit kuitenki sisälle ni ei jääty pahemmi juttelee. Jumitettiin keittiös viel johonki emt neljään ja sinne oli joku nevari kulkeutunu mukaan, jonka mielest mä olin hurjan söpö. Vitsit miten yllättävää. Se oli ite kuitenki ruma ja lyhyt ja nevari ja kännis ja häädettiin sit joskus pois. Hyvä vaan.

Keittiöst valuttiin sitte kuka mihinki ja ku olin pesee hampuita ni yks hostellin vakioällötys kysy et voitasko käydä panee vessas. Hei nyt ihan tosi. Katoin sitä vaa sillee voi luoja ja suljin oven. Oksu.

Puol 5 katoin vikan kerran kelloa.
Perjantaina oli taas tekemättömyyspäivä. Heräsin joskus 10 ja valuin sitte alas lukee Hunger Gamesii jee. En kauaa ehtiny syventyy ku yks hostellilainen pyys mut ulos istuu sen ja yhen hassun ranskiksen seuraan. Varmaan tunti-pari meni vaan musaa kuunnelles ja jutelles. Kärsin kauheesta nälästä ja ku Venla vihdoin raahautu paikalle ni lähettiin mäkkiin.

Safkan jälkeen takas hostellille koomaa siihe asti kunnes Johanna halus kans lähtee mäkkiläskeilee. Sinne sitte taas vaiheeks. Noloa. Sain onneks ilmasen jäden ku jouduin viimeks (=pari tuntii aikasemmin..) venaa mun nuksui nii kaua. Nomnom.

Kauhee ähky ja hostellille. Tehtiin tehokkaasti ei-mitään siihen asti et mä nappasin pyyhkeen ja kirjan ja lähin rannalle lukee. Matkal sinne ni ohitin sen edellisen illan aussin veljen ja frendin jotka sit naureskellen käveli ohi. Tosi kiva. Ne on vissiin jostain ihan huudeilta.. Jes.

Emmä sit ihan rannalle asti päässy vaa jäin siihen viereen nurtsille makoilee. Ehin varmaan tunnin olee siin, ku meijä huoneen pari brittii käveli ohi ja pyys mut niide mukaan rannalle. Eiku sinne sitte. Oli aika kylmä, mut varmaa pari tuntii oltiin. Kaksikko lähti jossai vaihees viel hakee lisää vaatetta ja sit syömään ja mä jäin viel lukee luvun loppuun. Oon vähän koukuttunu tohon kirjaan.. Kiitti Venla.

Seittemän tienoilla olin takas hostellilla. Johanna laitto nyt mun puhkun kuntoon, eli mul on vihdoin ja viimein aussinumero ! Eihän siihen montaa viikkoa mennykään.. Nyt se kuitenki on ja sovittiinki jo Jennyn kaa et nähään su iltana. JEE.

Kymmenen tienoil kävin viel väsää mulle leivän ja olin jo iha menos nukkuu kunnes Johannalt tuli viestii et lähenks sen messii hakee safkaa. Nojaa mikäs siinä ja eiku suunnaks BiteBox. Johanna sai ruokansa ja tilaajien ruuat ja mä kävin viel 7 elevenis nappaa vähän suklaata. Omnom.

Sit lukemaan ja joskus puol 1 menin nukkumaan ku kaikki muut kuorsas jo.
Lauantai meni jotenki ohi. Fiuh vaan. Heräsin aamul ihan tukkosena ja kurkku pipinä ja yskittiki viel kaiken lisäks. Voi jee. Tätä mä kaipasinki.

Käytii joidenki hostellilaisten kaa rannal, mut jäi vähä lyhkäseks ku masu alko vaatimaan ruokaa. En vissiin ikinä saa sitä taydellistä rusketusta.... Valkaistun vaan päivä päivältä.

Kuuden tienoilla oltiin sitte safkattu ja koomattu ja siirrytty ulos hengaa. Yhen ranskiksel oli synttärit ni johan porukka taas oli alottanu dokaamisen aikaseen. Meki sitte alotettiin kevyesti teksulla ja jollain ku yks James tarjos. Mikäs siinä. Vempuli oli jo teksun jälkeen iha tilulilulei ja mulla ei tuntunu missään ni se jotai rehas ja mä vaa koomasin. 11 tienoil kelattii lähtee ulos, mut Venpu ei jaksanu ja mullakaa ei ollu mitää fiilist ni jäätii vaa hostellille syömään kuivaa patonkia. Naminami.

Sain sitte myös aikaseks kirjottaa ihanan kilometrimailin heljälle ja ihan tuli iksu mun rakkauspakkaustyyppejä suomessa. Tai ku et sä täällä pysty olee iha oma ittes. Ku et sä voi kulkee ympäriinsä naljaillen. Tai voit mut se on huomattavasti vaikeempaa keksii jotai nasevaa sanottavaa englanniks. Asiat kuulostaa paljon tylsemmiltä. Oon nyt sit joutunu vähä hillitsee.

Varattiin myös TAAS UUS VIIKKO tänne.. Ollaan sitte jumitettu kuukaus Sydneys ja mun reissujalkaa vipattaa jo. Toi riippakivi vaan haluis jäädä vaik en tajuu miks. Onhan tää kiva hostelli ja jee bondi jee, mut täl paikal ei oo mitää sieluu, jos nii voi sanoo. Tai et kahen viikon jälkeen olin jo et jaa tää on nähty minne sitte. Pelkään kauheesti et jumitutaan jonneki ja aika loppuu kesken. On nii paljo nähtävää ja koettavaa enkä mä haluu vaan olla yhes paikassa. Ohan se kiva joo et tutustuu porukkaan ja näi, mut ihan tosi. Kaikki kuitenki liikkuu jossai vaiheessa, ni ihan turhaa jäädä ihmisten takii roikkuu johonki. Oon iha tyytyväinen et mä en oo mitenkää kauheen ihmisrakas tyyppi. Se ois kauheeta, jos kaikki tyypit on ihanii ja kivoi ja sit pitäs jättää ne. Onneks ei oo moisesta stressiä. Haa hyvä minä.
Sunnuntai alko lupaavasti. Tai yö ainaki. Joskus kolmen aikaa aamulla alko satamaan. Mun sänkyyn. Olin vähän et mitäs hemulia ei sisällä kuulu sataa. Nousin sit ylös ja tajusin et mun yläkerran asukki oli kaatanu jotai tms pissannu alleen. Kysyin sitte ystävällisesti et mitä helvettiä se oikeen puuhaa. Hoki sitte iha jurrisena vaa tartteevansa vettä et haluu vettä ei oo löytäny vettä ja mä luovutin. Ilmeisesti kuitenki vaa vesisade ja lupas lopettaa. Heitin sitte vaa peiton kastuneen kohan päälle ja aloin kuorsaa.

Aamusella nousin taas tukkosena ja kurkku pipinä. Jee. Olo oli aikasta kaamee ja valuin sitte vaa alas lukee ja venaa olon parantumista. Siinä meniki sitte koomatessa se päivä aina siihen asti, et Jenny infos pääsevänsä neljält duunista. Sovittii et nähää 4 jälkee circular quaylla. Vihdoin saatiin jotain sovittua ! Hiphei.

Lähettiin sitte tarpomaan sateeseen (ihan tosi täällä sataa paljon..) ja voi helvetti miten täys dösäri oli ! Enemmän porukkaa ku ikinä ku sade oli yllättäny rannal makoilijat ja kaikki oli lähös menee. Onneks meijän dösäkuski oli kiva ja kruisas meijän eteen ni mahuttiin ekaan dösään. Jouduttii kyl seisoo ja voin kertoo et ruuhka oli ihan jäätävä ! Ei liikuttu yhtään mihinkään. Laitoinki sit Jennylle viestii et myöhästytään vähäsen. En sillon tienny et matkaan tulee menee 1h 40min... Jenny venas sitte varmaan tunnin meitä.. Tosi kiva. Raukka. Yleensä toho matkaan menee siis joku reilu 30min että näin.

Lopult kuitenki päästiin perille ja löydettiin Jenny. Lähettiin sitte ettimään jotain safkamestaa ja hiihdettiin kauheeta kyytiä katuja pitkin, kunnes vihdoin löydettiin paikka ihan lähtöpaikan huudeilta.. Hyvä lenkki tuli viipotettua.

Istuttii sitte joku muutama tunti juttelemas ja safkaamas ja kivaa oli ! Kannatti nähä. Jenny osas mm sivistää meit semmosesta seikasta, et tääl ku tosiaan kaikki kulkee esim dösis opiskelijoina ni jos sä jäät tarkastajalle kiinni ni se tietää 300-400 dollarin sakkolappua. JES ! Vähä eri luokkaa toi maksu ku suomessa. Taidan silti kuitenki riskeerata ja mennä halvemmalla ku ainakaa vielä ei oo tullu tarkastajia vastaan. Kannattaa liikkuu ruuhka-aikoihin ja viikonloppusin.

Jätettiin sitte Jenny jossain välissä ja lähettii venaa dösää Hyde Parkiin. Jonku aikaa piti ootella, mihin mä en nii oo tottunu täällä. Yleensä dösä ilmestyy samantien. Lol joku odottelu. Ihan eri meininki ku suomes mis mä venaan tunnin 106sta joka ei välttis ees ikinä saavu. Tykkään täst tyylist enempi.

Dösämatka oli nyt huomattavasti nopeempi ja hostellil sitte vaa hengattiin jonku aikaa ulkona dokaajien seurassa, mut oli vähä hiljasta ni hipsittiin sisälle.
Maanantai maanantai maanantai.. Mä en ees haluu puhuu maanantaista. Päivä vaa valu ohi tylsempänä ku ikinä. Kello oli tyyliin 6pm ku vihdoin käytii tekee safkaa (kanasalaatti. Voi mitä terveysruokaa) ja siinä se. Mä käväsin sitte kans kävelyl kahesti ku ei ollu muutakaa tekemistä ku venasin Skypemiittiä sikkokullan kanssa. Ekal lenkil jumiuduin hengailee bondin skateparkille seuraa ku joku kuvas skeittareita. Skeittarit kuitenki evos jatkuvasti, ni en kauaa jaksanu toljottaa. Ois nyt ees ollu jotai loistavia.. Tokalla kerralla käväsin sitte ostaa suklaata. Tai no TIMTAMEI. Oi ne on vaan niiiiin hyviä. Siis ihan tosi. Omnom.

Mitäs muuta tapahtu.. öö. Vissii vaan istuin huoneessa lukemassa Hunger Gamesii. Eka kirja loppu ja nyt toka osa menossa. Just hyvä kirjasarja. Lukemisen lomassa sitte juttelin aika paljon yhen skotin kaa joka on meijän huonees ja sit semmosen ruotsalaisen kans jonka äiti on itseasias suomalainen (tampereelt). Osaa sanoo pari lausetta suomeks mut ei sen äiti puhu ikin suomee kuulema. Niil on kesämökki kuitenki jossai vammalan tienoilla. Mitä ihmettä. Tuli vähä yllärinä.

Siinä oliki se päivä. 11Pm miittasin Susmulusmun skypessä ja olipahan kivaa pitkäst aikaa puhuu kunnol asioiden kulusta plus näin ROLLEN ! Tekisin tähän sydämen, mut Venlan vammakoneel ei pysty.. Kauhee ikävä mun pikkupiskiä. Emmä ehkä voikaan jäädä tänne ikuisiks ajoiks, ku Rolle ei oo täällä. Emmä vois jättää mun haukkua.

Pidettii viel Sussun kaa puolentunnin tauko juttelussa, ku venattii et isipapuli saapuu töistä himppeen et seki pääsee puhuu mulle. Kaikki haluu puhuu mulle. Oon ihana.
Ihanaa oli myös se, et porukka tuli heti intopiukeena huitoo Sussulle ja Bobby jopa puhu sen kaa ! Ahhah vammaset.
Iskän kaa sovittii et tehää joku skypemiitti myöhemmin et saan kans puhuu maman kaa.
Toivottavasti se ei ala itkee...