26.10.2011

TJ 2.

Mihin se kaikki aika oikein katosi ? Lähtö on ylihuomenna ja vielä on jotain pientä tehtävää. Pakkaamista ja muuta. Ihmeen hyvin kuitenkin kaikki valmiina. Hämmentävää moinen tehokkuus.

Käväsin tänään hankkimassa mulle ja rakkauskamrulle vakuutuksen ja nyt ei tarvitse stressata kameraa niin hurjasti kun se on kunnolla vakuutettu. Huh. Ei muulla väliä, mutta kameraa pitää suojella ! Pyhä esine.

Rahaakin kävin vähän vaihtamassa dollareiksi ja huomenna käyn vielä jonkun euron kääntämässä. Noi aussidollarit on ihan hulvattoman näköisiä. Ihan kuin suoraan monopolista tms. Hassuja seteleitä.

AINIIII. Mulla oli myös semmoinen jännä juttu kuin puhelinhaastattelu ! Joku toimittaja oli vilkassu mun valokuvanäyttelyn ja halusi tehdä musta jonkun jutun johonkin käpylä -lehteen tms koska mä oon paras. Soitti sitten tänään, kun tapaamiselle ei tässä kiireessä nyt ihan kaameesti ollut aikaa sattuneesta syystä ja voi jukra. Mainostin sitten tulevaa näyttelyä aussilandiasta ja kaikkea ja ja öö nyt en malta odottaa, että pääsen kuvaamaan elämää down underissa. Nii ja kun tuun takasin ni sanoi soittavansa mulle, jos tarvii joskus kuvaajaa.
Ausseihin lähtö poikii ilmeisesti pelkkää hyvää onnea !

Tällä postauksella ei kuitenkaan ollut oikeastaan muuta ideaa kuin mainostaa Venlan blogia. Wiibaa kirjottaa englanniksi, joten nyt kaikki sinne ihmettelemään hurjaa kansainvälisyyttä ! Dodii hop hop antaa heittää ! Blogi löytyy TÄSTÄ.

23.10.2011

TJ 5

Hohohaa.


21.10.2011

TJ 7

Päivät vaan hupenee ihan huomaamatta ja nyt sitä onki sitte enää viikko jäljellä. Paniikki alkaa pikkuhiljaa iskeä päälle kun vihdoin alkaa tajuamaan, että lähtö on ihan just kohta pian. Mä oon vielä onnistuneesti ollut tän viikon kipeenä, joten en oo pahemmin saanut mitään aikaiseksi. Hyvä minä.  Stressiä helpottaa nyt onneksi se, että kaikki pakolliset asiat on nyt hoidettu ja enää on sitten jotain pieniä ostoksiä tehtävänä. Niinkuin vaikka kengät ja laukku kameraa varten.

Kokoonnuttiin eilen Venlan kanssa periaatteessa viimeistä kertaa ennen lähtöä ja saatiin varattua hostelli kahdeksi ensimmäiseksi yöksi. Suunnataan lentokentältä Base hostelliin, josta ollaan nyt kuultu ihan positiivisia juttuja. Odotukset ei kuitenkaan ole mitkään korkeat, mutta eipä me mitään luksusta reissulta odotetakaan. Kunhan nyt jet lagista selvitään ni greaat.
Tarkotus oisi vilkaista tuolla ollessa nyt ainakin se joku rakennus. Oopperatalo tms mitättömyys kun pitäähän sitä itsellekin saada se vakiokuva missä möllötetään etualalla reissupose päällä ja hassunnäköinen rakennus taustalla. Mä oon nähny noita kuvia aika paljon.
Kiertelyn jälkeen luultavasti suunnataan lähemmäs bondia ja vietetään viikko rannalla koomaten. Jos sitä nyt kehtaa lähteä vilauttelemaan näitä hohtavanvalkoisia säihkysääriään kaikkien ruskettuneiden keskelle. Noh ainakin meijät sitten löytää helposti.

Olikohan tässä nyt vielä jotain.. NIIIIII koska tätä vissiin lukee jotkut randomit ja anonyymit ja ties mitkä stalkkaajat, joilla ei ole mitään käsitystä että miltä tää tehoteam näyttää niin heitetäänpäs muutamat kuvaset havainnoillistamaan ! Tiiättepä sitten ketkä tutut suomalaiset sitä näkyykään aussien uutisissa.

Aloitetaan meijän lettukesteistä, millä juhlittiin hostellin varaamista. Venla oli se meijän kokkikolmonen ja mä sitte kannustin vieressä ja syötin koiralle lettuja.
Ommnomm.



Toisesta kuvasta löytyy lettu omnom ja toisesta kokki ja kokin pieni koemaistaja, joka myös Rollenollena tunnetaan. Rolle on toi karvasin.


Sitten mä täytin vuosia. Eiku siis musta tuli viisas. Huomatkaa myös täydellinen rusketus.

Seuraavaksi Vempuliini viisastui. Mä kyllä veikkaan että se huijas jotenkin, koska eihän meijän WIIBAsta ja viisaudesta voida puhua samassa lauseessa. Onneksi kukaan ei puhu tätä tekstiä.



Näin hienosti rutistin pientä neropattia, vaikka neiti ei ollutkaan vielä lupautunut matkaseuraksi.
Oon mä kyllä hyvä ystävä.

Siinä me nyt sitten ollaan. Tunnistettavissa ja kaikkea.
Ihan tässä alkaa nolottaa.
NAAAAAT.

12.10.2011

You ever have that feeling where you're not sure if you're awake or still dreaming?

"Joo mä muistanki ku sanoit jo sillon parivuot sitte, et lähen ausseihin!"

Ihanan tutuksi käynyt lause, jonka kuulin jälleen tänään. Tällä kertaa tilanne oli kuitenkin eri, sillä pääsin vihdoin ja viimein sanomaan ihan lähtöpäivänkin ja kaikkea. Huisia ! Mä oikeasti pääsen matkaan.
Piti lähteä jo vuosi sitten, mutta kaveri feidasi ja hupsista mäkin jotenkin eksyin viikon varoitusajalla Ylöjärven metsiin toteuttamaan yhtä toista haavetta. Eli siis vietin 10kk voitsilla opiskellen valokuvausta.

Nyt voitsi on takana ja seuraava unelma vasta edessäpäin. Mukaan lähtee kävelevä sanakirja, joka tunnetaan myös nimellä Venla. Neiti abc on jo käynyt seikkailemassa USandA'ssa ja on näin ollen loistava matkakumppani.

Lähtöpäivähän meillä on 28.10.2011 ja kahdeksalta aamulla lähtee kone Helsinki-Vantaalta kohti Sydneyn lämpöä.
Välilaskut tapahtuvat ensin Milanossa ja sitten Hong-Kongissa. Lentoyhtiönä Cathay Pacific Airways ja lentoaika ikuisuus. Perillä ollaan vasta yhdeksältä illalla.

Majoituspaikat on vielä vähän hakusessa, mutta toivottavasti saadaan huomenna aikaiseksi varata edes pariksi yöksi jokin yöpaikka. Mielellään tietenkin mahdollisimman läheltä lentokenttää, ettei illalla sitten tarvitse lähteä zombailemaan ympäriinsä. Huomista odotellessa siis.

Mitäs vielä.. Ostin tänään vihdoin ja viimein rinkan ! Kokeiltuani ihan liian montaa kammotusta, mukaan tarttui Haltin Commander trek 65. Hurjasti kiitosta yrjönkadun retkiaitan osaavalle myyjälle, jolta sain paljon vinkkejä. Kävin nimittäin viikko? sitten partioaitassa ja siellä ei kyllä nuori pojankloppi tainnut tajuta mistään mitään. Nyt sitten on jokin käsitys siitä, mitä mistäkin narusta tapahtuu ja plaaplaa jee.

Rinkka maksoi 219e ja lisäksi nappasin mukaan flybagin, joka taisi olla 30e.
Kyllä nyt kelpaa.