Mä en oo nyt iha varma, et mitä kaikkee shaibalaibaa mä kirjotin viimeks, ku en nyt päässy nettiin ku hetkeks vilkasee et mihin mä viimeks jäin. Lainasin vaa nopee yhe suomalaisen nettii et mistäköhän päivästä oikee oli kyse viimesimmäs postauksessa. Ei voi muistaa kaikkee asiaa. Mul oli kans kirjattuna sudokuvihkon kanteen kaikkii asioita, mitä piti kommentoida mut se on huoneessa enkä jaksa hakee (käytävädataus !!111). Tulee siis varmaan aika sekavaa tekstiä. Vaihteeks...
Ennen ku alotan kertomal mun päivien ohjelmista, ni heitetäänpä tähän jotain hurjan kiinnostavaa yleistä löpinää tästä hassusta maasta. Esimerkiks ruoka on tääl tosi kallista. Siis ihan tosi. Joku Kinder Bueno maksaa reippaasti yli dollarin ja oon nyt joutunu vierottaa itteni niistä. Ihan kamalaa ! Onneks uus suosikkisuklaa on Aero. Omnom miten hyvää. Timtamit on kans hyviä. Okei nyt taas huomaa et suklaa=ruoka, mut siis se ihan oikeeki ruoka on kallista. Nyt ollaan keitelty pastaa ja syöty nuudeleita ja herkuteltu omenoilla ja vesimelonilla. Suklaan lomassa. Välil tietty visitoidaan mäkissä tai subissa. Vanukkaita täält ei meinaa saada mistään ja ku kerranki löysin woolworthista vanukasläjän, ni ostin öö kaheksan pakkauksen. Kung-Fu Panda suklaavanukkaita. Oi miten hyvää.
Olikohan ruuasta vielä jotain.. Ei varmaan. Aamul me yleensä vedetää muroi tai leipää, päiväl mäkkii, subii tai pastaa tms ja illal omenoit, suklaata ja mitä nyt kaapista sattuu löytyy.
Myös vaatteet on ihan kivan hintavia. Oli kysessä paita, housut tai vaikka vaan hattu, ni alle 15 dollarin ei tunnu pääsevän. Joku 30 dollarii on semmonen aika perus ja mä en ihan ymmärrä. Tai et jos suomes haluut jonkun rätin ni kävelet henkkamaukkaan/ginaan ja ostat 5 eurolla jonkun. Täällä ei ihan onnistu. Toisaalta me ei olla ihan hirveesti mitään muista shoppailumestoja tsekattu ku Bondi Junction ja sit nää Bondin sivukujakaupat. Luultavasti jossai lymyää myös niitä halvempia rytkyjä, mutta ollaan nyt menty helpolla ja huristettu Junctionille. Laiskat kakat. Toisaalta Venla on se meijän shoppailija ku mä en oo tainnu ostaa viel mitään paitsi öö pannan. Tästä päästään hyppäämään seuraavaan asiaan !
Nimittäin näiden ihmisten tyyleihin ! Kaikilla tyypeillä on täällä ihan sama tyyli. Siis ihan tosi. Kaikilla on ne samallaiset wnb-hippisurffarikuteet tai vaihtoehtosesti porukka kulkee lähestulkoon ilman vaatteita. On tosi tylsä katella ohikulkevii tyyppei, ku kaikki on toistensa kopioita ja sama paita kulkee tunnissa ohi neljän eri immeisen päällä. Tylsääääääääää. Missä ihmisten persoonalliset tyylit on ?! Ymmärrän kyl sen, et kaupoist on vaikee yrittää löytää jotain erilaista, ku kaikkial on samallaisii rytkyi, mut hei vähän yritystä nytte ! Kai sitä tämmösessäki maassa voi käyttää myös muita ku hippisurffarijeejeitä. Sydneyssä ilmeisesti ei voi. Toivottavasti muualta löytyy vähän jotain erilaisempaa, koska mä en esimerkiks oo löytäny viel mitään kivaa ostettavaa. Haukotus.
Tyylilinjalla jatkettakoon ja seuraavaksi käsittelyyn pääsee hiustyylit ! Mä oon nähny täällä blondeja ja brunetteja ja blondeja ja brunetteja ja parit mustat piiskat. Hitsit miten kekseliästä ! Mä en oo bongannu kenelläkään viel mitään räväkkää ! Tytöil melkeinpä kaikilla pitkät blondit/brunet ja jätkillä vastaavasti lyhyet tummat. Ehkä siks mun piiska on sitte keränny kehuja. Koomista ku ottaa huomioon, et mun vaaleenpunaset raidat on melkeenpä kokonaan kadonnu ja itsestään blondautunu. Tää piiska näyttää nyt sitte iha mielenkiintoselta ku se on violetti blondein raidoin. Onneks se ei sentää oo vielä päässy kulahtaa. Väri siis. Juurikasvuki ihan olematon. Sillee jos jotain kiinnostaa mun piiska.. No toki kiinnostaa. Onhan se sentää aika ainutlaatunen ainaki täällä päin. Originelli. Jos toi on ees mikään sana. En tiä.
En muuten oo varma, et mainitsinks viime postauksessa, et viimeks ku käytii Junctionissa ni nähtiin siel eläinkaupassa ihan pienia vauvahauvoja ja kittimillejä semmosis pienis lasikopeissa. Ihan järkyttävää katottavaa. Niil ei ollu mitää virikkeitä ja ei tosissaan ollu mitään vierotusikäsiä viellä. Siellä ne tepasteli ja nukku surkeina ohuella sanomalehtipohjalla. Tuli surku. Ei tommosen pitäs olla sallittua. Ei olleskaan. Toivottavasti noi saadaan hävitettyy mahollisimman pian. Tuli vaa mieleen rollenolle, et jos se ois joutunu vaavana majailee tommoses pienes lasikopissa ihmisten pällisteltävänä. Yää.
Tähän perään on sitte pakko mainita, et tääl on porukoil piskit hallinnassa ! Kulkee omistajiensa mukana vapaina näköjään kaikkialla ja jotkut oottelee vapaina kaupan nurkallaki ku omistaja käy kaupassa. En oo nähny viel yhtää remmirähjää tai räksyttävää pikkupiskiä. Suomalaiset vois ottaa vähän mallia..
Oi vielä lisättävä maininta näiden hassuista liikennevaloäänistä ! En tiiä oonks sanonu näist jo, mut toi ääni, mikä tulee ku kävelijöille muuttuu vihree valo, on ku suoraan Star Warsin näiden Star troopereisen aseista ! Se on salee kopioitu suoraan noilta ! Harmi ettei mul oo mitää äänityskamoja, ku muuten oisin ottanu havainnollistavaa äänimateriaalia mut njää. Menkää vaan kattoo parit Star Warsit. TSUP.
Mitäköhän muuta mulla vielä oli.. Hitsit ku en muista. Ei siis varmaan mitään elämää suurempaa, et taidan jättää seuraavalle kerralle. Tästä sitte päästäänkin ah niin ihaniin päiväkertomuksiin !
Mitä tapahtui silloin ja tällöin. Hmm. Jännittävää.
Kutkuttavan villi kertomus jatkuu torstaista, jolloin ilmeisesti tein viimeisimmän postauksen. Ei menny kauaa mun koneelta poistumisesta, ku yks Alex tuli meijän luo sillee et halutaaks me suklaata. Sil oli NELJÄ LEVYÄ jotain bubbles-suklaata ja me saatiin KAIKKI ! Voi sitä ihmetyksen määrää. Jäätiin vähän hölmistyneinä suklaapinon keskelle. Hyvä ettei oltu täytetty suklaavarastoja aikasemmin.
Neljän tienoilla valuttii huoneisiin kasaa pyykit ja lähettiin ettii jotain pesulaa. Kierrettiin joku maisemareitti ku Johannan muisti taas vähän petti, mut löydettiin sitte kuitenki perille ja saatiin pyykit pestyä ! Vihdoin saatiin puhtaita vaatteita. Yks koneellinen makso 4 dollaria + kuivausrumpu dollarin per 5min tms.
Pyykkituokion jälkeen takas hostellille tekemään ei-mitään = istuttiin taas datapiirissä käytävällä. Porukka valu ohi ja naureskeli mennessään, et “TAASKO TE OOTTE SIINÄ” “AINA SIINÄ” ja sitä rataa. Mekö muka vietätään datapiirejä usein ?! Nevaeva.
Perjantaina (11.11.11) oli villiä. Valuttiin aamupäivällä yllättäen biitsille, mut jäätiin mun suureks haarmiks ihan liian kauas meijän vakiopaikasta (lifeguardien tornin vierestä) ku Johanna ja Vempula halus parkkeerata lähemmäs hostellia. Tylsät. Oltiin jossain ihan syrjässä, josta hyvännäkösten miesten stalkkaaminen oli ihan liian työlästä. Kuka muka menee rannalle vaan koomaamaan ?! Stalkkaamaanhan sinne mennään. Rusketus tulee sitte toissijaisena teehee. Voi ei nyt kuulostan ihan kauheelta stalkkerilta joka kuola poskella kattelee kaikkii ihanii treenattuja surffareita. Emmä oikeesti. Piristi kyl silti kummasti, ku yks lifeguard parkkeeras suoraan meijän eteen ja jäi siihen sitte hengailemaan. Me likes.
Ankaran rusketusoperaation jälkeen siirryttiin hostellille ja suihkun jälkeen safkattiin ja alettiin dokaa. Meno oli taas aika villiä niinku vissiin aina täällä ja nyt erityisesti ku oli oikeen hieno päivämääräki ja kaikkee. Hengasin oikeestaa koko alkuillan joidenki brittien kaa. Kerranki oli tyyppei, joille sain olla sarkastinen ja ilkee ! Se oli niist vaan hauskaa ja ilmeisti hurmasin kaikki mun ihanuudella ku yks niist ilmotti et jos meen joskus käymään enklannissa ni oon tervetullu sen luokse. Hahaaa. Myös niide kämppään sydneys oisin ollu tervetullu. Vaikeeta olla näin täydellinen. Sain myös kehuja mun piiskasta taas ku se on nii erilainen. Se onki paras. Luonnollisesti. Myös mun aksenttii kehuttiin. Se on kuulema ihan britin. Mä en ihan ymmärrä, et mitä noi brittiä noi britit siinä kuulee, mut kai ne oman aksenttinsa tunnistaa ? Kai. Sit ku viel saatan viljellä jotain hönöi britti/aussisanoja puheen seassa, ni voi jee ku en ookaa enää suomalainen. Harmi ettei toi aksentti pysy tommosena koko aikaa vaan vaihtelee vähän seuran mukaan. Lame.
AIJOO. Yhelt näist (oli kolme) oltii purtu korvasta pala pois ! Oli ollu jossai tappelussa ja sit vastustaja oli tarttunu hampailla kiinni ja hups puolet korvasta poissa. MITÄ HEMULIAAA ??!!
Kuka puree toisen korvan irti ?!
Jossai välis iltaa mä sitte jätin mun brittiseurueen ku Johanna ja Vempu ilmotti et lähetää rannalle jatkoille ku hostellis tosiaan tulee hiljasuus jo 11pm. Raahauduttiin sitte muun porukan mukana jonneki mestoille, mis mä löysin itteni muutaman kanadalaisen seurasta. Oli oikeen lepposaa ja hauskaa ja mä jopa puhuin suht paljon tätä jännää kieltä, joka tunnetaan nimellä englanti.
Tuolta me lähettiin sitte suomalaisen koplan kanssa kohti mäkkiä ja biteboxia, koska nälkä. Tarkotus oli jatkaa syömisen jälkeen jonneki baariin, mut törmättiin matkal muutamaan hostellilaiseen, jotka sit ilmotti ettei aiottuun baariin enää päästetä sisään. Kello muka liian paljon. Höh. Käytii sitte vaa 7 elevenis ostaa vähän jätskii ja suklaata ja valuttiin hostellille mussuttaa. Siin ku oltii menos tutimaan ni se korvapuoli viel pyys mut sen huoneeseen, mut ylläri en lähteny (katso äiti miten vastuullinen olen).
Huoneessa oli taas vähintäänki 100 astetta lämmintä ja ilma törkeen tunkkanen. Hyi yäk.
Lauantaina valuttiin taas biitsille (ei me oikeesti hengata siellä aina..). Ilma oli ihan täydellinen ja löydettiin tiemme jälleen Ekun suosikkipaikalle. Johannan lisäks mukana oli meijän huoneen ruotsalaisvahvistus, jonka nimee mä en kyl enää muista. Semmonen outo tyttö kuitenki.
Tää päivä oli siitä merkittävä, että mä kävin ekaa kertaa uimassa ! Johannan lievän pakotuksen jälkeen mä tein sen vaik vesi oli ihan jäätävää ! Aallotki valtavia ja joku semmonen vapaaehtonen pelastajatyyppi käviki varottaa meit ettei vaan mennä liian pitkälle. Jotain vaarallisii virtauksii tms. Kiltteinä toteltiin eikä hukuttu.
Ilmeisesti päivä oli ihan jotenki tarkotettu täydelliseks, ku pitkän stalkkausjakson jälkeen yks lifeguard VIHDOIN moikkas mua !! Hurrutteli siitä tavalliseen tapaansa ohi ja yhtäkkiä se nosti kätensä ja vilkutti. Täydellisen hymyn kera. Olin pikkasen pähkinöinä ton jälkeen. Ihan epätodellista. Etenki ku se meni ohi uudestaan ja sit se taas hymyili täydellistä hymyään, nyökkäs ja vilkutti taas ! Taitaa olla häät kohta tiedossa ! Pitää alkaa valmistelee kutsukortteja.
Koska päivä oli mun osalta niin täydellinen, niin jonkun toisen kohdalta ei niinkään. Nimittäin rakkaan Vimpulavempulan päähän kakkasi lokki. Plöts vaan suoraan hiuksiin !
Ahahaha hulvatonta. No ei, oli aika ällöä.
Biitsilt hostellille jumittaa ja luulin et oisin päässy vaan datakoomaamaan, mutta ei. Oltii Vempulin kaa käytävädataamas, kunnes neiti katos jonneki ja jätti mut yksin. Ei hyvä sitte yhtään, koska ei menny kauaa ku Alex ilmesty ja liitty seuraan. Juteltiin alkuun iha normisti valokuvauksest ja näytin sille jotai mun kuvii ja plaa ihan yhtäkkii se päätti avautua mulle (tässä vaiheessa ääni mun pään sisässä huus EEEIIIIIII) ! Ihan tosi ei taas avautuvia ihmisiä ! Kerto sitte sen itsemurhayrityksestä ja meditaatiosta ja kaikist sotkuista sen elämässä. ARR. Kiinnosti taas ihan helvetisti ja siinä mä sitte istuskelin ja nyökkäilin ja kysyin ehkä miljoonasti et miksi.
Onneks Venla sitte ilmesty jossain välissä takasin ja pääsin eroon ongelmista. Istuttiin sitte vielä hetki Venlan ja Bobbyn kaa, kunnes ne lähti viel kemuu jonneki ja mä kelasin valuu nukkuu, koska nukkuminen. Jäin sit kuitenki viel hetkeks jumittaa käytävälle yhen yksinkertasen britin kaa, jol on joku pakkomielle mun nimeen. Hokee sitä 24/7 nyt ku se oppi sen tyyliin toissapäivänä. Tai siis oppi ja oppi.. Mun nimi on nykyään vissiin “Eiiimmmmmii”. Hurjan kiva. Koitin sitte taas vaihteeks takoa toisen kalloon, et se on ihan vaan Emmi ja miljoonan yrityksen jälkeen luovutin. Hetken viel jumitin sen kaa ku se yritti päästä huoneeseen kanssa, mut loppujenlopuks lähti huojuu muualle. Vitsin vanmainen.
Ilmeisti mun nimi on ihan mahoton lausuttava plus tää kans kysy siinä eeiimmmmiiin hokemisen lomassa, et oonks britti, koska aksentti. Mitä hemulia. Ja Venla vaan sanoo et mulla on hassu aksentti.. Toisaalta mä puhun sen seurassa ja muutenki porukas ihan eritaval. Helpompi puhuu vaa yhelle tyypille ku voi keskittyä. Haluisin nyt vaa päästä hengailee aussien kaa, nii et niiden aksentti tarttuis muhun. Se ois kiva. Tahtoo aussiaksentin.
Sunnuntaina nukuttiin pitkälle ja sit ku vihdoin päästiin valuu alas safkaa, ni se samainen Alex thö avautuja tuli kysyy et lähettäiskö sen kaa kävelylle. Oli pilvinen ilma, ni päätettiin lähtee. Venattiin vaan et Johanna heräs ja söi ja lähettiin sitte kohti Coogee beachia. Porukka oli joo kertonu, et se on aika pitkä matka, mut emmä uskonu et NOIN pitkä. Reitin nimi on Coastal walk ja se on 6km pitkä ja pitää sisällään Tamaraman ja Bronte ja jonkun muun rannan Bondin ja Coogeen lisäks. Melkeen koko matkalle oltiin aseteltu ties mitä taideteoksia, mitä mä en kaikkia oikeen tajunnut. Ei mikään yllätys. Löydettii meijät myös jossain välissä hyppimästä kivenlohkareiden seasta, ku vähän lähettiin oikasemaan rantaviivaa pitkin. Oli aika eräjormafiilis. Kamera ei vaan helpottanu loikkimista, ku pelkäsin sen saavan kolhuja. Hyvin kuitenki suju ja nähtii jopa taskurapu ! Ton jälkeen oli vaan kintut vähän väsy ja reitti tais olla vasta jossain puolessa välissä. Matka sitte jatku ja jatku ja ihan tosi miks mä en tienny et Australia on täynnä ylämäkiä ?! Kaameeta kapuumista. Ilmaki ois voinu olla vähän viileempi..
Vihdoin sitte joskus saavuttiin perille ja oli kyl iha kannattava reissu ! Tuli nähtyy hienoja juttuja ja olihan se nyt aika jännää. Vähän vaan väsytti ja käytiinki Vempun kaa nappaa Coogeen mäkistä jätskit ja ku oltiin mussutettu ne, ni hypättiin tyytyväisinä taksiin ja suunnattiin Bondille.
Siihen meni se päivä.
Maanantaina jee tänään (!) heräsin tehokkaana ennen Venlaa ja olin jo heittäny aurinkorasvat nassuun ku neiti heräs ja hoputin sen heti kauppaan ostaa leipää. Kiire kiire rannalle !
Ilma oli tänää ihan ihmeellinen ! Kauheesti pilviä, mut silti ihan tappokuuma. Etenki sillon ku aurinko päätti näyttäytyä ni musta tuntu siltä, et mä sulan minä hetkenä hyvänsä. Ei voi ymmärtää.
Kävin jopa uimassa ja kaikkee, mut kuivuin jossain minuutissa ja sitte oli taas ihan yhtä kuuma. Voi jee. Hikipylly.
Bongasin tänää kuitenki en sinitiaista vaan bondi rescuen Maxin ! Ääw. En tänää kuitenkaa saanu kosittua ketään, mut ne puhu meille ! Tai siis ne sano “Sorry” et en tiiä luokitellaaks se nyt ihan puhumiseks vai miten.. Niide joku laite piti meijän kohal jotai mekkalaa ni sitä ne pahotteli. Siinä se. Tylsää.
Biitsilt laahustettiin erittäin hitaasti ja voipuneesti hostellille ja hyi hele miten kuuma ! Jossai välis yks Jenny sanoki et siel ois +36 astetta. Semmonen kevyt helle. Illallakaa ei oikeestaa viilenny yhtää.
Kello on nyt 1030pm ja vieläki on lämmin. Ei sentää mikää tappohelle enää. Ehkä tästä selviää ! Ootan vaa kesää, et miten kuuma tääl oikee on.
Nyt mä lähen kuitenki hikoilee muualle.
(hassun väriset kuvat johannan ottamia !)
Ennen ku alotan kertomal mun päivien ohjelmista, ni heitetäänpä tähän jotain hurjan kiinnostavaa yleistä löpinää tästä hassusta maasta. Esimerkiks ruoka on tääl tosi kallista. Siis ihan tosi. Joku Kinder Bueno maksaa reippaasti yli dollarin ja oon nyt joutunu vierottaa itteni niistä. Ihan kamalaa ! Onneks uus suosikkisuklaa on Aero. Omnom miten hyvää. Timtamit on kans hyviä. Okei nyt taas huomaa et suklaa=ruoka, mut siis se ihan oikeeki ruoka on kallista. Nyt ollaan keitelty pastaa ja syöty nuudeleita ja herkuteltu omenoilla ja vesimelonilla. Suklaan lomassa. Välil tietty visitoidaan mäkissä tai subissa. Vanukkaita täält ei meinaa saada mistään ja ku kerranki löysin woolworthista vanukasläjän, ni ostin öö kaheksan pakkauksen. Kung-Fu Panda suklaavanukkaita. Oi miten hyvää.
Olikohan ruuasta vielä jotain.. Ei varmaan. Aamul me yleensä vedetää muroi tai leipää, päiväl mäkkii, subii tai pastaa tms ja illal omenoit, suklaata ja mitä nyt kaapista sattuu löytyy.
Myös vaatteet on ihan kivan hintavia. Oli kysessä paita, housut tai vaikka vaan hattu, ni alle 15 dollarin ei tunnu pääsevän. Joku 30 dollarii on semmonen aika perus ja mä en ihan ymmärrä. Tai et jos suomes haluut jonkun rätin ni kävelet henkkamaukkaan/ginaan ja ostat 5 eurolla jonkun. Täällä ei ihan onnistu. Toisaalta me ei olla ihan hirveesti mitään muista shoppailumestoja tsekattu ku Bondi Junction ja sit nää Bondin sivukujakaupat. Luultavasti jossai lymyää myös niitä halvempia rytkyjä, mutta ollaan nyt menty helpolla ja huristettu Junctionille. Laiskat kakat. Toisaalta Venla on se meijän shoppailija ku mä en oo tainnu ostaa viel mitään paitsi öö pannan. Tästä päästään hyppäämään seuraavaan asiaan !
Nimittäin näiden ihmisten tyyleihin ! Kaikilla tyypeillä on täällä ihan sama tyyli. Siis ihan tosi. Kaikilla on ne samallaiset wnb-hippisurffarikuteet tai vaihtoehtosesti porukka kulkee lähestulkoon ilman vaatteita. On tosi tylsä katella ohikulkevii tyyppei, ku kaikki on toistensa kopioita ja sama paita kulkee tunnissa ohi neljän eri immeisen päällä. Tylsääääääääää. Missä ihmisten persoonalliset tyylit on ?! Ymmärrän kyl sen, et kaupoist on vaikee yrittää löytää jotain erilaista, ku kaikkial on samallaisii rytkyi, mut hei vähän yritystä nytte ! Kai sitä tämmösessäki maassa voi käyttää myös muita ku hippisurffarijeejeitä. Sydneyssä ilmeisesti ei voi. Toivottavasti muualta löytyy vähän jotain erilaisempaa, koska mä en esimerkiks oo löytäny viel mitään kivaa ostettavaa. Haukotus.
Tyylilinjalla jatkettakoon ja seuraavaksi käsittelyyn pääsee hiustyylit ! Mä oon nähny täällä blondeja ja brunetteja ja blondeja ja brunetteja ja parit mustat piiskat. Hitsit miten kekseliästä ! Mä en oo bongannu kenelläkään viel mitään räväkkää ! Tytöil melkeinpä kaikilla pitkät blondit/brunet ja jätkillä vastaavasti lyhyet tummat. Ehkä siks mun piiska on sitte keränny kehuja. Koomista ku ottaa huomioon, et mun vaaleenpunaset raidat on melkeenpä kokonaan kadonnu ja itsestään blondautunu. Tää piiska näyttää nyt sitte iha mielenkiintoselta ku se on violetti blondein raidoin. Onneks se ei sentää oo vielä päässy kulahtaa. Väri siis. Juurikasvuki ihan olematon. Sillee jos jotain kiinnostaa mun piiska.. No toki kiinnostaa. Onhan se sentää aika ainutlaatunen ainaki täällä päin. Originelli. Jos toi on ees mikään sana. En tiä.
En muuten oo varma, et mainitsinks viime postauksessa, et viimeks ku käytii Junctionissa ni nähtiin siel eläinkaupassa ihan pienia vauvahauvoja ja kittimillejä semmosis pienis lasikopeissa. Ihan järkyttävää katottavaa. Niil ei ollu mitää virikkeitä ja ei tosissaan ollu mitään vierotusikäsiä viellä. Siellä ne tepasteli ja nukku surkeina ohuella sanomalehtipohjalla. Tuli surku. Ei tommosen pitäs olla sallittua. Ei olleskaan. Toivottavasti noi saadaan hävitettyy mahollisimman pian. Tuli vaa mieleen rollenolle, et jos se ois joutunu vaavana majailee tommoses pienes lasikopissa ihmisten pällisteltävänä. Yää.
Tähän perään on sitte pakko mainita, et tääl on porukoil piskit hallinnassa ! Kulkee omistajiensa mukana vapaina näköjään kaikkialla ja jotkut oottelee vapaina kaupan nurkallaki ku omistaja käy kaupassa. En oo nähny viel yhtää remmirähjää tai räksyttävää pikkupiskiä. Suomalaiset vois ottaa vähän mallia..
Oi vielä lisättävä maininta näiden hassuista liikennevaloäänistä ! En tiiä oonks sanonu näist jo, mut toi ääni, mikä tulee ku kävelijöille muuttuu vihree valo, on ku suoraan Star Warsin näiden Star troopereisen aseista ! Se on salee kopioitu suoraan noilta ! Harmi ettei mul oo mitää äänityskamoja, ku muuten oisin ottanu havainnollistavaa äänimateriaalia mut njää. Menkää vaan kattoo parit Star Warsit. TSUP.
Mitäköhän muuta mulla vielä oli.. Hitsit ku en muista. Ei siis varmaan mitään elämää suurempaa, et taidan jättää seuraavalle kerralle. Tästä sitte päästäänkin ah niin ihaniin päiväkertomuksiin !
Mitä tapahtui silloin ja tällöin. Hmm. Jännittävää.
Kutkuttavan villi kertomus jatkuu torstaista, jolloin ilmeisesti tein viimeisimmän postauksen. Ei menny kauaa mun koneelta poistumisesta, ku yks Alex tuli meijän luo sillee et halutaaks me suklaata. Sil oli NELJÄ LEVYÄ jotain bubbles-suklaata ja me saatiin KAIKKI ! Voi sitä ihmetyksen määrää. Jäätiin vähän hölmistyneinä suklaapinon keskelle. Hyvä ettei oltu täytetty suklaavarastoja aikasemmin.
Neljän tienoilla valuttii huoneisiin kasaa pyykit ja lähettiin ettii jotain pesulaa. Kierrettiin joku maisemareitti ku Johannan muisti taas vähän petti, mut löydettiin sitte kuitenki perille ja saatiin pyykit pestyä ! Vihdoin saatiin puhtaita vaatteita. Yks koneellinen makso 4 dollaria + kuivausrumpu dollarin per 5min tms.
Pyykkituokion jälkeen takas hostellille tekemään ei-mitään = istuttiin taas datapiirissä käytävällä. Porukka valu ohi ja naureskeli mennessään, et “TAASKO TE OOTTE SIINÄ” “AINA SIINÄ” ja sitä rataa. Mekö muka vietätään datapiirejä usein ?! Nevaeva.
Perjantaina (11.11.11) oli villiä. Valuttiin aamupäivällä yllättäen biitsille, mut jäätiin mun suureks haarmiks ihan liian kauas meijän vakiopaikasta (lifeguardien tornin vierestä) ku Johanna ja Vempula halus parkkeerata lähemmäs hostellia. Tylsät. Oltiin jossain ihan syrjässä, josta hyvännäkösten miesten stalkkaaminen oli ihan liian työlästä. Kuka muka menee rannalle vaan koomaamaan ?! Stalkkaamaanhan sinne mennään. Rusketus tulee sitte toissijaisena teehee. Voi ei nyt kuulostan ihan kauheelta stalkkerilta joka kuola poskella kattelee kaikkii ihanii treenattuja surffareita. Emmä oikeesti. Piristi kyl silti kummasti, ku yks lifeguard parkkeeras suoraan meijän eteen ja jäi siihen sitte hengailemaan. Me likes.
Ankaran rusketusoperaation jälkeen siirryttiin hostellille ja suihkun jälkeen safkattiin ja alettiin dokaa. Meno oli taas aika villiä niinku vissiin aina täällä ja nyt erityisesti ku oli oikeen hieno päivämääräki ja kaikkee. Hengasin oikeestaa koko alkuillan joidenki brittien kaa. Kerranki oli tyyppei, joille sain olla sarkastinen ja ilkee ! Se oli niist vaan hauskaa ja ilmeisti hurmasin kaikki mun ihanuudella ku yks niist ilmotti et jos meen joskus käymään enklannissa ni oon tervetullu sen luokse. Hahaaa. Myös niide kämppään sydneys oisin ollu tervetullu. Vaikeeta olla näin täydellinen. Sain myös kehuja mun piiskasta taas ku se on nii erilainen. Se onki paras. Luonnollisesti. Myös mun aksenttii kehuttiin. Se on kuulema ihan britin. Mä en ihan ymmärrä, et mitä noi brittiä noi britit siinä kuulee, mut kai ne oman aksenttinsa tunnistaa ? Kai. Sit ku viel saatan viljellä jotain hönöi britti/aussisanoja puheen seassa, ni voi jee ku en ookaa enää suomalainen. Harmi ettei toi aksentti pysy tommosena koko aikaa vaan vaihtelee vähän seuran mukaan. Lame.
AIJOO. Yhelt näist (oli kolme) oltii purtu korvasta pala pois ! Oli ollu jossai tappelussa ja sit vastustaja oli tarttunu hampailla kiinni ja hups puolet korvasta poissa. MITÄ HEMULIAAA ??!!
Kuka puree toisen korvan irti ?!
Jossai välis iltaa mä sitte jätin mun brittiseurueen ku Johanna ja Vempu ilmotti et lähetää rannalle jatkoille ku hostellis tosiaan tulee hiljasuus jo 11pm. Raahauduttiin sitte muun porukan mukana jonneki mestoille, mis mä löysin itteni muutaman kanadalaisen seurasta. Oli oikeen lepposaa ja hauskaa ja mä jopa puhuin suht paljon tätä jännää kieltä, joka tunnetaan nimellä englanti.
Tuolta me lähettiin sitte suomalaisen koplan kanssa kohti mäkkiä ja biteboxia, koska nälkä. Tarkotus oli jatkaa syömisen jälkeen jonneki baariin, mut törmättiin matkal muutamaan hostellilaiseen, jotka sit ilmotti ettei aiottuun baariin enää päästetä sisään. Kello muka liian paljon. Höh. Käytii sitte vaa 7 elevenis ostaa vähän jätskii ja suklaata ja valuttiin hostellille mussuttaa. Siin ku oltii menos tutimaan ni se korvapuoli viel pyys mut sen huoneeseen, mut ylläri en lähteny (katso äiti miten vastuullinen olen).
Huoneessa oli taas vähintäänki 100 astetta lämmintä ja ilma törkeen tunkkanen. Hyi yäk.
Lauantaina valuttiin taas biitsille (ei me oikeesti hengata siellä aina..). Ilma oli ihan täydellinen ja löydettiin tiemme jälleen Ekun suosikkipaikalle. Johannan lisäks mukana oli meijän huoneen ruotsalaisvahvistus, jonka nimee mä en kyl enää muista. Semmonen outo tyttö kuitenki.
Tää päivä oli siitä merkittävä, että mä kävin ekaa kertaa uimassa ! Johannan lievän pakotuksen jälkeen mä tein sen vaik vesi oli ihan jäätävää ! Aallotki valtavia ja joku semmonen vapaaehtonen pelastajatyyppi käviki varottaa meit ettei vaan mennä liian pitkälle. Jotain vaarallisii virtauksii tms. Kiltteinä toteltiin eikä hukuttu.
Ilmeisesti päivä oli ihan jotenki tarkotettu täydelliseks, ku pitkän stalkkausjakson jälkeen yks lifeguard VIHDOIN moikkas mua !! Hurrutteli siitä tavalliseen tapaansa ohi ja yhtäkkiä se nosti kätensä ja vilkutti. Täydellisen hymyn kera. Olin pikkasen pähkinöinä ton jälkeen. Ihan epätodellista. Etenki ku se meni ohi uudestaan ja sit se taas hymyili täydellistä hymyään, nyökkäs ja vilkutti taas ! Taitaa olla häät kohta tiedossa ! Pitää alkaa valmistelee kutsukortteja.
Koska päivä oli mun osalta niin täydellinen, niin jonkun toisen kohdalta ei niinkään. Nimittäin rakkaan Vimpulavempulan päähän kakkasi lokki. Plöts vaan suoraan hiuksiin !
Ahahaha hulvatonta. No ei, oli aika ällöä.
Biitsilt hostellille jumittaa ja luulin et oisin päässy vaan datakoomaamaan, mutta ei. Oltii Vempulin kaa käytävädataamas, kunnes neiti katos jonneki ja jätti mut yksin. Ei hyvä sitte yhtään, koska ei menny kauaa ku Alex ilmesty ja liitty seuraan. Juteltiin alkuun iha normisti valokuvauksest ja näytin sille jotai mun kuvii ja plaa ihan yhtäkkii se päätti avautua mulle (tässä vaiheessa ääni mun pään sisässä huus EEEIIIIIII) ! Ihan tosi ei taas avautuvia ihmisiä ! Kerto sitte sen itsemurhayrityksestä ja meditaatiosta ja kaikist sotkuista sen elämässä. ARR. Kiinnosti taas ihan helvetisti ja siinä mä sitte istuskelin ja nyökkäilin ja kysyin ehkä miljoonasti et miksi.
Onneks Venla sitte ilmesty jossain välissä takasin ja pääsin eroon ongelmista. Istuttiin sitte vielä hetki Venlan ja Bobbyn kaa, kunnes ne lähti viel kemuu jonneki ja mä kelasin valuu nukkuu, koska nukkuminen. Jäin sit kuitenki viel hetkeks jumittaa käytävälle yhen yksinkertasen britin kaa, jol on joku pakkomielle mun nimeen. Hokee sitä 24/7 nyt ku se oppi sen tyyliin toissapäivänä. Tai siis oppi ja oppi.. Mun nimi on nykyään vissiin “Eiiimmmmmii”. Hurjan kiva. Koitin sitte taas vaihteeks takoa toisen kalloon, et se on ihan vaan Emmi ja miljoonan yrityksen jälkeen luovutin. Hetken viel jumitin sen kaa ku se yritti päästä huoneeseen kanssa, mut loppujenlopuks lähti huojuu muualle. Vitsin vanmainen.
Ilmeisti mun nimi on ihan mahoton lausuttava plus tää kans kysy siinä eeiimmmmiiin hokemisen lomassa, et oonks britti, koska aksentti. Mitä hemulia. Ja Venla vaan sanoo et mulla on hassu aksentti.. Toisaalta mä puhun sen seurassa ja muutenki porukas ihan eritaval. Helpompi puhuu vaa yhelle tyypille ku voi keskittyä. Haluisin nyt vaa päästä hengailee aussien kaa, nii et niiden aksentti tarttuis muhun. Se ois kiva. Tahtoo aussiaksentin.
Sunnuntaina nukuttiin pitkälle ja sit ku vihdoin päästiin valuu alas safkaa, ni se samainen Alex thö avautuja tuli kysyy et lähettäiskö sen kaa kävelylle. Oli pilvinen ilma, ni päätettiin lähtee. Venattiin vaan et Johanna heräs ja söi ja lähettiin sitte kohti Coogee beachia. Porukka oli joo kertonu, et se on aika pitkä matka, mut emmä uskonu et NOIN pitkä. Reitin nimi on Coastal walk ja se on 6km pitkä ja pitää sisällään Tamaraman ja Bronte ja jonkun muun rannan Bondin ja Coogeen lisäks. Melkeen koko matkalle oltiin aseteltu ties mitä taideteoksia, mitä mä en kaikkia oikeen tajunnut. Ei mikään yllätys. Löydettii meijät myös jossain välissä hyppimästä kivenlohkareiden seasta, ku vähän lähettiin oikasemaan rantaviivaa pitkin. Oli aika eräjormafiilis. Kamera ei vaan helpottanu loikkimista, ku pelkäsin sen saavan kolhuja. Hyvin kuitenki suju ja nähtii jopa taskurapu ! Ton jälkeen oli vaan kintut vähän väsy ja reitti tais olla vasta jossain puolessa välissä. Matka sitte jatku ja jatku ja ihan tosi miks mä en tienny et Australia on täynnä ylämäkiä ?! Kaameeta kapuumista. Ilmaki ois voinu olla vähän viileempi..
Vihdoin sitte joskus saavuttiin perille ja oli kyl iha kannattava reissu ! Tuli nähtyy hienoja juttuja ja olihan se nyt aika jännää. Vähän vaan väsytti ja käytiinki Vempun kaa nappaa Coogeen mäkistä jätskit ja ku oltiin mussutettu ne, ni hypättiin tyytyväisinä taksiin ja suunnattiin Bondille.
Siihen meni se päivä.
Maanantaina jee tänään (!) heräsin tehokkaana ennen Venlaa ja olin jo heittäny aurinkorasvat nassuun ku neiti heräs ja hoputin sen heti kauppaan ostaa leipää. Kiire kiire rannalle !
Ilma oli tänää ihan ihmeellinen ! Kauheesti pilviä, mut silti ihan tappokuuma. Etenki sillon ku aurinko päätti näyttäytyä ni musta tuntu siltä, et mä sulan minä hetkenä hyvänsä. Ei voi ymmärtää.
Kävin jopa uimassa ja kaikkee, mut kuivuin jossain minuutissa ja sitte oli taas ihan yhtä kuuma. Voi jee. Hikipylly.
Bongasin tänää kuitenki en sinitiaista vaan bondi rescuen Maxin ! Ääw. En tänää kuitenkaa saanu kosittua ketään, mut ne puhu meille ! Tai siis ne sano “Sorry” et en tiiä luokitellaaks se nyt ihan puhumiseks vai miten.. Niide joku laite piti meijän kohal jotai mekkalaa ni sitä ne pahotteli. Siinä se. Tylsää.
Biitsilt laahustettiin erittäin hitaasti ja voipuneesti hostellille ja hyi hele miten kuuma ! Jossai välis yks Jenny sanoki et siel ois +36 astetta. Semmonen kevyt helle. Illallakaa ei oikeestaa viilenny yhtää.
Kello on nyt 1030pm ja vieläki on lämmin. Ei sentää mikää tappohelle enää. Ehkä tästä selviää ! Ootan vaa kesää, et miten kuuma tääl oikee on.
Nyt mä lähen kuitenki hikoilee muualle.
(hassun väriset kuvat johannan ottamia !)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti